– Luusiha gato biso anfoonni 50ki diro sambatu barra ayirrinsoonni
Addis Ababa:- Turizimete iillo latishshubba mittu mittunku kalqete hodhaanchi Itophiya daa”attote biso asse daanno gede hedote giddo wortinote yyaanni Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) coyi`ri.
“Maala`lissannota anfinkunni 50ki diro” yitanno massagote hedote Dinqineshi / Luusiha/gato biso anfoonni 50ki diri qaaggo Turizimete ministere qineessaanchimmanni Adiwu Muuziyeme qaaggora tenne lamalara ayirrinsoonni.
Barete aana Xaphoomu ministirchi Abiy; Itophiyunnita babbaxxitino kalaqamu jiro huwatatenni mootimma daa”atto urizime qara miinju jireenyi safo assite millissanni afantanno yiino.
Daa”attote handaari handaara lossateno kaajjino garinni jiro dunatenni kalaqamu ledo sumuu yitannonna sufote eo kalaqqanno iillubba latinsoommo yaanni xawisino. Wo`naalshubbanke daa”attote handaarinni hegeraame eo buuxisiisate noonke murci’raanchimma leellishshannote yiinohu Xaphoomu ministirchi; daa”ataano Itophiyaho hundi manchi beetti sirchi dhaggenna gato biso, cibbantinota budillichonna dhagge hattono babbaxxitino iillubba afi’ra dandiitanno; baalante kalqera afantinanniri baalu albisa manchi beetti afaminota maala`linanni gobba daa“attinanni gede yaanni woshshatto shiqishino.
Itophiyu UNESCOte borreessantinonna haammata kalaqamunna mannu loosino iillubba noose; sa`u 5 dirrara da”attote handaarinni haammata Investimente gumulloommo yiinohu Xaphoomu ministirchi Abiy; maala`linannita ikkitino Itophiyu gobbara haammata kalqoomu donna no; konne daggine daa“ata hasiissanno yaanni coyi`rino.
Dinqineshiha gato biso anfoonni 50ki diro ayirrinsanni woyteno Itophiyu piroofeeser Yuhaannisi labbinore kalqete bilchaata ikkitino gato biso affino xiinxallaano amaddino gobba ikkasenni aanteteno baca xiinxallo assinanni yiino.
Dinqinesh maala`linannite; maala`lissanno gobbaraati afantinohu; Itophiyaho afanturono kalqete jirooti yiinohu Abiy; Dinqineshi sayinsete dagooma saeno baalanti kalqe baattonke daafiranna sayissino heeshshote harinsho daafira afanno gede dandiissino xintaancho ikkito ikkinota huwachishino.
Luusi baca xa`mo dawartino baca haaruudde xa`mubbano kayissinote; xa`mubbatennino baca xiinxallaanora kaima ikkite techo geeshsha suffino yiino.
Itophiyu kalqete dhaggenni manchi beetti dayino harinsho aana qara ikkitino 22 sayinsitte doogo mereerinni 13 kalqete baraassino gobba ikkase xawise; tini gato bisubba manchi beetti dayino dhagge leellishatenninna sayinsete jawa qeecha fulatenni horonsa luphiima ikkitinota kayisino.
Miliyoone dirra kiirsiissino kinchu diri uduunnubbanna gato bisubba Itophiyaho afamansa qaagiisse; kunino Itophiyu hunditi budillicho uddannanna tekinoloje hattono budu afaminota ikkase leellishinoho yiino.
Dirrate sayinsetenni maareekkinoonniri Itophiya albisa manchi beetti afaminota assansanni ledote Itophiyu haammata coyibba afantino gobbaati yiinohu xaphoomu ministirchi; bunu afaminota, hundi qajeellete kaima ikkinohu kolishshu Abbay kaimu gobba, kalqete donimmanni borreessantino 17 amammandanninna amammandannikki dhaggetenna budillicho donna ayidde ikkaseno huwachishino.
Barete aana Luusiha gato biso qara buuxaanchimmanni afinohu Doonaald Johansen (Pr) coyi`rino garinni; Itophiyu manchi beetti baattote hiittoonni dayinoro huwachishate assinoonni sayinsitte buuxubba aana qara qeecha baraassino gobbaati.
Haammata gato bisubbanna donnatenni kainohunni manchi beetti baalu afaminohu Itophiyaho ikkinota buunxoonni yiinohu xiinxallaanchu; sa`u dhaggenkenni xaandoommo aanteteno woyyino loosiranna buuxote jawaanteemmoreeti yaanni coyi`rino.
Dinqinesh /Luusi/ bocaasa 1966 M.D Hadaar yinanni basera xiinxallaanotenni afamase anfoonnite.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 25, 2016 M.D
