Unuununna gagasise mereero kalaqantino darshe angasenni kissanno woyte xisso macciishshantannose. Hakka woyintenni fayyimmate uurrinsha marte buuxo assidhanno. Lame higge xagisaanonniwa martu; kayinnilla, xissose unuunu kaansere ikkitinokkita kullannise. Coyi huluullisiseta buuxo assiratenni taxxi yitu. Shiima yanna gedensaanni marro buuxo assidhanno woyte unuunu kaansere nooseta kullannise.
“Rahotenni hala’litanno kaansereeti ane amaddinoeti yitanno” dukko Yayineabeba Birhaanu yannate noo akata qaagganni. Buuxo assidhuhu gedensaanni xagisaano 15 barrubba giddo xaginaate hanaffanno gede kultinose garinni lamala agannara harunsitanni keeshshitinota coyidhanno. Togo assasenni Kaanseretenni co’o ikkitara dandiitinota kultanno. Kuni ikkinohu techo 22 diri albaanniiti. Xa kaanseretenni xissamase habbinota xawissanno.
Dukko Yayineabeba 1995M.D hanaffe Itophiyu kaanserete maamari safaanchonna boordete miila ikkatenni unuunu kaanserenni hura dandiinannita batinyootaho rosiissanno wedella kalaqa dandiitino. Ise yaatto garinni; hattenne yannara unuunu kaansere daafira ikkado huwanyo dino; xawo assineno dikullanni. Xagisaano ogeeyyeno kiirotenni ajjinoreeti. Techo kayinni kaanserete xaginaate uyitanno ogeeyye kiiro lexxitino.
Fayyimmate ministereno ikkituro xaa yannara taraabbannokki xissora illacha uyitanni dagginotanna unuunu kaansere lainohunni huwanyo kalaqate injiitino yanna tenne ikkase hedote giddo woratenni illachishshe loosa hasiissanno.
Ministerete widoonni unuunu kaansere lainohunni garunninna baalanka hedote giddo worino garinni huwanyo kalaqa hasiissanno. Wole widoonni, filmetenna woloottu seesiqalote loossa giddo ‘Kaansere shitanno” woy busha lawishsha assine la’nanni gede assitanno loossa uurra hasiissannose. Konninni, ledote dhibbaho uyinanni xagga waagi lowo geeshsha lexxasi ledo amadisiisaminohunni illachinshe loosa hasiissanno.
Mootimma xibbuunni 50% waaga taashshitinoha ikkirono xaano dhuka afidhinokki xagisiraano batinye ikkansanni tenne hedote giddo wortinota waagu woyyaambe assa hasiissanno.
Dokter Maatewoos Aseffa; Addis Ababu Yuniversite Fayyimmate sayinse kolleeje halamaancho pirofeeserenna kaanserete xaginaati addi xagisaanchooti. Isi yaatto garinni; kaansere hiittenne bisu kifilenni ka’ara dandiitanno. Fayyo ikkitino Hiwaase gawajjantanno woyte mannimma fayyo hiwaasimmawa higganno gede assitanno.
Ikkollana, gawajjo iillitinota fayyo hiwaasimmawa qola hoogguro kaanserete hiwaasimmara soorrantanno. Kunino mitte kaanserete hiwaase kalaqantuhu gedensaanni batidhe babbaxxitino macciishshamme kalaqantanno gede assitanno.
Unuunu kaansere kayinni qarunni kalaqantannohu ado sayissanno boombe aana afantanno seellanna mite mite yannara kayinni ado kalaqqanno seellanniiti. Mitte hiwaasenni ka’e yanna yannatenni batidhanni lowo deerra iillitanno woyte umi yannara anfannihu darshetenniiti. Konninni, mite mite yannara unuunu kaansere xissote malaate leellisha hooggara dandiitanno.
Baxxinohunni, wedellimmate yannara kalaqantanno darshe heedhanno; darshe baala kayinni unuunu kaansereeti yaa dikkino. Diru lexxi kiiro leeltanno darshe kayinni kaansere ikkate kaayyo luphiimate. Darshe yanna yannatenni lexxitanni hadhuro rahotenni xagisi’ra hoongiro kikki’lu qooxeessira afantanno Mujjawa, Shombo, Afalete miqichchiwa, umonna babbaxxitino mannimmate kifilera fincantara dandiitanno. Kunino kaanserete akati garinni ikkanno. Mito woyte lowo geeshsha rahotenni fincantaranna suutunni taraabbara dandiitanno.
Dokter Maatewoosi xawishshi garinni; unuunu kaanserera reqecceessitanno coyibba mereerinni mittu koo-teeti. Baxxinohunni, xibbuunni 97% ale unuunu kaansere kalaqantannohu meentu aana ikkanna labballu reqeccaawate kaayyo xibbuunni 2% woy 3% callate.
Wolu reqecceessanno coyi diroho. Diru lexxanni hari bikkinni unuunu kaanserera reqeccaawate kaayyo lexxitanni hadhanno. Konneno kiirotenni xawisate; mitticho mancho mereerimunni dirise 80 ikkiro, 80 diro wo’minonsa settu meentinni mitte unuunu kaanserenni amadantanno yaate. Kuni mayira ikki? Yiniro unuunu kaanserera qaru korkaati meyaa beetto aganu doyicho ledo amadisiisaminohunni kalaqantanno “Estirojiine” hormone meentu aana batidhe noohuraati. Labballu aana kayinni ajje heedhannohuraati meentu aana bati’rate kaayyo hala’litinohu.
Konni garinni, mitte meyaa beetto aganu doyichose balaxxe leelturonna uurrate 50 diri ale ikkiro; tenne hormoonera reqeccaawate kaayyo seeda yannata ikkitannohura unuunu kaanserera reqeccaawate kaayyo lexxitanno.
Wole widoonni, mitte meyaa aganu doyichose 15 na 16 barrubba giddo dagge 45 barrinni uurritannoha ikkiro tenne hormoonera reqeccaawate kaayyo ajjinote. Ledoteno, meentu umi qaaqqo ilanno diri lowo geeshsha gede’ninoha ikkiro tenne hormoonera reqeccaawate kaayyonsa hala’lado ikkasenni unuunu kaanserera reqeccaawanno.
Qansi’rannorinna dimbissanno agatto aganno meenti unuunu kaanserera reqeccaawate kaayyonsa lexxitanno. Konni daafira kuri roore anga unuunu kaansere mannimmate giddo heedhuro “Estirojiin” yinanni hormone mannimmate giddo seeda yannara keeshshasenni kalaqantannohura reqeccaawate kaayyonsa hala’ladote.
Wolu kayinni sirchunni heedhanno reqeccaawaati. Tinino lamu danite. Umiti unuunu kaanserera reqecceessanno sirchi ledo amadisiisaminoha ikkanna; Ingilizete Afiinni (Brica-1 na Brica-2) yine woshshinanni. Kuni sirchi daafuriro mitte meyaa unuunu kaanserera reqeccaawase bikki luphiimaho; woy reqeccaawate kaayyo xibbuunni 70% iillitara dandiitanno.
Konni gobbaanni maatete giddo kaanserete xissamaanchi hee’riro reqeccaawate bikki lexxanno. Togo yaa umi deerri maate; lawishshaho ama, rodoo, la’lamanna w.k.l… lawino fiixi hee’riro sirchoho taraawate akati hee’rannota leellishanno.
Dokter Maatewoosi xawishshi garinni; aganu doyicho yannara hattono hormoonete lexxanna aja harunse seennu unuuninsa xissannonsa woyte unuunu kaansere lawannonsa. Konninni, luphiima huwanyootu foonqe noota afate dandiinanni. Wolu so’rino laooshsheeti. Meentu unuunu kaanserenni amadamihu gedensaanni “darre xaginsaeraati, unuuna’ya murraraati” yee hedanno. Konni waajjillinni kainohunni budu xaginaatiwa, amma’notenna wolootta xaginaatu doorsha horonsiranna la’nanni. Konninni, yannaasinchu xaginaatinni gede’nate ikkito kalaqantanno.
Kaansere xagisi’ne hurranni dhibba ikkinota batinyu meenti dihuwatanno. Lophitino gobbuwara xagisi’re hurino manni unuunu kaanserenni hura dandiinannita fule rosiisanno. Ninke gobbara kayinni unuunu kaansere xissamaano ikkino meenti dhibbansa diku’lanno. Kuni baaluri gamba yee fayyimmate uurrinsha rahotenni hara hoogate ikkito hala’lite leeltanno gede assino.
Itophiyaho babbaxxitino yannara assinanni xiinxallo garinni wole kaanserete xissonni unuunu kaansere umi deerra amaddanno. Kiirotennino ikkiro 1/3ha dibbanno. Diru dirunkunni 19 kume ikkanno meenti unuunu kaanserenni amadamanno. Addis Ababu giddo calla 8 kumenna 600 ikkanno meenti unuunu kaanserenni amadamanno. Tini kiiro shiima dikkitino. Konninni sufiro tini kiiro lexxitara dandiitannotaati Dokter Maatewoosi xawisannohu.
Unuunu kaanserera reqecceessitanno korkaatta mereerinni qarunni dirunna koo-tee ikkansanni gargadhatenni calla soorramara dandaannori dino. Konni daafira meentu unuunu kaanserera duuchanka woyte reqeccaawinoreeti. Konnira malu balanxe buuxo assi’ratenni kaanserete deerri luphi yiikkinni ranke xagisi’ne hurrara dandiinanni.
Meentu 40 diro wo’minsahu gedensaanni unuunu Raaje (Mamogiraafe) ka’’a hasiissannonsa. Kunino Raajetenni layi’ne malaatu hee’riro xagisi’rate kaa’lanno buuxote danaati.
Ledoteno, Mamogiraafe otoottote furcho birxichi kaansere buuxonna kaansere leellishate dhukise shiima ikkinohura dirinsanni 20 diri ale ikkinonsa seenni aganunni mitte hige aganu doyicho leelte hadhuhu gedensaanni lamenka unuunansa seekke layi’ratenni, amammadatenna amammade layi’ranno woyte huluullisannori woy baaqeela lawannori hee’riro rahotenni buuxo assi’ra hasiissannonsa.
Xaginaatu albaanni unuunu kaansere noo deerra afa hasiissanno. Deerra afate assinanni buuxo lawishshaho; Raaje, Altirasawunde, Sitiskaanenna woloottu buuxote danaati. Konninni ledote unuunu kaansere dana unuunu akeeka adhatenni hasiissanno xagga adhinanni.
Kaansere unuununni sa’inokkiha ikkiro roore yannara darre xagisatenni unuuna woy darshe hoolle aantete deerrisi garinni Keemoteeraape, caangete, kiniinete garinni adhinanni xagga adhinanni gede assinanni. Wolu xaginaati unuununni sae kikki’late giddora eiro lamu doorshi no; umihu lamenka unuuna hoolanna Keemoteeraape assi’nanni gedenna woloota xaginaatu hayyo amaallanni.
Unuunu aana leeltino kaansere darre xaginsannita ikkiturono leeltukkinni gattanno seella heedhara dandiitannohura dandaami bikkinni Keemoteeraapetenni hunatenni layinkimeeshsho kalaqante babbaxxitino mannimmate kifilera taraabbannokki gede assa hasiissanno. Wolu mannimmate aana fincantinoha ikkiro Keemoteeraapetenna kiniinete garinni xagga adhanna deerrise bikkinni hormoonete xaginaate adhinanni.
Unuunu kaanserera qarunni reqecceessitanno korkaatta koo-teenna diroho. Unuunu kaanserera otoottote furcho birxichi kaansere gede kittiwaate dinose. Konni daafira qarunni illacha tunge balaxote buuxo assi’niro xaginaatunni hura dandiinanni dhibbaati.
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Birra 8, 2016 M.D
