Kutaa lammaffaa Torban darbe mata dure kana jalatti hiika, qoodaminsaafi faca’iinsa mootummaa Gumaay (Gumaa) ilaaluun keenya ni yaadatama. Kan torban irraa itti fufees akka armaan gadiitti dhihaata. Du’a Horaa Waarraa kan dhagahe... Read more »
Jibbi biyya lafaa kana keessatti rakkoo uume malee rakkoo fure hinqabu. Isa kana of irrattis ta’e biyyoota biraarratti agarreerra. Baay’een garuu irraa baruu hindandeenye. Jibbi hangam akka nama miidhu barsiistuun tokkoo barattootasheef... Read more »
Nama kaayyoo hinqabneefi konkolaataa fireeniin cite lamanuu deemuu malee gara itti deeman hinbeekan. Sobduufi gingilchaan yaasuu malee yeroo yaasan hinbeekan. Albaadhessiifi waraabessi nyaachuu malee mi’aasaa hinbeekan. Nuu haa bararuu Waaqa waaqarraa cite... Read more »
Abbaan warraafi haati warraa waan waliitti bu’aniif waliin oodu. Lamaanuu callisa dheeraa keessa waan seenaniif yaadaan liqimfamaniiru. Callisa hamaa kana cabsuun lamaanittuu mo’amuu ta’ee waan itti mul’ateef akkuma waliin oodanitti sa’aatiin hirriibaasaanii... Read more »
Nama kabajuun mallattoo sodaa ykn lugnummaa osoo hin taane, bilchina sammuu fi dandeettii fageessanii yaaduuti! Tattaaffii jireenya kee fooyyessuuf taasiftu keessatti kufaatiiwwan simudatan kufaatii osoo hintaane, akeektuu milkaa’ina tattaaffii keetiiti! Addunyaa tanarratti... Read more »
Asoosaan magaalaa guddoo Bulchiinsa Mootummaa Naannoo Beenishaangul Gumuz yoo taatu, Finfinneerraa gara Itoophiyaa Lixaatti kiiloomeetira 667 fagaachuun argamti. Godinaalee Oromiyaa Lixaa lameen (Wallagga Bahaafi Lixaa) waliinis kan waldaangessan waan ta’eef, jiruufi jireenyi... Read more »
Kaansariin ulaa gadameessaa Maalii? (‘cervical cancer’): Qaama kaansariin kun hubu kan sarviksii jedhamu irraa yoo jalqabnu, sarviksiin qaama gadameessaa keessaan isa gara qaama saalaatti gadi aanee, qaama saalaafi gadameessa gidduutti argamuudha. Kaansariin... Read more »
Itoophiyaan sadarkaa addunyaattis ta’u Afrikaatti walmorkiiwwan ispoortii hedduurratti ni hirmaatti. Kanneen keessaa qabxii olaanaa galmeessisaa kan jirtu ispoortii atileetiksiitiini. Kanaanis “Dirreen atileetonni Itoophiyaa irratti hinhirmaanne dirree dorgommii hinfakkaatu” hanga jedhamutti ga’ameera. Atileetota ... Read more »
Sirna Gadaa keessatti aangoo ykn baalliin kan daddarbu karaa dimokraatawaafi ifa ta’eeni. Abbaan Gadaa, Gadaa fudhate tokko baallii abbaa Gadaa isa dura turerraa kan fudhatu yoo ta’u, kallacha garuu abbaa isaa irraa... Read more »
Ummanni Oromoo Sirna Gadaatiin bulaa ture. Yeroo booda garuu walitti dhufeenya addunyaa waliin uumamaa dhufeen aadaa hawaasa alaa dhufaniin aadaan isaa laafaa waan dhufeef gareen Oromoo tokko tokko amantii bahaa giddugalaa fudhachuun... Read more »