Techo seyoote qoolinkera haaro diro harunsite xabbe dagganno ayyaanna giddo mitto ikkino Masqalu ayyaaninni harunsite dagganno barrubbanni xaandoommo. Ayyaanu amma’notenna budu amanyootinni ayirrisamannoha ikkanna, ama’note amadosinni Wocawaaro 16 Demera assineenna Wocawaaro 17 wo’mu Itophiyira Kiristinnu amma’no harunsaano widoonni xawino amanyootinni ayirrisamanno.
Babbaxxitino daga widoonni kayinni ayyaanunni balaxxe noo barrubbanni kayise babbaxxitino qixxaawonni ayirrinsanniha ikkanna, baxxinohunni haaruuddu mereerimu Itophiy, widiidi qoqqowi hattono widiidi galchimi Itophiy daga qoqqowubbara babbaxxitino basera xabbe ayirrisantanno ayyaanna giddonni umikkiho.
Techora seyoote wosinchonkeno Masqalu ayyaana xawisse ayirrissanno Guraagete daga giddonni afantinote. Kaajjadu loosu budi noosetinna budese agarte keeshshiishatenni afantinotenninna Masqala kayinsanni wote ayee yannano su’mise mitteenni ka’’atenni afantino Guraagete dagawiinni afantinoti wosinchonke baabba Zennebech Taaddese yaamantanno. Baabba Zennebech Wohimiya Guraagete budu mereershi xintaanchonna ha’nuraati.
Baabba Zennebech coyidhanni; Wohimiyu Guraagete budu mereershi Guraagennihu ha’nuru budi leellannowanna Guraagenniti budu sagale baxxinohunni Kitifonna Waasu wo’mu gaacheeninni afamanno mineeti. Mereershu uurrisaminohu qaru korkaati quchumu giddo heedhannoriranna ha’nura Guraagete budu sagale hasidhanno owaatamaanora iillanno gede assate hendeeti.
Lame tonnoota diro kiirsiisi’rinohu kuni budu mereershi Guraagete ha’nura ikkitino budu sagalennino sainohunni baadiyyete heerannoha budu uduunneno wara’a asse leellishannoho.
Kunino baadiyyete akati abbatenni macciishshamme kayisannoha ikkanna; tenne macciishshamme abba Wohimiyu Guraagete budu mereershi qara mixo ikkinota baabba Zennebech kultinonke.
Guraagete zoone Izha woradi baxxino su’minni Guyena Yeso ollii gawarete maamari Digaagi yinanni basera ilante lophitinoti baabba Zennebech; uminna layinki dirimi rosose hones kifile geeshsha ilantino basera guddino. Hakkawaro hee’nanni qooxeessira rosu mine afira techo gede injiinore di’ikkinonna fidale kiirate nafa jawa mitiimma xaaddinoseta qaagganno. Jawaatu kaajjillise seyoo maareekkisiissannona kakkaooshshese kaajjillisenni irkisse rosose harunsitino. 0905310000
Chaachaaranna loosu baxillaancho ikkitino Guraagete daga giddonni fultinoti baabba Zennebech; fidale kiirate qaaqqimmate dirisenni seeda doogo leekkasenni hodhitinno. Sinqisidhanni lamalate giddo mitte higge maatesewa hodhitanni honse kifile geeshsha rossinota xawissanno.
Qarraho anga uyitinokkiti baabba Zennebech; hatte yannara rosa hattono rosu uduunne wonshi’ra hasiissannose daafira rosise qotira shiimmaadda loossa yinannire loossino. Rosaanote hasiisannore- rosiishshu maxaafa, borreessaancho (biirenna irsaase) nna hayixu xoxxoo lawinore rosu mini qooxeessira hirtannonka.
Kunino heeshshose daddalu looso ‘’A’’ yite hanaffanno gede waalcho faninose. Rosaano foliishshote yannara godo’litanno wote ise kayinni godo’lite diegennitino xoxxoose hirtannonkanni. Qaaqquullu gede godo’le yorsiissusekkinni Qidaamenna Sambata quchuma fulatenni konni daddalisera hasiisannore hidhatenni daddalu loosose qaroonsitu.
Hatte yannara layinki dirimi rosose harunsitanni nooti baabba Zennebech; lamalatenni mitte hige maatetewiinni sinqe adhine hodhinanni rosa ayirritanni dagguseta quchuma fula doorshase assidhe Addis Ababa hodhitu.
Barra loossanni hashsha rosa dandiitanno injo hee’rase hegersatenni Addis Ababa e’inoti baabba Zennebech; yannate geeshsha fiixu mine fooliishsho assi’ratenni tonnikki kifile rosose hashshi yannanni daddalose kayinni barri yannanni assidhe harunsitu.
Hatte yannara Qidaamenna Sambata Addis Ababunni Dirre Daawa haratenni Dirre Daawaho nookkiha Addis Ababunni, Addis Ababaho nookkiha Dirre Daawunni abbatenni daddaltino. Lawishshu gederano Dirre Daawaho sigaaru wudde ikkinohura Addis Ababunni massitanno. Riqiwotennino uddanna Dirre Daawunni abbatenni rosu gedensoonni doyissite hirtannonka.
Kaajjadu loosi budinni lophitinoti baabba Zennebech; Dirre Daawunni Addis Ababa hodhinanni loosa ayirritanni daggusetera kayinni quchumu giddo suutunni loosi’ra doorshase assi’ratenni babbaxxitino sagallate minnara loossino. Hoteelubba qoleno hallanyu minna kirunni adhite sagale loosatenni gumanna seyoo borreessiisa dandiitino.
‘’Mannu manna ikkanno gede assitannoti Uqquwete; Uqquwenna Iddire hanaffinoti Guraagete’’ yinanni hasaambanninte gede anino uqquwe gamba asse Shoole Kiilo yinanni basera umikki yannara sagalete mine fanumma’’ yitanni baabba Zennebech; hatte yannara Guraagete kitifo ledo babbaxxitinota budu sagalla qixxeessitannota qaagganno.
Sagalete looso giddiidisenni burqino kakkaooshshinni loosatenni loosose lossi’ra dandiitino. Budese ayirrissannota kultanni baabba Zennebech; lophanni dayinohu sagalete loosi giddo Guraagenniha budu sagale qixxeessatennino egensiissannonka.
Lophanninna hala’lanni dayinohu kuni sagalete loosi techo yannara maccaha ikkino Wohimiya Guraagete budu mereershiwa hige lopha dandiino. ‘’dandoo adhine ilammannite’’ yinnanninte gede Guraagete budu sagale budu mereershira leellishate ka’u yannara wo’ma hasattonniitinka.
Itophiyunniha ikkino budi deamanna yanna abbitino budinni riqiwamanna hegersitinoti baabba Zennebech; umise qeecha fulatenni Itophiyunniha ikkino bude keeshshiishate mitto haruma qaaffinota coyidhanno.
Ise yitinonte gede; Guraagete daga giddo nooti saga’late, uddi’ratenna xaphoomunni heeshshote amanyooti mittu barrinni barra caanganna la’’ase gaabbissannose. Gaabbite callano digattino; budu mishamanna hawama noosikkiha ikkasinni daga budese hasiisanno deerrinni hegersitannonna amaddanno woletennino affannonna harunsitanno yaatenni budu sagalla saga’linanni uduunninna xaphoomu baadiyyete akatinsa ledo quchumunnihura shiqisha dandiitino.
Wosinchimmatenni Guraagete base harino manni baadiyyete itanno kitifonna Addis-Ababahonna wolootta quchummara ittannoti kitifo mitte ikkitinokkita coyi’ranna duucha yanna hegersoomma yitanni baabba Zennebech; bude egensiisatennino aleenni ha’nura Guraagete sagale wo’ma qixxaawose ledo shiqishate mixidhe dagoomu xawishsha ikkitino kitifonna waasa calla Hoteelete deerrinni qixxeessatenni baalunku manni mulenni afi’ra dandaanno gede assitino.
Piyaassaho Xayitu Hoteele qooxeessira fantinota umikkiha kitifote mini/budu mereershi/ loosise afansha afi’ranni ha’rita “22 Maazooriya” yinanniwa ikkitanno basera hala’lado bayichi aana Guraageta daga budu sagale ikkitinota kitifo uduunnunkunni ledo iillisha dandiitino.
Piyaassaho noohu Wohimiyu Guraagete budi mereershi latishshu korkaatinni diigamasi qummi assitanni; hala’lino bayichi aana Mine minnanni amanyootinni kayise Guraagete daga horonsidhanno uduunne halashshe amadino Wohimiy kitifo “22 Maazooriyira” loosu aana noota coyidhino.
Budesinna wogasi agarre uurrinsoonnihu Wohimiyu Guraagete budu mereershi qarunni Guraagete budu sagale ikkitinota kitifo, waasa, shaananna burbuxxo/ayibe danu danunkunni shiqishanni leellanno. Koyishshisinninna shiqishote uduunninni afansha afi’rino. Itophiyunnirira uyinanni owaantennino sae turistootaho iillannoha ikka dandiino. Duuchu manni sagalimmasinnino sae giddosi amadino Guraagete sagale shiqinshanni uduunninni diniqantanno. Barcummatenni kayise mittu mittunku uduunni budesi riqiwannohonna shiqishosinnino baadiyyete akati noosiha ikkasinni duucha diniqisannonna hagiirsiisannoho.
Masqalu guraagete jawu garinni ayirrisamannohonna dirunni diru geeshsha sinsinnaanbe hixamanyine agadhinanni ayyaana ikkasi coyidhinoti baabba Zennebech; Wohimiya yaa Masqala ayirrinsanni qara barra ikkasi xawissino.
Wohimiya Guraagete budu mereersha daanno owaataanchi qaru Masqalu barrinni dayino gede assine kiiratenni hagiirraamo ikke itenna age duuwanno gede hedatenniiti mereersha su’minoonnihu yitino. Owaante uyinanni garino hoteelete gede ikkikkinni owaataanchu minesi koyisamanno garinni kitifo, waasa danu danunkunni, ayibe shaananna buuro mitteenni albasiinni la’’anna abbine worranni/lendanni. Kunino owaatamaanchu addintanni hagiirraawanno gede assanno yitanni xawissanno.
Masqalu ayyaani baxxitino macciishshamme aannoe’’. yitanni baabba Zennebech; diru du’ma baadeeyye/ qaera ha’ratenni ayyaana ayirrissanno. Ayyaana ayirrisatennino sainohunni qaaqqimmasenni sayissino yanna qaagatenni darawose ledo godo’litanno godo’le, ita aga, godo’lenna osolu baalu xaa lawase geeshsha kassi yitanno. Itanna agatennino aleenni ooso noonsakkire wolqa afidhinokki amuwa kaa’latenninna Masqala hagiidhe sayisanno gede assatenni hagiidhitanno. Kunino Masqalu daanno yannara hagiirsiisannose coyi giddonni mitto ikkinota kultinonke.
‘’Guraagete daga loosunni calla ikkikkinni; maassotennino ammantanno’’ yitanni baabba Zennebech; Masqalu iillanno wote baalunku noowiinni gamba yee ilamino base eannohu umihunni maasso hasi’ratenni ikkinota xawissanno. Ise garinni maasso Maganu fajjo jeefisiinsanni qaale ikkasenni haammatu wodaninta dancha halcho maassotenni afidhannota ammanatenni maasso adhate dandaaminsare baala assitanno.
Guraagete mittunna hojjichu ayyaaninsa Masqala ikkasi kayisse baabba Zennebech; ilamanno diro wo’ma loossinoha Masqalaho hosiissanno qara ayyaana ikkasinni balaxe duu’nanno. Guraagete dagara Masqalaho gata reyoote geeshsha assine la’nanniha ikkasinni Guraagete ilama ikkinohu baalu Masqala basesira mare ayirrisanno. Masqala ayirrise dayino base higi gedensoonni daanno Masqala sinsinnaawanni woxe codhanno. Kuni kayinni Guraagete ilama baxxitinota assannohonna hagiirsiisannoho.
Rosu mininni hanaffe daddalu looso rosiisidhinoti chaachaara baabba Zennebech; sagalete loosinni duuchaho loosu kaayyo kalaqatenni techo umonsa dandiite loossanno gede waalcho fantinota ikkitanna; xaa yannara 45 ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalaqqino.
Dagoomitte hajubba fulate widoonnino hattonni babbaxxitino irko assitannoti baabba Zennebech; diru du’ma masqalaho hadhanno wote kaa’litanno manni hattono Addi-aho heedhanobabbaxxitino bissara assitanno irkonnino sa’e ilantino basera doogo loosiissino. Rosu mineno mintino. Rosu mini sette kifile geeshsha ikkanna; ise qaaqqimmase yannrara sayissino qarra xaa ilamano leddannokki gedenna fidale hasiri garinni kiira dandiitanno gedenna fafe harannokki gede assitino. Rosu mininnino sainohunni rosiisaanote mine minte uyiitino.
Jeefoteno maasso Guraagete daga giddo jawa bayicho uyinanniseta ikkase deerrinni maassotenni baxxitinonketi baabba Zennebechi; 2017 MD gobbankera keere, baxillenna mittimma abbankera dancha halchose xawissino.
Demmellaash Demmeeqe
Bakkalcho Wocawaaro 23, 2017 M.D Hamuse
