👉 Istirooketenni reyaate dano xibbuunni 50-60% ajishate dandiisiissanno.
👉 Sukkaarete xissoranna mundeete anjera muuze saga`la hasiissannota amaallanni.
Itophiyaho afantino gede kullannitinna kalqenkera hala`ladunni laashshantanni sagalimmate hossannoti muuze lowo geeshsha haammata horo noose. Muuze sagalete amadonni ledotenni babbaxxitino xissuwara hurre afisiissara dandiitanno shiilubbano mitteenni amaddino.
Batinyinke muuze sagalimmate hosiisatenni bisinkera wolqanna iibbille afi’ra dandiineemmota egennate gobbaanni ikkino coye hende diegenninoommo. Ikkollana, muuze giddose amaddino kalaqamu sukkaarete woy coommitannori bue ikkitino gulukoose, iskiroosenna firukitoos yaamantanno shiilubba muuzete fayberete haanxu kalaqami ledo mitteenni ledante hala`ladda horubba uyitanno.
Haammata muuzete horubba mereerinni boode ikkitinore aananno garinni la’’ate wo`naaleemmo.
♦ Surrete lophora
Muuze giddose luphiima potaashiyemete shiilo amaddanno. Tini shiilono surrete loosu ikkadimma woyyeessatenna lossate hattono baqqi yitinonna keeraancho surre heedhanno gede assate ragaanni luphiima horo noose.
♦ Istirookete
Muuzete giddo noo potaashiyeme, mundeete amnyoote biddi assatenni hendoonnikki garinninna hedeweelcho kalaqantannota istirookete qarra gargarate kaa`litanno. Muuze manchi beetti saga`late amanyooti giddo karsante ganye sagalimmate hossannoha ikkiro, istirookete korkaatinni daggannota hedeweelcho
reyonna bisu xe`ne xibbuunni 50-60%ajishate dandiisiissanno.
♦ Mundeete xiiwora
Muuze kalaqamunni giddose amaddannohu woffi yino maxinete bikka ikkasinni mundeete xiiwo ga`labbisate kaa`litanno. Konninni ledotennino, giddose nooti potaashiyeme mundeete xiiwo biddi assatenna xiiwote korkaatinni kalaqantanno jawa keeraanchimmate qarrubba gargarate luphiima horo noose.
♦ Saltote xisso
Batinyinke muuze ayirritanno sagale ikkitino gede hedatenni, muuze saltote xisso iibbabbishshannonke gede coyi`nanna macciishshinanni. Ikkollana, muuze saltote qarrubbara qara malaati. Muuze akatoomisenni lowo geeshsha shaqqado ikkasenni saltote aana ayirritannokkitanna waaddannokkita ikkitanna saltote qooxeessa diwatenni, saltote giddo afantanno asiide biddi assatenninna taashshatenni saltote madi’ra kalaqantannokki gede assate dandiisiisanno.
♦ Cee`mate
Muuze giddose amaddannotinna tirayptofaan yinanni shiilo bisinke giddo serotooniin yaamantanno hormoone kalaqantanno gede assitanno.
Tini hormoone qaru loosise bisonke daafurunna cee`mate giddonni fushshatenni woyyitino macciishshamme giddora e`neemmo gede assate.
♦ Godowu moollera
Muuzete giddo afantanno fayibere sagalete daahishshi amanyootira luphiima horo uyitanno. Sagale daahate amanyoote gumultannori bisinke kifilla ikkado way bikki hee`rannonsa gede assatenni godowu moolle gargartanno. Hellee shaqqitanno gede assatenni bisinke giddonni fula noonsare hasiissannokki coyibba woy ishinna fultanno gede assate kaa`litanno.
♦ Sukkaarete xissora
Muuze giddose luphiima vayitaamiin B6 amaddinote. Kunino mundeete giddo heedhannota luphiimu sukkaarete bikki ajanno gede assatenni, bisinke giddo afantannota sukkaarete bikka taashshate dandiisiisnno. Sukkaarete bati’ra ledo amadisiisante kalaqantannota soodi xissono gatissanno.
♦ Muuzenna mundeete aja
Muuzete giddo afantannoti siwiilu shiilo horose mundeenke giddo luphiima bikka noosi hemoglobiini laashsho heedhanno gede assate. Kunino hemoglobiini aja korkaatinni kalaqantannoti mundeete anje kalaqantannokki gede assanno.
♦ Muuze dimbaasinete
Muuze adotenna malawu ledo karsiinse sagalimmate hosiinsiro luphiima agatto agatenni woy dimbate korkaatinni kalaqamanno daafuro /hangover/ shotunni huntanno. Agattote korkaatinni gawajjamino biso baqqi assatenninna jawaante afi`ranno gede assate ragaannino muuze luphiima horo noose. Sijaarunna labbeemme araddonni amadamino manni araddo uurrisa dandiitanno gede muuze luphiima kaa`lo assitanno.
♦ Ibbitino diilallora
Iibbitanno diilallote gadi giddo hee`ranno manni muuze saga`leemmero bisinsa iibbille dandaanno gede assatenni, ga`labbi yinonna biddi yino bisu iibbilli hee`rannonke gede assanno.
♦ Muuzete ledote horubba
Shekkeerete biinnenni iddamino manchi woy hiittenneno ga`mitanno woy qassanno lubbuwanni ga`mamino manchi muuzete sholoolamaanchonni ga`mamino kifilera lowo geeshsha cuukkatenni darshe ajisha dandiinanni. Konninni ledotennino ga`mamate korkaatinni kalaqantinota giiratenna fooggashshate macciishshamme huna dandiitanno.
👉 Koatte’ne fiitine ishine co`o assitinihu gedensaanni muuzete sholoolamaanchinni fiitiniro koatte`ne hincilaallote gede xabbanno.
👉 Firiije`ne busha foole abbituro mitte woy lame muuze giddo wortine agurre. Firiije`ne fooli soorramanno.
👉 Bisi`ne daafurunni woy xissotenni gawajjamironna sagalete hasatto hooggu`nero mitte muuze ikkitinita ikkitine saga`le. Bisi`ne jawaatannanna sagalete hasatto`ne lexxitanna la`inanni.
Xaphooma baalinke shotu garinni la`neemmotinna baca illacha uyineemmokkiti muuze luphiimu fayyimmate qarrira reqecceessitanno xissuwa gargadhatenna hunate kaa`litanno.
Ikkinohura, tenne meessi xagisaancho ikkitino muuze Firiijete giddo wortine huntinoonte. Diilallo noowinna fugantinokki base muuzete sumuu yitanno.
Bakkalcho Woxawaajje 25, 2015 M.D
