Akkuma kan barachuu danda’e barsiisuu danda’a jedhamu lammiileen Itoophiyaa yoo ciminaafi kufaatii keenya darberraa baranne hirkattummaa gargaarsaarraa walaboomuufi daandii kadhaarraa gara omishtummaatti ce’uuf barbaachisurra imalle warra kaaniif fakkeenya ta’uu dandeenya. Hirkattummaan gargaarsaa... Read more »
Iid Al-Adahaan (Arafaan) ayyaana qoramuufi aarsaati. Ayyaana Nabii Ibraahiim Ajaja Rabbiitiin ilmasaanii aarsaaf qopheessan, cichoominnisaaniis qoramee Rabbi biraa hoolaa bakka itti argataniidha. Waantonni baay’een ayyaana kanarraa barataman jiru. Yoo qormaata kamuu ciminaan... Read more »
Oromiyaan qabeenya bishaaniifi maddoota inarjii haaromfamoo akaakuuwwan adda addaa baay’ee qabdi. Qabeenya bishaan lafarraa meetir kuubii biliyoona 58fi kan lafa jalaa meetir kuubii biliyoona 23.5tti shallagamu kan waggaatti dhangala’u qabdi. Akkasumas, lageen... Read more »
Asoosamoonni dogoggoraa matayyoonniifi gareewwan faayidaasaaniif jedhanii uuman hawaasaafi biyya garmalee miidhaniiru. Lubbuu marartuun lammiilee hedduus galaafatameera, qabeenyis barbadaa’eera. Hundarra badiin summii matayyoonni ilaalchaan fiixeetti bahan facaasan miidhaa laalessaa akkamii akka qaqqabsiise hubachuuf... Read more »
Itoophiyaan riifoormiiwwan dinagdee mandhalee gama hundaan humnaafi carraa bal’aa qaban shan: Qonna, Industirii, Albuuda, Turizimiifi ‘ITC’irratti xiyyeeffannaan hojjetaa jirti. Dameelee utubaa dinagdee kanneen keessaa ammoo iddoo guddaa kan qabatu qonna. Jijjiiramaa as... Read more »
Afaan, aadaafi dhuudhaan ummatoota Itoophiyaa akka dagaaganiifi guddatanii dhalootatti darbaniif akkasumas qo’atamaniifi sanadeeffamaniif mootummaan yeroo kamuurra xiyyeeffannaan hojjechaa jira. Afaan hawaasaa eeguufi kunuunsuun, beekumsawwan hawaasummaafi aadaasaa karaa waajjira dhimma kana ergamasaa taasifatee... Read more »
Akka biyya keenyatti dameelee lammiileen irra deddeebiin komii irratti kaasaa jiraniifi ittiquufiinsi maamilaa hinargamne keessaa tokko kenna tajaajilaati. Kenni tajaajilaa har’as iddoowwan baay’eetti hudhaa ta’ee ittifufeera. Dhimmoota damicha keessatti akka rakkoo guddaa... Read more »
Magaalaa guddoo Itoophiyaafi Oromiyaa akkasumas teessoo Gamtaa Afrikaa, diippilomaatota biyyoota hedduufi dhaabbilee idiladdunyaa baay’ee kan taate Finfinneen erga hundooftee bubbulteetti. Waggoota kanneen keessatti mootonniifi mootummoonni akkasumas kantiibonni hedduun ittiwalfuranii biyyattis ta’e magaalattii... Read more »
Yeroo Faasikaa yaadannu dursa sammuu keenyatti kan dhufu gantummaafi haala qabatamaa tokko malee murteessuun yeroof kan injifate fakkaatuyyuu dhumarratti ni injifatama. Faasikaan Yesuus Kiristoos shira lammiilee afuriiti. Barsiisa sagaleefi hojii dinqisiisaa Kiristoos... Read more »
Miidiyaa guddina Afaan Oromoo keessatti shoora olaanaa gumaachan jidduudhaa adda durummaan kan eeramu Dhaabbata Pireesii Itoophiyaatiin torbanitti al tokko guyyaa Sanbataa kan maxxanfamu Gaazexaan Bariisaa tokko. Gaazexaan Bariisaa sadarkaa mootummaa Federaalaatti Afaan... Read more »