Boode xissuwa sirchunni oosote woy oosote oosora taraabbanni hadhanno. Mite mite xissuwa kalaqamunni bisu qinaawo korkaatinni daggannota ikkitanna; mite mite qole gallanni mine woy bayicho gutunni horonsi’ratenni, mittu gari sagale aye woyte saga`latenninna labbino korkaattanni amaddara dandiitanno.
Tenne sirchunni taraabbanno woy sa`anno xissuwa giddonni:-
1. Sukkaarete xisso
Dana mittonna Dana lame yinanniti sukkaarete xissuwa sirchunni sa`anno. Hiittenneno sukkaarete xisso daninni gawajjamaano ikkitino maatete miilla heedhu`nero yanna yannatenni mundeennita sukkaarete bikka buuxidhinanni harunse.
Dana mitte yinanniti sukkaarete xisso amaddannonkekki gede gatisa hoongirono; Dana lame kayinni dandiineemmo. Kunino ikkannohu keeraabbino saga`lanninna ispoorte loosatenniti.
2. Unuunu kaansere
Unuunu kaansere Jiin-1na unuunu kaansere Jiin-2 yaamamatenni egennaminohu sirchunni sa`anno bisu qinaawo /Jiinubba/ no. Maate`ne miilla giddo baxxinohunnino ama`ne, rodoo`ne woy meyaa beetto`ne unuunu kaansere gawajjamaano ikkituro rahotenni ki`neno buuxi’ra noo`ne.
3. Otoottote kaansere
Unuunu kaansere jiinubba umonsa soorratenni otoottote kaansere abbitara dandiitanno. Ama`ne, meyaa beetto`ne woy rodoo`ne otoottote kaanserenni gawajjantinota ikkituro atino heeshshokkinni xibbuunni 5% amadamate kaayyo noohe. Xisso iibbabbitukkinni yannatenni afate buuxi’ra woyyitanno malaati.
4. Luphiima mundeete xiiwo Luphiima mundeete xiiwo buuxi`neenna hajanjoonni xagicho garunni harunsatenni, keeraabbino saga`la saga`latenninna bisu guunte millimillo /ispoorte/ loosatenni qoropha dandiineemmo.
Ikkolla ikkinnina bacu manni xisso lowo geeshsha iibbabbita geeshsha noosita woy amadamasi diafanno. Maatete giddonni mittu mundeete xiiwonni amadaminoha ikkiro yanna yannatenni buuxi’ratenni fayyimma`ne harunsa noo`ne.
5. Luphiima kolestiroole
Kolestiroole yineemmoti duume mundeete munyuuqqa /mundeete/ giddo coomu bati’raati. Batidhu kiiro fayyimmate lowo geeshsha qarra abbitanno. Kolestiroole`ne bikka keeraa`mitino saga`la harunsatenninna Ispoorte loosatenni gargadha dandiinanni.
Ikkollana, kolestiroole`ne bikka agadhitinannikkiha ikkironna maate’ne woy beettikki 55 dirira albaanni wodanu xissora reqeccaabbinore ikkituro danote aana heedhinoonnita affe. Kolestiroolete bikka`neno yanna yannatenni harunse.
6. Gilaakooma
Gilaakoomu sirchunni sa’’anno illete xissooti. Maate`ne giddo gilaakoomu qarri hee’riro horontanni amadanno`nekki gede assa hoongirono xagisatenni hursa kayinni dandiinanni.
7. Yaaddo/Cee`ma
Yaaddote woy cee`mate korkaatinni daggino surrete xisso maate`ne giddo heedhuro hakku xissamino manchi sirchunni sainosiha ikkara dandaanno. Mitto coye kayinni wodanche. Tini xisso aye woyte sirchunni calla sa`e diamaddanno. Maate`ne giddo tini xisso hooggurono ate amaddahera dandiitanno.
8. Alerjiikenna asimete xisso
Alerje yineemmoti lawishshaho daraarchu fooli su`naanno woyte ille caarsatenna duu`misate, foo`linanni bisubba hangaarsiisanna foo`late qarrama labbino malaatta leellishshunkero alerje yine woshshineemmo. Tini alerjeno sichunni sa`anno.
Maatekki giddonni mittu alerjetenni amadamiro atino xibbuunni 50% amadamate kaayyo noohe. Maatekki giddo lamunku noonsaha ikkiro xibbuunni 75% amadamate kaayyo noohe yaate.
Asime baca yanna alerjete ledo batinyunni fiixoomu noose yine ammannanni. Batinye asime noonsa qaaqquulli alerjeno noonsa. Lamunku qole sirchunni sa“anno.
Bakkalcho Wocawaaro 3, 2016 M.D
