Tittirote Odoo
Sa’u lamala giddo gobboomu Maakiro Ikkonoomete woyyaambe harunsite kalqoomu woxu uurrinshuwanni 16.6 biliyoone doolaare liqoo imnjiinshoonnita Biheraawe baanke egensiissino. Afi’noonni liqoonna irko gobbate miinju lopho aana sufo noonna safo tugganno dagoomu horonsi’raanchimma buuxissannota ikkase xawinsoonni. Liqootenna irkotenni afi’noonni woxi xaa yannara gobbate leeltanni afantannota gobbayidi woxu soorro anje ittisatenna heeshshote oolto ga’labbisate miinju lophora jawa qeecha fultannota miinju ogeeyye kultanno. Afi’noonni woxi miinju aana illete leeltanno soorro abbitannoti adda ikkiturono; woxu garunni hendoonni illachira hosa hoogiro qarru kalaqamara dandaannotaati handaaru ogeeyye bidhattonsa xawissannohu.
Hawaasi Yuniversite Awaadu hoowe miinju rosu goli rosiisaanchinna xiinxallaanchi Wogene Maarqoosi (Dr) hajote laise hedosi woranni; xaa yannara gobbate assinoonniti maakiro Ikkonoomete woyyaambe sa’u seeda dirrara gobbanke miinji luphi yino deerrinni maakiro Ikkonoomete anje giddo keeshshitino. Loosu kalaqo, fulotenna e’’ote daddali taala hooganna waagu lexxo labbinori baalu gamba yite gobbate miinja miicce keeshshitinota xawisanno. Xaa yannara assinoonniti maakiro Ikkonoomete woyyaambe tenne baala taashshate lowo geeshsha hasiissannota ikkaseno buuxisino.
Duucha woyte gobbankera seeru fulihu gedensaanni harunsine sufisiisate widoonni foonqe noota kayisannohu Wogene (Dr); assinoonniti miinju woyyaambe hendoonni illachira hossanno gede duuchu daninni harunsa hasiissanno. Lawishshaho, baalante dagoomu bissara hajote aana huwanyoote kalaqanna baqqi assa hasiissanno. Shiima yannara xiiwo kalaqantara dandiitanno; konni aana mootimma faasho wortinoha ikkirono; rosama geeshsha baxxinohunni baankuwate qooxeessira jawa qorqorsha assa hasiissanno. Korkaatuno, haaro fushshinoonni seeri garunni loosu aana hosanni nooro baankuwate, Investerootuno hendoonni garinni gobbayidi woxu soorro liqoo afidhanni no yaannoha harunsa hasiissannota huwachishanno. Seeru haaro ikkasinni rosama geeshsha baalunku manniwa wosi’nasi gattannokki daafira eela dirre loosu aana hosanni noota harunsa hasiissannota kulanno.
Konninni, harunsite kalaqantara dandiitannota miinju hembeelama gargarate Biheraawe banke umiseta ikkitinota harunsote hayyo halashsha agarantannota qaagiissannohu Wogene (Dr); lawishshaho, qallo kaima assino seera fushsha; dikko la’anni qallote bikka gotti assanna ajisha, daddalu baankera shiqishshino woxe gamba assatenna maareekkote mini taje hiratenna wolootta addi addi hayyonni maakiro Ikkonoomete millimillo ga’labbisa hasiissanno yiino.
Konni gobbaanni mite mite qara hasatto ikkitino waaco shiqqo harancho yannarano ikkiro halashshatenni ga’labbi yinohu dikkote amanyooti hee’ranno gede assatenni fulino seera irkisa hasiissanno. Konni gobbaanni dijitaale poolise garunni loosama hasiissanno. Hattono uduunnu aana seeriweelo waaga leddanno daddalaano aana seeru qaafo adha hasiissannota huwachishanno.
Hawaasi Yuniversite dikkote gashshooti rosiisaanchinna xiinxallaanchi pirofeesere Birhaanu Borje isi widoonni; afi’noonni liqoonna irko loosu kaayyo kalaqatenna gobbayidi dhaaddote Investimente goshooshatenni miinju aana soorro abbitara dandiitannota xawisanno.
Woxu dikkote aana garunni hosanno gede qarunni keeru hasiisannota coyi’rannohu Birhaanu (Pirofeesere); mootimma giddoyidi keeri aana illachishshe loosatenni dikko ga’labbisa hasiissannose yaanno.
Irkotenna liqootenni afi’noonnita gobbayidi woxu soorro mootimma baankuwate bebbeekkanno gede dhuka ikkitanno daafira kolishsho dikko gargarate dandiissannota huwachishanno.
Mootimma gobbayidi woxu soorro baankuwate bebbeekkukkinni xaa yannara baankuwa ikkado gobbayidi woxu soorro afidhukkinni barru barrunniha gobbayidi woxu soorro hidhatenna hirate waagansa ledansa dikkote aana ga’labbo kalaqantannokki gede assitannota qummeessanno. Baankuwa mootimma uyitannonsata gobbayidi woxu soorro bikka affe waaga fushsha hasiissannonsatano huwachishanno.
Sharrotenni afi’noonniti luphiima gobbayidi woxu soorro garunni hendoonni illachira hossanno gede mootimma baincho assoote woyyeessa hasiissanno yaannohu pirofeeserchu Birhaanu; woxu hendoonni illachira hosanno gedenna hallanyootunni raaqamannokki gede kaajjado qorqorsha assa hasiissannota coyi’ranno. Mootimma woxe harammaaddanna tirfe abbitanno pirojektuwa aana hosiissanno gede amaalanno. Togo assituro hendoonniti miinju lopho harancho yanna giddo daggannota xawisanno.
Liqoonna irko aantino dirra giddo Itophiyu miinju lopho sufisiisatenni aleenni gobbayidi woxu soorro anje sufotenni ittisse ga’labbi yino miinji kalaqamanno gede assa dandiisiissannota ogeeyye hedonsa wortanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Woxawaajje 2, 2016 M
