Dachee biyya keenyaa gama hundaan badhaaterratti omishnee hiyyummaa injifachuun dirqama. Mootummaanis Itoophiyaafi ummatashii maraammartoo hiyyummaa keessaa baasuuf karoora imala badhaadhinaa qopheessee xiyyeeffannnoo olaadhaan hojjetaa jira. Imala badhaadhinaa keessaa karoorri badhaadhina maatii isa... Read more »

Biyyoonni Addunyaa hedduun dhibdee keessoosaaniitti mudateef marii biyyaalessaan araara biyyaalessaa labsanii waloomaan nageenyasaanii waaressuun ijaarsa biyyaasaanii milkeessaniiru. Kanaanis fuulasaanii gara misoomaatti deebifachuun imala misoomaa jabeessanii dinagdeesaaniis bu’uura amansiisaarra dhaabaniiru. Biyyi keenya, Itoophiyaanis... Read more »

Ammaan tana biyya keenyatti mataduree, “Itoophiyaan mari’ataa jirti” jedhuun mariin boqonnaawwan adda addaatti qoodame Komishinii Marii Biyyaalessaatiin adeemsifamaa kan jiru yoo ta’u, akeeknisaa inni dhumaas waldhabdeen kamuu mariifi marii qofaan akka furamu... Read more »

Itoophiyaan biyyoota Afrikaa Bahaatti argaman keessaa baay’ina ummataatiin sadarkaa jalqabaarratti argamti. Biyyi ummata miliyoona 120 ol qabdu tun mirga seenaafi seeraa ulaa galaanaa argachuu ishii dandeessisu utuu qabduu kanaaf hincarroomne. Mootummaan dhimmoota... Read more »

Nageenyi waa hundaaf murteessaadha. Jiruufi jireenya dhala namaa keessatti akkasumas, guddina biyyaa keessatti qooda olaanaa qaba. Ta’uus bakka baay’eetti dhibamuun nageenyaa ummataafi biyya aarsaa kanfalsiisaa jira. Itoophiyaa keessattis yeroo dheeraaf yaada qindeessuun... Read more »

Waggoonni jijjiiramaa darban kan injifannoowwan hedduun ittigalmaa’aniifi qormaatonni adda addaas itti keessummeeffamaniidha. Yaadama siyaasaa walqooduufi loogii keessaa bahamee paartii biyyaalessaa hammataa, madaalawaafi tokkummaa sabdaneessaa cimsu hundeessuudhaan badhaadhina Itoophiyaatiif mul’ata qabachuun yeroo boqonnaa... Read more »

Oromoon gaaddisa mariitiin haqaafi nagaa buusa; mariifi marabbaanis waldhabdee hiika. Kanaanis jibba balleessee jaalala, waldhabdee hambisee nagaa, garaa garummaa fageessee tokkummaa fida. Nagaafi tokkummaan, jaalalaafi obbolummaan bu’uura duudhaa ganamaa Oromooti. Oromoon dhibdee... Read more »

Hojiin misooma koriidarii Finfinnee daran miidhagse erga eegalamee waggaa tokkollee hinguunne. Hojii misooma koriidarii marsaa tokkoffaa iddoowwan adda addaatti hojjetamaniin magaalattiin akka misirroo daran kuulamteetti, miidhagdeetti; akka bakkalcha barii iftee mul’achuu eegalteetti.... Read more »

Konfiraansiin addunyaa beelarraa bilisaa tibbana Finfinneetti adeemsifame sababa, eelaafi furmaata beelaa xiyyeeffannaan ilaaleera. Qorannoon Sagantaa Nyaata Addunyaa akka mulisutti, ummatni addunyaa miliyoona 800 ta’u waan afaanitti geeffatu hinqabu. Lakkoofsi kun ida’ama lakkoofsa... Read more »