Itoophiyaan riifoormiiwwan dinagdee mandhalee gama hundaan humnaafi carraa bal’aa qaban shan: Qonna, Industirii, Albuuda, Turizimiifi ‘ITC’irratti xiyyeeffannaan hojjetaa jirti. Dameelee utubaa dinagdee kanneen keessaa ammoo iddoo guddaa kan qabatu qonna. Jijjiiramaa as... Read more »
Afaan, aadaafi dhuudhaan ummatoota Itoophiyaa akka dagaaganiifi guddatanii dhalootatti darbaniif akkasumas qo’atamaniifi sanadeeffamaniif mootummaan yeroo kamuurra xiyyeeffannaan hojjechaa jira. Afaan hawaasaa eeguufi kunuunsuun, beekumsawwan hawaasummaafi aadaasaa karaa waajjira dhimma kana ergamasaa taasifatee... Read more »
Akka biyya keenyatti dameelee lammiileen irra deddeebiin komii irratti kaasaa jiraniifi ittiquufiinsi maamilaa hinargamne keessaa tokko kenna tajaajilaati. Kenni tajaajilaa har’as iddoowwan baay’eetti hudhaa ta’ee ittifufeera. Dhimmoota damicha keessatti akka rakkoo guddaa... Read more »
Magaalaa guddoo Itoophiyaafi Oromiyaa akkasumas teessoo Gamtaa Afrikaa, diippilomaatota biyyoota hedduufi dhaabbilee idiladdunyaa baay’ee kan taate Finfinneen erga hundooftee bubbulteetti. Waggoota kanneen keessatti mootonniifi mootummoonni akkasumas kantiibonni hedduun ittiwalfuranii biyyattis ta’e magaalattii... Read more »
Yeroo Faasikaa yaadannu dursa sammuu keenyatti kan dhufu gantummaafi haala qabatamaa tokko malee murteessuun yeroof kan injifate fakkaatuyyuu dhumarratti ni injifatama. Faasikaan Yesuus Kiristoos shira lammiilee afuriiti. Barsiisa sagaleefi hojii dinqisiisaa Kiristoos... Read more »
Miidiyaa guddina Afaan Oromoo keessatti shoora olaanaa gumaachan jidduudhaa adda durummaan kan eeramu Dhaabbata Pireesii Itoophiyaatiin torbanitti al tokko guyyaa Sanbataa kan maxxanfamu Gaazexaan Bariisaa tokko. Gaazexaan Bariisaa sadarkaa mootummaa Federaalaatti Afaan... Read more »
Baatiin Bitootessaa ji’a injifannoo dachaadhaan badhaadheedha; ji’a jijjiiramni siyaasaafi dhagaan bu’uuraa hidha Abbayyaa ittikaa’ame. Ji’a Itoophiyaan seenaashee keessatti dameewwan siyaasaa, dinagdee, hawaasummaafi dippiloomaasiin daandii haaraa itti eegalte. Itoophiyaan yaadama ida’amuufi siyaasaa giddugaleessaatiin... Read more »
Baatiin Ramadaanaa baatii hawaasni Musliimaa hundi yaaduufi hawwii guddaan eeguudha. Baatiin kun balbaloonni Ahizaabaa kan itticufamaniifi kan Jennataa bal’atanii ittibanamaniidha. Ramadaanni ji’a araaraafi eebbaa Musliimni soomaafi ibaadaadhaan uumaasaa wajjin walitti dhiyaatu; kan... Read more »
Biyyi keenya yeroo kamuurra daandii jijjiiramaa abdachiisaarra arreedaa jirti. Erga Jijjiiramni sirnaa biyya keenyatti adeemsifamee as dameelee hundaan milkaa’inoonniifi jijjiiramoonni lakkaa’aman dameelee hundaan galmaa’aniiru; galmaa’aas jiru. Jijjiiramoonni kunneen damee siyaasaa, dinagdee, hawaasummaafi... Read more »
Tibbana Boorana, Areeroo Gooroo, Arda Jilaa Badhaasaatti, sirni walharkaa fuudhiinsa Baallii Gadaa Oromoo Booranaa marsaa 72ffaan akkuma amalasaa karaa nagaafi milkaa’inaan bakka keessummoonni guguddoon biyya keessaafi alaa argamanitti adeemsifameera. Sirni walharkaa fuudhiinsa... Read more »