Tittiro
Itophiyu haanju harumi mixo amadde gumula hanaffunkunni tayixe 6ki doyichooti. Tenne yanna giddono 32 Biliyoone chiginyuwa kaasantino. Mixonnihu qaru illachi gobba haanja assate, diilallote gade soorro iillishshanno gawajjo gargadha dandaanno qooxeessa kalaqatenna sagalete woweno buuxisate ikkinoti addaho.
Tayxeno haanju harumi mixonni mitte hawarronni 600 miliyoone chiginyuwa kaasate qixxaamboonniha ikkanna tenne mixo gobbate deerrinni Woxawaajje 17,2016 M.D faajjetenni gumullanni. Barraho raga raganko heedhannoti wo’manti Itophiyu daga timbiliqqe fulte kaassanno; ga’a haanju Itophiyira sumudansa wortanno.
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedihu (Dr) kakkayishshinni hananfoonni haanju harumi mixo gobbanke diilallote akati soorronni gawajjantannokki gede assatenna dubbu jiro halashshate widoonni heedhannose qeechi luphiima ikkasenni; baalunku annimmatenni harumasi woranno gedeeti uurrinshanke Sidaamu qoqqowinni hasaawissinori mite mite gobbate geerrinna wedellu hedonsa wortannohu.
Aadde Kale Arrafohu Sidaamu gobbate geerchooti. Isino haanju harumi mixo gumulo lainohunni coyi’ranni; Sidaamu daga haqqete ledo noonsa xaadooshshi baxxinoho. Haqqa kaansannihu caalehooti; caalu gobbate hasiisanno. Geerru ofolte faltannohunna maltannohu haqqichote hundaati. Haqqete kaasama gobbate fooggalle ajishshanno; mannu oosora calla ikkikkinni moyichohono hasiissanno. Wole agurreenna garo woyi moote mannu aalo ikkituro haqqicho qanse wi’linanni; konni daafira haqqu horo lubbote noohura calla ikkikkinni reyinohurano ikkinotaati budu geerri farci’neemmohu yaatenni haqqete kaashshi hasiishshi daafira hedosi uyino.
Konni daafira yaanno budu geerchi kale arrafohu; haqqe doogimale mura dihasiissanno; korkaatuno haqqe kaanseenna dubbu jironke hala’litu bikkinni gobbate nookki moyichi daanno, togo ikkanno woyte daa’’ataano goshooshatenni e’’ote bueno kalaqantanno. Haqqete hafanfarre daggannokki gede haqqete agarooshshe assa hasiissanno yaatenni sokkasi sayisanno.
Woluno Hulate woradi budu geerchi Teklehayimanooti Worbohu isi widoonni; Sidaamu budinni mittu manchi miccaamoho woyi miinji’rinoho yinannihu gatesi ikkado haqqa afi’rinoha ikkirooti yaanno.
Techo ilama kayinni jaatte haqqe kaasate aana albi manni gede di ikkitino yaannohu budu geerchi Teklehayimaanooti Worbohu; mitu afi’rinohano mure hiranni woxeho soorranni afamanno. ‘Keeraancho Diilallo foo’la dandiinannihuno ikko moolle gargadha dandiinannihu qooxeessinkera haqqe heedhurooti’’ yaannohu budu geerchi Aadde Teklehayimaanooti; baadillicho qa’’e ayirritannohuno haqqunni doyissantinotanna caale afidhinota ikkiturooti yaatenni haqqe Sidaamu dagawa noose darga xawisanno.
Sidaamu daga haqqu aana noonsata budillaancho hundi egenno agarte ilamate tareessa hasiissanno; gobbate gede hananfoonnita haanju sumudi mixo kaajjishshe gumula hasiissannonsata huwachishanno.
Hawaasi quchumi teesaancho ikkinohu wedellichu Indaalkaachew Teshoomehu hedosi woranni; xaa yannara xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedihu (Dr) kakkayishshinni hananfoonnita haanju harumi mixo baalante gobbate qarqartora gumullanni hee’noonniti anfoonnite. Kunino gobbankera duuchunku handaarinni lowo geeshsha hasiisannoha ikkasi coyi’ranno. Konnira baxxinohunni aja dume ga’a gobba ragidhannore ikkansanni injiitinotanna jiroo’mitino gobba kalaqate techo gumullanni hee’noonnita haanju harumi mixo heeshshote hajo gede la’ne jawaantetenni gumulanna sumuda wora hasiissannonnota qummeessanno.
Gobboomu deerrinni Woxawaajje 17,2016 M.D mitte hawarronni gumullanni haanju sumudi mixonni 600 Miliyoone chiginye kaansanniha ikkanna; Sidaamu qoqqqowino 10 Miliyoone chiginye kaasate qixxaawo assino. Barraho 2.1 Miliyoone daga fulte kaassannoha ikkanna kaashshohono 209 base doorroonnita qoqqowu gibrinnunna kalaqamu jiro latishshi biironni fultino mashalaqqe egensiissino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Woxawaajje 16, 2016 M.D
