Waggoonni jijjiiramaa darban kan injifannoowwan hedduun ittigalmaa’aniifi qormaatonni adda addaas itti keessummeeffamaniidha. Yaadama siyaasaa walqooduufi loogii keessaa bahamee paartii biyyaalessaa hammataa, madaalawaafi tokkummaa sabdaneessaa cimsu hundeessuudhaan badhaadhina Itoophiyaatiif mul’ata qabachuun yeroo boqonnaa... Read more »

Oromoon gaaddisa mariitiin haqaafi nagaa buusa; mariifi marabbaanis waldhabdee hiika. Kanaanis jibba balleessee jaalala, waldhabdee hambisee nagaa, garaa garummaa fageessee tokkummaa fida. Nagaafi tokkummaan, jaalalaafi obbolummaan bu’uura duudhaa ganamaa Oromooti. Oromoon dhibdee... Read more »

Hojiin misooma koriidarii Finfinnee daran miidhagse erga eegalamee waggaa tokkollee hinguunne. Hojii misooma koriidarii marsaa tokkoffaa iddoowwan adda addaatti hojjetamaniin magaalattiin akka misirroo daran kuulamteetti, miidhagdeetti; akka bakkalcha barii iftee mul’achuu eegalteetti.... Read more »

Konfiraansiin addunyaa beelarraa bilisaa tibbana Finfinneetti adeemsifame sababa, eelaafi furmaata beelaa xiyyeeffannaan ilaaleera. Qorannoon Sagantaa Nyaata Addunyaa akka mulisutti, ummatni addunyaa miliyoona 800 ta’u waan afaanitti geeffatu hinqabu. Lakkoofsi kun ida’ama lakkoofsa... Read more »

Biyyi tokko guddina dinagdee yaadde milkeeffachuuf, lammileen ishee nagaan ba’anii galuuf nageenyi murteessaadha. Keessumaa biyyoonni tattaaffii guddachuu keessa jiran xiyyeeffannaan isaanii inni ijoo nageenya qabaachuudha; yoo nagaan jiraate waa hundi waan jiruuf.... Read more »

ALA Guraandhalli 8 bara 1957 seenaa kubbaa miilaa Afrikaa keessatti iddoo olaanaa qaba; guyyaa Sudaan, Itoophiyaan, Misiriifi Afrikaan Kibbaa qaama kubbaa miilaa ardittii hogganu hundeessuuf Kaartuumitti mariif taa’an. Mari’ataniis Konfedereeshinii Kubbaa Miilaa... Read more »

Ummanni Oromoos ta’e sabni kamuu nagaa barbaada. Nagaa isaa mirkaneeffachuufi injifannoo argates tikfachuuf bu’aa ba’ii hedduu bu’ee ba’ee aarsaa hedduus kaffalaa jira. Mootummaan Naannoo Oromiyaas Qe’ee Oromootti qilleensi nagaa akka bubbisuuf mareefi... Read more »

Gaafa nageenyi jiru akka ardiifi samii bal’ata; gaafa dhabame ammoo akka qaawwa lilmoo dhiphata” jedha Oromoon. Nagaan waantota hundaa ol ta’uu ibsuuf. Aadaa, duudhaafi Gadaa Oromoo keessattis waantota hunda kan dursu dhimma... Read more »

Ummanni Oromoo ummata aadaa, safuu, sirna, seeraafi heera ummaticha bira darbee addunyaa kana boonsu hedduu qabu keessaa Ayyaanni Irreechaa isa tokko. Irreechi ayyaanota Afrikaa guguddoo jiran keessaa isa tokko yoo ta’u biyya... Read more »