Bisu muso mannu ooso aana babbaxxino korkaatinni kalaqantara dandiitanno mannimmate gawajjooti. Lawishshaho; fayyimmate qarrinna danotenni kalaqantanno gawajjo bisu musora qarunni kora ikkitanno korkaatta ikkansa ammannanni. Ikkollana bisu muso ledo amadaminohunni dagoomu giddo babbaxxinohu sorote laooshshi noota macciishshinanni. Roorenkanni bisu muso maganu hanqo, rumotenna cubbu malaate hattono sirchunni daanno qarra assine la’’ate akati xaano dagoomu giddo bati’re leellanno.
Konninni kainohunni bisu muso noosi manchi baxxinohunni shiimaadda ooso dagoomunniwa karsamate woyi xawo fulate qarrantanno. Mini giddo calla maaxamatenni sa’e darawonsawa shiqqanna, godo’litanna ,wolootu ooso ledo karsante wodaninsa gede burraaqqanni anje yannansa sayissanna dila’nanni. Konni aleenni rosu minira e’e rosate kaayyo dinonsa. Kunino tii’’insanna albillitte dagoomitte heeshshonsa aana jawa bassa kalaqannoti dihuluullissannote.
Konne qarra gatisate muli yanna kawa gobbate deerrinni bisu muso noonsa oosora rosa dandiitanno injoo kalanqanni hee’noonniha ikkanna; konninnino togoo qarri noonsa qansooti mini giddo maaxamantenni xawo fulte dagoomu giddo karsante addi addi hajo gumultanna la’nanni. Konni aleennino rosiisate, uurrinshuwa massagatenna addi addi hajubba taalo gumulate dandiitannota la’’a rosantinota ikkitanni daggino.
Bisu muso ledo amadaminohunni dagoomu giddo hala’le leellanno sorote laooshshinni kainohunni lowo ooso roso rosate kaayyo afidhukkinni keeshshitinota kayisannohu Sidaamu qoqqowi rosu biiro layinki sooreessinna rosa rosiisate handaari sooreessi kalaa Taaffese Gebremaariyaamihu; xaa yannara konne laooshshe soorrate sharro assinanni keeshshinoonnita xawisanno.
Sooreessu yaatto garinni; tenne hajo aana qaru loosi huwanyoote kalaqate loosooti; konnira qoqqowu giddo dagoomaho addi addi hayyo kalanqe rosicho uyinanni hee’noonniha ikkanna; ledotenni konne looso irkissanno halamaano uurrinshuwa ledo qinaambe dagoomu giddo huwanyoote kalaqate looso hala’ladunni loonsoonni.
Konninnino soorro dagginota xawisannohu kalaa Taaffese; roorenkanni sa’u lamenna sase dirra kawa boode ooso rosunniwa dagginoha ikkirono xaano hasi’nanni bikkinni dagginokkita qummeessanno. Tayxeno bisu muso noonsare ledote ooso rosunniwa abbate mixi’ne loonsanni hee’noonniha ikkanna; 16 kumi ale ikkitannore bisu musonna baxxitino hasatto noonsa ooso rosunniwa abbate mixo amande loonsanni hee’noonnita egensiisino.
Kageeshshi ooso rosunniwa abbate addi addi hayyo horonsi’noommo yaannohu kalaa Taaffese; amma’note minna, jirtuwanna addi addi mootimmate tantano horonsi’ne togoo qaaqquulli noonsata baxxitino hasattonna qachansa bande xinqine rosu minira abbate looso loonsanni hee’noonni yiino.
Kuni rosichi dagoomu giddo rumuxxe keeshshinoha ikkasinni dagoomu laooshshe soorrate seeda yanna adhannota huwachishannohu kalaa Taaffese; assinoonni wo’naalshinni laooshshu aana soorro heedhurono, xaano co’o yinokkita coyi’ranno. Konninnino xaano bisu muso noonsa qaaqquulli mannu xawo fultanno woyte saalatenna maaxate akati ila maatewa leellannota kulanno.
Xaphoomunni illete leeltannotinna leeltannokkiti bisu muso noota kayisannohu kalaa Taaffese; togoo qarri noonsa qaaqquulli minenna holge maafante gata dihasiissannonsa; xawo fulanna rosate kaayyo afi’ra noonsata huwachishanno. Bisu aana muso woyi baxxitino hasatto hee’ra yaa togoo qaaqquulli wole oosonni baxxitinore woyi maa’nitinore ikkitukkinni taalo manna ikkansa bikkinni mannu ooso afi’ra hasiissannonsa qoossonna kaayyo afi’ra hasiissannonsata huwachishanno.
Konni daafira mine minenko togoo qaaqquulle amaddinori ila maateno ikko togoo qaaqquulli noowa afino qansichi baalunku qaaqquullu rosu mine dagganno injoo kalaqanna maatete huwanyoote kalaqate baalunku qeechasi fulanno gede sokkasi sayisino.
Bisu muso woyi baxxitino hasatto aana noohu sorote laooshshi dagoominke giddo keeshshinoha ikkasinni maate mini giddo togoo oosichi noota anfara hasidhannokki daafira mininni fultara difajjitanno yaannohu kayinni Hawaasi quchumira afamanno Soolo la’’a dandiitannokkiri rosi mini dayirekterchi Kalaa Gezzaheny Tesfayeho. Ikkollana kayinni alenni xawinsi korkaattanni ledote ilate yannara, ilate albaanninna gedensaanni heedhanno yannara kalaqantara dandiitanno hajo ikkase lede xawisanno.
Bisu muso buxicho maate giddo roorsite leeltannota qummeessannohu Dayirekterchu; korkaatuno sirchunni daannoha woyi maganu hanqo ikkikkinni ikkado xaginaate afi’ra hoogatenna harunsine kittiwaate adha hoogatenni kalaqantara dandiitannota mannimmate gawajjo ikkase lede huwachishanno.
Soolo la’’a daniitannokkiri rosi mini safaminkunni xaphooma 14 dirra kiirantinota kayisannohu kalaa Gezzahenyi; baxxino garinni haaroonsine uurrinsinkunni kayinni shoole diro ikkino. Tenne yanna giddo 200 ikkitanno qaaqquulle haa’re rosiisinoha ikkanna, dirinsanni 6-12 diri geeshsha noo ooso diru giddo 20 qaaqquulle Sidaamu qoqqowinna qachu qoqqowubbanni gamba assine haa’ne rosiinsannita kulanno. Kuri qaaqquulli hasiissannonsata wo’manta owaante rosu mininni afidhanni lamu diri geeshsha balaxote rosonsa Bireelletenni rossanni keeshshituhu gedensaanni wole rosi minnara sonkanni.
Kowiichinni gudde fultanno rosaano aantete Shaashemennetenna Wolayittaho afantanno la’’a dandiitannokkiri rosi minnaranna Hawaasi quchumira afantanno mootimmate rosi minnara rosonsa harunsitanni afantannota dayirekterchu lede xawisino. Umikki yannara konne rosi mine qajeeltiino rosaano xaa yannara Yuniversitete rossanni afantannota qummeessino.
Konni daafira ila maate calla ikkitukkinni wo’munku dagoomi bisu muso noonsa ooso aana noonsa laooshshi soorrama hasiissanno. Baalanti loosu base bisu muso noonsare hanqaffinotanna hedote giddo wortinota ikka noose yaanno. Bisu muso noonsa ooso kaayyo afidhe qajeelturo wole ooso iillitinowa iilla dandiitanno. Bisu muso yaa dandaa hooga ikkitinokkita huwatanna konnira mootimmano togoo oosora illacha tuggara hasiisanno. Tuqu xaadooshshuwano tenne hajora illachishshe dagate huwanyo kalaqate looso loossanno gede kalaa Gezzahenyi sokkasi sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Wocawaaro 23, 2017 M.D Hamuse
