Tittirote Odoo
Laalchimma lossate dandiisiissannoti baca kaayyo no. Kalaqamu jiro, injiinohu diilallote gadi, shaqqado baatto, way injoonna mannu wolqano hattonni noonke. Kuri baala qineessine garunni loosa dandiiniro laalchimma lophitannokki korkaati dihee’ranno.
Sagaletenni umo dandaate xaa yannara gobboomu deerrinni jawa illacha tungoonni. Handaaraho tungoonni illachinnino illete leellanno gumi maareekkama hanafino. Hananfoonniti sagaletenni meessaneete dandaate harinsho hegeraame ikkitanno gede laalchimma lossi’ra bude ikka noose.
Gibrinnu handaarinni haanju harumi loossara hattono Qamadetenna Ruuzete latishshi ragaanni daggino soorro Saadate latishshi handaarinnino lendanni ha’ra hasiissannota raga worroonni. Qarunni, laalchonna laalchimma lossi’ra, qansootaho loosu kaayyo kalaqa, gobbaydinni eessinanni laalcho gobbate giddo laashshinanni riqiwa, hattono laalcho batinyunni laashshinanni gobbaydi dikkuwara soyaatenni eo afi’rateno murci’ne loonsanni hee’noonni.
Sa’u reekkote dirrara gobbanklera gibrinnu handaarinni nonke dhuka garunni horoonsi’ratenni baxxinohunni Qamadenna haanju harumi loossanni la’noonni soorronna gumma wolootta gibrinnu handaarrano kakkayissannota ikkase Gibrinnu ministirchi Girma Amente (Dr) duucha yannara kayisanna macciishshinanni.
Gobboomu deerrinni onte lophote taqqa yine bandoonniri mereerinni gibrinnu handaari mittoho. Konne gumulsate qoqqowubbate dinyi looso uyinoonni. Konni kaiminni, handaarunni shoole timo amande looonsanni hee’noonnita Sidaamu Qoqqowi Irshunna Kalaqamu Jiro Latishshi Biiro Sooreessi kalaa Memmiru Moke xawisanno.
Kalaa Memmiru xawishshi garinni; umihunni, gibrinnu handaari sagalete wowe buuxisiisate loosooti. Kunino, noonkehu gibrinnu dhuki hiikkonneetiro bande loonsummoro sagalete wowe buuxisiisanno. Layinkihu, dikkote hasamanno laalcho batinyunni laashshate. Kunino, gobbaydi dikkuwara sonkanni laalcho hala’ladunni laashshinanni gede jawaachishannoha ikkanna; gobbaydinni eessinanni laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwateno dandiissiisannoha gibrinnu latishshi loosooti loonseemmohu yaanno.
Wolu garinni, faabrikaho shiqinsheenna qineessinanni laalcho hala’ladunni laashshate. Konni ragaanni, fiqaaqunna agadu gide, Bunanna doorroonnire gide bande laashshinanni.
Shoolkihunni, babbaxxino gibrinnu laalchubba handaarinni qansootaho loosu kaayyo kalaqate loosooti. Xaphoomunni, kuri shoole qara qara timo garunni gumulate mixo amande loonsannita kalaa Memmiru xawisanno. hee’noonnihu.
Qoqqowoho qara qara gidu sirchinni 95 kume hekitaare ale baatto latinsanni. Konninni, 2.7 miliyoone kuntaala ale laalcho diru giddo gamba assinannitanna kuri gidi layinki deerrinni sagalete wowe buuxisiissannoreeti yaano.
Qoqqowu deerrinni Weesete sircho laashshate dhukino jawaho. Weesete sircho diru giddo 40 kume hekitaare ale baatto aana laashshinanni. Weese, Sidaamu dagara jawa budenna balchoomaati. Sagalete woweno ikko miinju dhuka lossi’nanni handaara ikkasino xawisanno.
Handaarunni gobbaydi dikkuwara sonkanni laalchubba giddonni luphiima qeecha amadannohu Bunu latishshi loosooti. Qoqqowoho xaa yannara 165 kume hekitaare ale baatto Bunu kaashshinni diwantinote. 179 kume hekitaare Buni laalcho aannoho. Diru giddo 32 kume toone ale Bunu laalcho kalqete dikkora shiqinsheemmo yaanno sooreess. Kunino, diru dirunkunni lopho leellishanni daynoha ikasi kulanno.
Qoqqowoho gibrinnu laalcho qineessinanni gobbate giddo ikko gobbaydi dikkuwara sonkanni Yirgaalamete Industirete paarke no.
Paarke barru giddo 100 kume kiilo giraame woy 100 Toone laalcho horoonsi’ra dandiitannote. Qoqqowoho laashshinanni gummate laalo giddonni 40% ikkannoha amaddannoti Abukaadote laalooti. Konni garinni diru giddo mitte doyichonni calla 70 toone ale Abukaadote laalcho Industirete shiqinshanni yaanno Sooreessu. Kunino xaa yannara gobbaydi woxu soorro luphiimu garinni afi’nanni gede assanni nooho.
Qoqqowoho 5 kume hekitaare ikkitannokki baatto aana laashshinanniwiinni xaa yannara 11 kume hekitaare baatto aana Abukaado laashshinanni hee’noonni.
Kalqete dikkora shiqinsheenna gobbaydi woxu soorro afi’nanni gede assatenni Bununni aane Abukaadote laalchi layinki deerrira afamannota huwachishanno kalaa Memmiru.
Sa’u sase dirra giddo qara qara gidu sirchubbanni diru giddo 118 kume hekitaare baatto latinsanniwiinni xaa yannara 139 kume hekitaare baatto widira iillisha dandiinonni. Laalchu ragaannino 3.9 miliyoone kuntaala afi’nanniwiinni xaa yannara 4.7 miliyoone kuntaala afi’ra dandiinoonnita la’noonni.
Gobbate giddo laalchinni waagu lexxo ga’labbisate loonsanniri mereerinni mittu gorsu loosinni Qamade laashshate.
Gorsu loosi mitto widoonni yannitte gibrinnu loosi hayyo halashshate. Wolu garinni gorsu loosinni laashshinanni laalcho qooxeessu dikkuwara shiqishatenni waagu oolto ga’labbisate jawa qeecha afi’rinota kalaa Memmiru buuxisanno.
Konni dirinnino sase eronni 264 hekitaare baatto aana latisatenni 7 kumenna 500 kuntaali ale afi’rate timo amande loonsanni hee’noommo. Kunino, loosidhe galtinori dooramino wixa horoonsi’rate hasatto yanna yannantenni lexxitanni dagginota leellishannoho yaanno Biirote Sooreessi.
Konnira, xaa yannara gibrinnu handaarira uynoonni illachinni illete leellanno gumi daanni noota la’nanni.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 9, 2016 M.D
