Tttirote odoo
Itophiyu haanju harumi mixo loossa hanaffunkunni Onte dirra kiirantino. Tenne dirra giddo 32 Biliyoone chiginyuwa kaasantino. Mixote illachino gobba haanja assatenni diilallote gade soorronni gawajjamannokki qooxeessa kalaqate widoonni illete leellino gumi borreessaminota kullanni.
Ledoteno kaansanni chigunyuwa dubbu jiro halashshate calla ikkikkinni sagalimmate hossannore gummate laalo haqqe ikkansanni sagalete wowe buuxisatenna loosu kaayyo kalaqate widoonnino luphiima qeecha fultanni afantannota addi addu bu”enni fultanno mashalaqqe buuxissanno.
Sidaamu qoqqowi dubbunna kalaqamu agarooshshinna diilallote gade soorro biilloonyi qaru dayirekterchi kalaa Shittaye Yumurihu isi widoonni; teknoloojete hala’lanna baatto irshaho soorramate ledo amadaminohunni yanna yannatenni baatto mulqantanni dagginota kayse; konni kaiminni shaaltanni dagginota dubbu jiro qolate, industirete waacora, waayi agarooshshiranna sagalete wowe buuxisate xaphoomu ministirchi hanafisiisinoti haanju harumi mixo gobbate jawa soorro leellishshanni afantannota kayisino.
Konni garinni hananfoonni loosinni afi’noonnihu umikki gumi luphi yino dagate kakkaooshshinni chiginye kaasate budi yanna yannatenni bowira, hoshooshante ba’ino baatto aana chiginye kaanse qola, laalchunna laalchimma lexxa, gutu baatto aana kalo kalle saada misiisatenna diidu ce’’attonni wedellaho loosu kaayyo kalaqantino.
Konne calla ikkikkinni, konni alba diilallote gade soorrramanni yannasi agadhinokki xeeninni dagoomu aana lowo gawajjo iillitanni keeshshitinota coyi’rannohu kalaa Shittaye; xa la’neemmo woyte kayinni yanna yannatenni kaansanni chiginyete kaashshinni dubbu iillono woyyimma leellishshanni daase ledo amadaminohunni xeenu yannasi agadhe gananni afamanno; kuni ninkera qara haanju haruminni afi’noommo gumaati yiino.
Haanju harumi mixo hanafankera albaanni gobbate gede dubbu jironke 17.2 % noowinni xaa yannara 23% ale iillitinota assinoonni xiinxallo buuxissanno. Sidaamu qoqqowo la’neemmo woyteno roore anga kaansannihu waaxote dubbooti. Qoqqowoho buna halashshine latinsannita kaysinohu biilloonyu dayirekterchi, xaphooma 16.7 kume haktaare baatto bununni diwantinotanna kunino dubbu jiro halashshate umisi kaa’lo assannota buuxisino.
Sidaamu qoqqqowi Arooreessu woradi kalaqamu jiro gashshooti ogeessinna Hawaasi Yuniversitera diilallote gade soorro gargarooshshinna dandaate rosu goli PHD rosaanchi Yooseef Yisihaaqihu coyi’ranni; haanju sumudi gobbankera qarunni hasiisanno coyeeti. Xaa yannara Itophiyunniti dubbu jirose 40 anga xibbuunni noowinni babbaxxino korkaatinni 1970 – 1980 M.D geeshsha noo yanna giddo 3% dirritino. Hatte yannara dagate kiiro lexxase dubbu jiro aana jawa xiiwo kalaqqino. Xa kayinni gobbate gede gumullanni hee’noonniti haanju sumudi mixo hattenne gawajjo qolate qara loosooti yee ammaneemmo yaanno. Haanju harumi mixo gumula hananfi yannanni kayinse diru dirunkunni noo gumulo dancha ikkase fultanno ripoortuwa qummeessitannota coyi’rannohu Yooseefi; kunino kaasa calla ikkikkinni amadooshshuno dancha ikkinota leellishannoyiino. Kaansannihu chiginyete sirchino dubbu jiro ikkatenni sa’’e mannu ooso heeshsho aana tiro aannoho yaanno.
Ayyerete daafama ajishshannore, diilallote gade soorro gobbate babbaxxino handaari aana kalaqqanno xiiwo gargarate kaa’lanno haqqete sircho kaansanni hee’noonni. Woluno moolle dandaate dhuki noonsarenna xaginaateho hossanno haqqete sirchuwa kaasantno. Konni daafira gobbankera diilallote akati soorronni dagganno mitiimma ajishate lowo geeshsha kaa’lannoha ikkasi kayisanno. Aantete Itophiyu haanju harumi mixo kalqoomu dhaggete borro giddo amadate assinanni sharro gumulantanno gede baaluku qansooti agaramannonkere assa hasiissanno yaannohu kalaa Yooseefi; umihunni gobba giddono ikko gobbaanni heedhannori Itophiyu ilama ikkitino daga chiginyete kaashshi aana timbiliqqe fulte beeqqa hasiissannonsata huwachishinno.
Tayxe gobboomu deerrinni haanju harumi mixo 132 kumi 144 mootimmate, hallanyunna mittimmate loosi maamarra chiginye batisate xaawubba chiginyuwa qixxeessitinoha ikkanna; 1.2 Miliyoone hektaare ali baatto aana kaansanni hee’noonni. 6.5 Biliyoone chiginyuwa kaasate baalante qarqartora balaxote qixxaawo assine loosu giddora e’noonnita gibrinnu ministerenni fultino mashalaqqe leellishshanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Woxawaajje 9, 2016 M.D
