Addis Ababa:- Mootimma xaphooma maakiro ikkonomete woyyeesso pirogiraame lainohunni sayissino muro harunse Itophiyunniti Biheeraawe baanke gobbanniha gobbaydi woxu soorro massagote amanyoote woyyeessitinota egensiissino. Sanyote barrinni hanafe loosu aana hossinoti tini woyyeesso hanqafaancho miinju latishsha buuxisiisatenna babbaxxitino dagoomu bissa horaameeyye assate ragaanni may horo heedhannose?
Itophiyu Biheeraawe baanke maareekko leellishshanno garinni; xaa geeshsha noohu gobbayidi woxu soorro amanyooti ge`ino gobbaydi soorro herreegonna hooffayidi waagu iibbabbo hee’rase buuxate hendoonniha ikkirono; harinshotenni kayinni kolishsho dikko hala`linyira, luphiima waagu ooltora, ayirritino shiilubbanni assinanni hala`lado kontirobaandete daddalira hattono gobbaydi woxu soorro baankete amanyooti gobbaanni ikkitanno gedenna gobbatenni ba`anno gede mittonna qara korkaata ikkino.
Kuni baalu laashshaano handaarranni roore boodu seerimalootinna dallaalootu horaameeyye ikkitanno gedenna rumuxxitino gobbayidi soorro anje kalaqantanno gede assino. Konni kaiminni, haammata daddalu uurrinshuwanna dureeyye gawajjamaano ikkitino. Gobbayi daddalonna faabriiku laalchubba halashshate, gobbaydi Investimente goshooshatesnna gobbate gobbaydi soorro kuuso lossate worantino poolisubbanna wo`naalshubbate gumaamimma shotisino. Konni kaiminni gobbaydi soorro massago amanyooti woyyeesso shota ikka hooggurono hasiissannote.
Itophiyu Biheeraawe baanke gashshaanchi Maammo uyino xawishshinni; Sanyote barrinni hanafe loosu aana hosinohu gobbayidi woxu soorro massago amanyooti dhaggete soorro ikkanna; kunino Itophiya dikkote aana safamino heewisamaancho ikkino gobbaydi soorro amanyooti widira tareessannosetanna miinji giddo seeda yannara keeshshinohanna rumuxxinoha maakiro ikkonomete ge`ne hoongenna sarraaqama woyyeessannotano xawisino.
Kalaa Maammo xawishshi garinni; woyyeesso gumulantannohu haaro gobbaydi woxu soorro biddissi garinni ikkanna; kuni biddissino xa loosu aana afantannota haammata gobbaydi soorro massago biddissuwa woyyeessino. Babbaxxite noota gobbaydi woxu soorro massago biddissuwa mitteenni hanqafino.
Haaro gobbaydi soorro massago amanyooti woyyeesso qara soorrubbanna amadubba huwachishanni xawisino garinni; woyyeesso gobbaydi soorro massago amanyooti baankuwatenna hajamaanonsa mereero assinanni xaadooshshubbanni murranni dikkote amanyooti widira tareessanno. Konni giddo Itophiyu Biheeraawe baanke qeechi ge`innonna keeraabbinota gobbaydi soorro dikkirate amanyooti dirrasi buuxate aana illachishinoha ikkanno.
Konni albaanni baxxinohunni sa`u 30 dirranni fultino billaallite nootinna taaltinokkiti gobbaydi soorro massago, wodhonna biddissuwa woyyeessine, fille, taaltenna xaadde mittu biddissi hundaanni hanqafantanno gede ikkino. Haaru mittu gari biddissi baalunku mannira iillado ikka dandaannoho. Konni gedensaanni gobbaydi woxu soorro Itophiyu Biheeraawe baankera sayisate gadacho diheedhanno. Konni garinni soyaanonna daddalu baankuwa kalaqidhinota gobbaydi soorro uminsara gatisa dandiitanno. Kunino hallanyu handaarira uyinannita gobbaydi soorro shiqqo lowontanni woyyeessannota ammannanni. Laalchubba gobbaydira sokkanno daddalaano kalaqidhino gobbaydi soorro eonni uminsara gatissannoti xibbuunni 40% noowiinni xibbuunni 50% widira luphi yitinoha ikkanna harinshotenni qole gobbaydi soorro dikkonsa wo`munni wo`ma uminsara gatissannota loosu hayyo diriirsinanni.
Gobbaydi woxu soorro woyyeesso gobbaydi Investeroota goshooshatenni, gobbaydi dhaaddote Investimente lossatenni, daddalu amanyooti qasiisotenna gobbuwate ledo taalinoha ikkanno gede assate ragaanni jawu qeechi hee`rannosetano maareekko xawissino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 25, 2016 M.D
