• Rosichunni saltote dhibba yaamamanno. Kuni qarri saltotenna shaalashsho helleete aliidi kifile giddoyidi gidgiddi sholoolamasinni woy madi’rasi korkaatinni kalaqamanno qarraati.
• Anfinte gede aye manchi salto giddono kalaqamunni Hayidiro kilooriik asiid (HCL) yinanniti gawajjitanno asiide no. Tini asiide hiittenneno bisu kifile kissuro luphiima gawajjo iillishshanno.
• Salto yinanni qarri kalaqamannohu babbaxxino korkaatinni saltotenna shaalashsho helleete giddoyidi gidigiddi manaadunni sholoolamanno woyte asiide gidgidda shotu garinni kisatenniiti.
• Tini asiide godowu woy saltote giddo calla noote. Aliidira kokkeno ikko eeliidira helleete widira dirra didandiitanno. Togo ikka hoogeemmero kokkeno ikko hellee diheedhannonkenni. Tattayisate dhuki noosehura.
• Saltote gidgiddano ikkiro shiimawa kissuro meessaneete hawatenna tushshiishate geeshsha iillishshanno. Kalaqamunni saltote gidgiddi gansho labbanno shalaqqanno daadaanchonni / mucus/ diwantinohura asiide gidgidda kisa didandiitanno.
Lamu daniti madi’ra no:-
• Saltote madi’ranna shaalashsho helleete aliidi kifile madi’raati. Mittu manchi mitte hige lamunku daniti madi’ra heedhasira didandiitanno. Lamenkanni leellishshanno malaattanni babbada dandiinanni.
Saltote madi’ra leellishshanno malaatta:-
• Xissote macciishshamme /madi`rino bayichinni gobbaanni ikkitara dandiitanno/
• Looqqi assa
• Tushshiisha
• Godowa fuugisa
• Looqqi assanna gagasu giirama (afaliito) ikkitanna iibbabbitanni hadhanno woyte qole giiramo lawanno cili, meessaneete hawa, mundee karsantino tufi, fooluu ta“a, daafuru, badhe giiranna qasi’ra kalaqantanno.
1. Madi’rate qaru korkaati “H-Payloori” yinanni bakteeraati. Bakteeru saltotenna shaalashsho helleete gidgidda diwino diwaanchi /Mucus/ honqooratenni asiide shotu garinni aanino diwaancho afidhanno gede assanno.
2. Ledotennino, babbaxxitino xagga Aspriini, Neprosiin, Asitaaminoofin, Warfariininna wolootano labbino xagga garunni adha hoongiro.
3. Diru lexxa, baxxinohunni 70 diri ale,
4. Alkoolete agaano ikka,
5. Wiliishshiranna bisu gawajjo madi’rate korkaattate.
Saltote madi’ra kayissanno coyibba:-
• Saga`late amanyooti
• Caaccaawanna aaraawa
• Doogimale adhinanni xagga
• Sagale yannantenni saga`la hooga
Buuxote dani
• Xagisi’raanotewinni mashalaqqe gamba assatenni
• Mundeetenna cilu buuxo assatenni
• Bakiteeru nootanna nookkita la“atenni
• Foole xaginaatu uduunnichinni la“atenni.
Xaginaatu maati?
• Ogeessunni la“antuhu gedensaanni xissote dana, deerranna korkaata garunni buunxe xaginaate uyinanni. Hajanjanni xagganno babbaxxitanno.
Xaginsoonnikkihu saltote dhibbi jawa qarra iillishara dandaanno.
• Luphiima mundee du`nama
• Mundeete boombuwa tuate geeshsha iillaranna kaansereteno reqecceessara dandaanno.
• Wiliishshira hooga woy agura
• Agatto aga hooga
• Caaccaawa hooganna hee`nanni gara biddi assi’ra qarru jawimma luphiimu deerrinni ajishanno.
• Giddonsa pirootiine amaddino sagalla ajishatenni wolqanna iibbille uyitanno sagalla horonsi’ratenni madate deerri iibbabbannokki gede assanna huranno gede assanno. Korkaatuno, pirootiine daahantannohu saltote aana ikkinohura iibbabbishanno. Kaarbohaydireete qole saltote aana daahantannokkihura fooliishsho uyitanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 25, 2015 M.D
