Addis Ababunni wodiidoonni 268km xiirtinyi aana afamannohu Wondogennetete gibrinnu xiinxallo mereershi Itophiyaho gibrinnu xiinxallo uurrinsha hundaanni afantanno xiinxallote mereershuwa mereerinni mittoho. Xaginaatunna su’naado muro , gidu, Bayoteknoloojete, Gibrinnu ikonomikse, kaimu teknolooje halashshonna sirchi,sagalete sayinsenna sagalete amanyooti, murote agarooshshi, saadate, gibrinnu Ekistenshiine hattono bushshunna waayi xiinxallo aana illachishe loosanno.
Mereershu xaginaatunna su’naado muro aana illachishe assanni afamanno xiinxallo muro budu xaginaatinni sa’’e duuchu handaari horora hossanno gee dandiisate widoonni hexxo aannoha ikkasi mereershunni afi’noommo mashalaqqe kultanno.
Xiinxallote mereershira, xaginaatunna sunaado muro xiinxalaanchinna xaginaatunna su’naado muro xiinxallo qixxaawo gobboomu qineessaanchi kalaa Desti Fiqaaduhu coyi’ranni; gobbanke duuchu dani horo noonsa addi addi muronni jiroo’mitinota ikkiturono; muro roorenkanni afantannohu budu xaginaatinna sagalete xiinxallo ledo amadaminohunniiti.
Lophitino gobbuwara muro biinfilleho, xaginaateho hattono sagaletenna agattote industirrara horote aana hossannota kayisannohu xiinxallaanchu; gobbankera kuri muro aana assinanni xiinxallo lowo illacha uyinoonnisekkiha ikkase coyi’ranno. Wondogennetete xiinxallote mereershi xaginaatunna su’naado muro aana xiinxallo assatenni callicho mereersha ikkasino kayisanno.
Mereershu xiinxallote handaarinni kalqoomu dikko aana afantinorenna horo uyitannore murote sircho gobbayidinni eessatenni rosiisate looso loonsanni woyte gobboomunnire ikkitinorenna industirete waaco ikkitannore woyyeessinoonnire murote sircho bande xiinxallo assine sircho borreessiisatenna sircho amadooshshe assine keeshshiishate looso loosanni afamanno. Ledoteno sai baajeettete dirinni 36 ikkanno sircho egensiisa dandiinoonni.
Xiinxallaanchu yaatto garinni; loosidhe galtinorinna gibrinnu ogeeyye qajeelsatenni xawo assinoonni sirchuwa egensiisate, laashshatenna amadooshshu harinsho qajeelsatenna dagoomu muro afe horonsi’ranno gede assate loossa loosino.
Muli yanna kawa ‘Afriherbal’ yinanni laalchuwa gobba giddo laashsha hananfoonnita kayse, roozmerinna wolootano murote sirchuwa seesu uduunni industire giddo qiwaatete, shaampotenna lawino laalchira waaco ikkite horote aana hossanni dagginota kayisino.
Kuri muro babbaxxitino industirra giddo horote aana hossanni daansa loosidhe galtinore horonsi’raano assitanni afantanno yiinohu xiinxallaanchu; gobbankera baxxinohunni Silxetenna Guraagete qarqartora hattono Sidaamu, Oromiyunna Amaaru qoqqowubbara muro hala’litanni dagginota coyi’rino. Xaphoomunni muro 10 kume hektaare baatto aana laashshinanni afammannitano egensiisino.
Murote latishshinni woloottu laalchuwa laashshate harinsho garinni qarrisannokkita kayisannohu xiinxallaanchu; lowo amadooshshe hasidhukkinni shiima baatto aana batinyunni laashshanna mitte hinge kaanse seeda dirrara laalcho aate dandiitannore ikkansa kayisino.
Amadisiisatenni xaginaatunna su’naado muro lowo horo noonsata kayisannohu xiinxallaanchu; fayyimmate, sagalete, kosmootiksetenna qooxeessu agarooshshi aana loossanno bissa xiinxallote illacha uyinanni gedenna gobbate gede handaarunni horo afi’nanni gede uminsa qeecha fultanno gede xa’mino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Woxawaajje 16, 2016 M.D
