Guddina sammuufi qaamaa daa’immaniif nyaanni isaan yeroo ijoollummaa argatan baay’ee murteessaadha. Guddinniifi bilchinni seeliwwaniifi kutaawwan qaamaa garagaraa erga dhalatanii boodallee waan dabaluuf daa’imman nyaata madaalamaa argachuun baay’ee barbaachisaadha. Sammuun daa’immanii sababa garagaraan... Read more »

Haati manaaf Abbaan manaa tokko karoora karoorfatan bira gahuuf ykn yeroo barbaadanitti dhala argachuuf karooora maatii fayyadamu. Mana yaalaatti tajaajilli  karoora  maatii kan kennamu haadha manaa ykn abbaa manaa humnaan dirqisiisuun osoo... Read more »

Dhibeen sukkaaraa dhukkuboota addunyaa kanarratti namoota baay’ee miidhuun beekamu kessaa isa tokkodha. Kanaanis biyyoota addunyaa irraa harka caalaa kan miidhaman biyyoota guddatan kan akka Chaayinaa, Ameerikaafi Biraazil sadarkaa jalqabaarratti argamu. Tilmaama ‘International... Read more »

1.      Ulfa gadameessaan alaa Sadarkaa uumamuu dhala namaa keessatti sanyiin kormaa (Ispaarmii)fi hanqaaquun dhalaa ovaarii irraa gadi dhiifaman ujummoo oovaarii jedhamu keessatti wal arganii fartilaayizeeshiniin(walitti dabalamuun) erga raawwateen booda micireen uumamu keessoo... Read more »

Daa’imman dhalatanii hanga baatii ja’aatti harma haadhaa qofa hodhuu (luuguu) qabu. Ji’a ja’arraa eegalee nyaatawwan garaagaraa itti dabalamuufii qaba. Nyaatni madaalawaan isaan barbaachisa. Guddina saffisaafi sammuu nagaa qabaachuufis isaan gargaara. Kanneen akka... Read more »

Akka dhaabbanni Fayyaa addunyaa ibsutti, dhibeen mukaa’uu dhukkuba sammuu baay’ee hammaataa ta’eefi addunyaa keenyarratti namoota miliyoona 264 ol miidhudha. Dhukkubni kun miira namaa miidhuurra darbee hanga dandeettii yaaduu keenyaa jeequufi waantoota jireenya... Read more »

Akkuma beekamu dhibeen Koviid 19 erga gara addunyaa kanaa mil’achuun faffaca’uu eegalee waggaa tokkoo ol ta’eera. Biyya Chaayinaa magaalaa Wuhaan irraa nama tokkorratti erga mul’atee boodas saffisa ajaa’ibaan addunyaa guutummaatti ffaffaca’aa jira.... Read more »

Akkuma beekamu baay’een hawaaasa keenyaa sababoota ga’aa hintaanerraan kan ka’e yeroo dhukkubsatu mana yaalaa deemuu caalaa mana isaa keessatti ykn hawaasa keessa jiraatu bira deemuun wantoota garagaraa yeroo raawwatu argina. Yaaliin dhukkubaa... Read more »