Bisu iibbabbo, ganshu gedee xisso, huxano, umu damuume, daafuru, mikitate xissonna tushshiishaoo labbeemme addi addi malaatta leellitannote; shekkeerete xisso. Shekkeerete xisso hala`litanno qarqartonni Afriku albinse kullanniha ikkanna xissotenni lubbamannohu xibbuunni 96% ikkannohuno tenne qarqartonni ikkinota Kalqete Fayyimmate Uurrinsha (WHO) wortino taje leellishshanno.
Itophiyahono shekkeerete xissonni amadamanno manni giddonni sai diri giddo Sidaamu qoqqowi qeechi xibbuunni 4% ikkanna; gobbate deerri beeqqo ajjinota nafa labburo Sidaamu deerrinni xibbuunni 50 ikkitanno qarqarto tenne xissora reqeccaabbe afantanno. Tenne lamala attamonkenni Sidaamu qoqqowira shekkeerete xisso hala`la, taraawonna gargarooshshu hayyo lainohunni qoqqowu Fayyimmate Biiro laynki sooreessi kalaa Belayneh Beqqelehu ledo assinoonni hasaawa haa`ne shinqoommo.
Gobbate gede shekkeerete xisso 2022 Itophiyu kiiro garinni dagate fayyimmate mitiimma ikkitannokki deerra abbate mixi`ne loonsanni hee`noonnita xawisannohu kalaa Belayneh Beqqele; Sidaamu qoqqowi giddo shekkeerete xissora reqeccaabbino yine bandoonni qooxeessubba xibbuunni 50% ale ikkitannote. Kuri qooxeessubbara noohu diilallote akati shekkeerete xisso injoo afidhannonna hala`litanno gede assinota coyi`ranno.
Konni qooxeessira heedhanno dagara ikkado gargarooshshu qoropho assa hoongiro reqecci yitara dandiitanno yitanno hedo kaima assatenninna xissote taraawo lexxasenni baxxino illacha tunge loosa hasiissanno; yaanno.
Sooreessu kalaa Belayne 100% shekkeerete xisso dagate mitiimma ikkitannowinni ajinsheemmo yine gobbate deerrinni worroonni hayyo gumulate illacha tunge loonsanni afammannita xawisanno.
Sai lamu diri giddo shekkeerete xisso diilallote akati korkaatinni hala`litinotanna gobbate gedeno ikko kalqete gede manchi beetti aana jawa gawajjo iillishshanni keeshshitinoti qaangannite. Konnirano diilallote akati soorro ledo amadisiisame dagoomu huwanyoote afi`ranno gede assate looso loonsanni hee`noonnita xawisanno.
Shekkeere tareessitanno biinnicho minu giddo e`e daallasu aana qasse xisso tareessitannokki gede gargadhinanni doogganni mitte daallasu agobere garunni horonsira ikkitanna; uyinoonni agobere uduunnenna saada usudheno ikko hattono babbaxxitino horora horonsi`ranno manni fayyimmasi aana haariimanni nooha lawanno yaatenni kalaa Belayneh coyi`ranno.
Tenne xisso gargadhate mininna qarqaru co`ichimma agadhatenni Wocawaarunni Arfaasu agani geeshsha noo yanna xeena gananni uurrisannohura way kofame keeshshanno qooxeessira hala`lite dagooma gawajjitannokki gede kemikaale kiifatenni hala`lado looso loonsanni afammannita kalaa Belayneh huwachishanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 24, 2016 M.D
