Afaan Oromoo ija waaltinaatiin

Afaan Oromoo afaanota addunyaa kanarratti namoota baay’eedhaan dubb ataman keessaa isa tokkoofi afaanota guguddoo jedhamanii kaa’aman keessatti akka ramadamu ogeessonni afaanii ni ibsa. Qeesii Kaatoolikii kan turaniifi waa’ee dhimma Oromoo barreessuun kan... Read more »

Mootota Iluu Abbaa Booraa

Kutaa 2fa Ka’umsa Sirna Qoroofi Abbaa Malkaa kanaatiif dhimmi guddaan babal’ina daldalaa, amantiifi qabeenya kuufachuu akka ta’e ragaaleen ni himu. Haa ta’u malee Qoroowwan kunniiniifi ijaaramni abbootii Malkaa Gadaa laaffisan malee duudhaalee... Read more »

Imala eegalle bakkaan haa geenyuu yaa sabaa

Ummata Oromoos ta’e saboonni biroo biyya keenyaa waggoota dheeraaf sirnoota gita bittootaatiin hacuucamaa, dhiitamaa, gidirfamaa turuusaanii seenaan ragaa baha. Haata’u malee haalaafi qaawwa argateen hunduu gabrummaafi dhiittaa mirga namummaa jalaa bahuuf daqiiqaa... Read more »

“Sabni gaaddisa Oromoo jala jiru kamuu sirna gumaa keenyaan hoogganama” -Abbaa Gadaa Gariibaa Galgaluu

Kabaja Oromoon lubbuu namaatiif, bosonaaf, lageeniif, malkaawwaniif, tulluuwwaniif, gaarreewwaniif, bineensoota bosonaafi beeladootaaf qabu guddaadha. Uumamawwan eeraman kanneeniif namni kabaja kennuu dhabeefi miidhaa irraan geessise akkaatuma sadarkaa miidhichaan seera Gadaa gumaatiin adabama. Sirni... Read more »

Mootota Iluu Abbaabooraa

Kutaa 1fa Oromoon Sirna Gadaatin akka bulu beekamadha. Yaata’uutii adeemsa yeroo kessatti jijjiramni addunyaa keessatti mul’ate Gadaa keessattis mul’achaa dhufuun hin oollee. Bifuma kanaan hawaasa Oromoos haala qubannaafi walitti dhufeenya uummata alaa... Read more »

Gumaa

Ummanni Oromoo tooftaalee aadaa walitti bu’insa uumaman ittiin furuufi seera kabachiisu hedduu qaba. Namoota lama, maatii, gosa lama, sabaafi sablammoota ollaa ummata Oromoo  gidduutti walitti bu’insa uumamu aadaa araaraa maanguddoo hawaasaa Oromootiin... Read more »

Itoophiyaa ammayyaafi Raas Goobanaa Daaccii

Kutaa 4fa Dubbistootaa, kutaa sadaffaa barreeffama kanaa maxxansa keenya torbee darbeetiin isin dubbisiisuun keenya ni yaadatama. Kutaa afraffaanis kunooti. Mootichis yoo dubbatan “Goobanni Abbaafi oboleessa kiyya kan kanaan naga’eedha” haga fedhe namiidhus... Read more »

Kaabii dhagaa mootii Halaalaa

Sirni mootummaa Daawuroo, Kaawukaa  jedhamuudhaan beekamu  bara 1782-1822 kan bulchan mootii Halaalaan  Daawuroo keessatti  hojiiwwan hedduu  hojjetanii darbuusaanii   seenaasaaniirraa hubachuun ni danda’ama. Hojii isaanii hunda keessaa irra caalaan olaantummaan kan beekamu waggoota... Read more »

Itoophiyaa ammayyaafi Raas Goobanaa Daaccii

Kutaa 3fa Dubbistootaa, kutaa tokkoffaa barreeffama kanaa maxxansa keenya torbee darbeetiin isin dubbisiisuun keenya ni yaadatama. Kutaan sadaffaas kunooti. Bara 1882 keessa Goobanni yeroo gara Lixa Oromiyaatti deebi’an kennaa mootii Miniliikiif dhiyeessan... Read more »

Obbo Yaaragaal Ayishashuum bara 1962 hanga 2012tti

Pirezidaantiin duraanii Mootummaa Naannoo Beenishaangul Gumuz, Obbo Yaaragaal Ayishashuum dhukkuba tasaa isaan mudateen Wixata darbe galgala boqochuunsanii ni yaadatama. Sirni awwaalchaasaaniis Roobii darbe bakka firoonniifi hiriyoonnisaanii akkasumas qondaaltonni mootummaa argamanitti Finfinnee, iddoo... Read more »