Tittirote Odoo
Tayxe Paariisete 2024 Olompiike beeqqitinori Itophiyu Atileetootu gaamo heewonsa gudde gobbansa higgino. Itophiyu 33ki Paariisete Olompikenni 1 Culkanna 3 Birra xaphoomunni 4 Meedaaliya afi’ratenni kalqetenni 47ki Afrikunni kayinni 4ki deerra amadde gumultino.
Itophiyu Lekkate kuwaase lede babbaxxitino heewo beeqqitanni keeshshitinoha ikkirono; Atileetikisete heewonni kayinni duucha yannara baraarsha afidhanni keeshshitino. Ikkollana, tayxe Olompikete heewonni Itophiyu agarroonni guma afidhukkinni sa’ino. Kunino, wo’manta Itophiyu daga koffi assinoha ikkino.
Roorenkanni kayinni Itophiyu Olompikete komite massagaanchi “Olompike beeqqote ikkinnina baraarshu gadacho dikkino” yee uyno hedo daga koffi assitinote. Massaganni noo handaarano woffi asse laino gede leellishannoha ikkasi dagatewiinni babbaxxitino hedubba ka’anna macciishshinanni hee’noonni.
Itophiyu baxxinohunni Atileetiksete heewonni hiittenne yannarano baraarsha hoogge diegentino. Konni albaanni, handaara massagganno bissa sumuu yite gobbate ayirrinye kalqete barera leellishatteni sa’e gobbate horo agarsiisate loossannonkanni. Xaa yannara kayinni mereeronsa sumimme nooha dilawanno.
Olompike kalqete barera biinfe leellineemmotenkanni. Dhaggetennino Roomunni Beejingete geeshsha jawaachishshanno baraashubba afi’noommotenkanni. Tenne heewonni kayinni Atileetootinke Itophiyu Baandeera suntanna ikkikkinni massagaanonsanni kalaqantinonsa hekkonna xiiwo kaiminni huutaawansanna miicamansa leellishshanni wi’litanna la’noonni.
Duuchunkuri aleenni Itophiyu Atileetikse massagaano mereero noo koffeenyi gobbatenna dagate ayirrinye lawashshi yitanno garinni foniinsa abbire coyidhanno gede kakkayisinonsa. Itophiyu jawa gobbaati. Ayirradonna jawa daga noo gobbaati. Gobbanna daga ayirrissannokki bissanni gobboomu horonna ayirrinye agadha deama labbanno. Mereeronsa taala hasiissannori baca hajubba noota huwata dandiinanni. Bero hawarro IFDR Pirezidaantitte afanshanna baraarsha uyitu yannara “Paariisi 2024 Olompike aana kalaqantino qarrubba lawashshi assine sa“a hasiissannokkite” yitanni coyidhinoti qaangannite. Konninnino komite baqqi yaa hasiissanno.
Gobbate gede hexxo assi’nanni Olompike hallanyootu xixxiwantanna angankenni fultanno gede sayinse aa dihasiissanno.
Tayxeha Paariisete Olompike heewo laise Sidaamu qoqqowi Ispoortete komishine Rosunna qajeelshubbate dayrekitoreete dayrekitericha ikkinohu Ingidaayyehu Baadeego kaysino hedonni; konni albaanni harinsoonni labbanno heewubbanni ledo heewinsiro agarroonni bikkinni Meedaaliya afi’ra didandiinoonni.
Federaalete deerrinnino Olompikete massagaano, qajeelsaano, Atileetootu, hattono qoqqowubbatenna deerru deerrunkunni noo hajo la’annonsa bissa widoonni taala hasiissannori nootanna albillichono lowohu mini loosi agarannonke yaanno.
Olompikete massagaanchi “Olompike yaa beeqqote ikkinnina baraarshu gadacho dikkino” yaanni kaysino hedora dawaranni; Olompike yaa qeelaanchimmate akati hee’rate ikkinnina beeqqo calla dikkino. Korkaatuno, Olompikennihu qaru illachi heewisamatenna qeelate. Beeqqo calla dihasiissanno. Itophiyu daga konni albaanni rossino garinni agadhitanno baraarshi no” yaanni gaabbosi xawisanno.
“Adda coyi’rate massagaanonna Atileetootu mereero sumimme nookkita leellishannori noota la’noonni. Konninni, afi’ra noonke guma hoongoommono” yaanno kalaa Ingidaayyo.
Xaphoomunni, Itophiyu babbaxxitino kalqete Olompike barera gotti yite egennante keeshshitinota tayxe Olmpikenni kayinni hexose heeshshi assitanno gede assitino harinsho ikkitinotano xawisanno.
Woluno, anjesinni hanafe Atileetiksete heewora jawu baxilli noositanna gobbankeno kalqete barera egensiisino handaara ikkasi kulannohu Sidaamu qoqqowira Hagerselaamete Atileetootu qajeelshi mereershi loosu harisaanchi Dessaaleny Hamaaxo; muli barrubba giddo Paariisete harinsoonnihu tayxe Olompikete heewo agarroonni deerri woroonni ikkinota coyi’ranno.
Kalqete Atileetikse heewora Itophiyu konni deerrinni woffi yiino dhuka leellishshe egentinokkiita coyi’rannohu Dessaaleny Hamaaxo; heewisamaano fillirono qajeelsaanotenna massagaanote mereero sumimme hoogate kaiminni tiiu gawajjo heedhansara dandiitannota kaysanno.
Atileetootu konni albaanni rosamino garinni qinaabbe heewisante qeellete iilla dandiitinokkitanna beeqqotenni calla gobbate gede afi’nanni ayirrinyinna baraarshi nookkita kayse gobbate ayirrinye leellishatenna heewotenni afi’nanni gumi agarranniha ikkasinni Olompike beeqqo calla ikkadote yine shotinse la’nanniri adhamooshshe afi’rinokkita coyi’ranno.
Konni albaanni harinsoonni Olompiike beeqqitino miilla heewonsa gudde gobbansara higganno woyte daga hagiirrunni timbiliqqe fulte haadhannonsankanni. Tayxe heewonni kayinni agarroonni gumi daa hoogatenni gaamo gobbansa higgu yannara maaxanteeti e’inohu. Kuni ikka dinoonsinkanni yaanno Dessaalenyi.
Handaarunni aantetenni loonsanni loossarano daga ammanchiishanno xawishsha aa hasiissanna; maaxamme ea digaraho yaannohu Dessaalenyi; beeqqaano Atileetootira jawa ayirrinye aa hasiissannotanna tenne doyichonni la’noonni foonqe albillicho loossara baqqeenyu qilleessa ikkase lede huwachishanno.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 9, 2016 M.D
