Qaaquullu taaltino bisunna surrete lopho heedhannonsa gede saga`litanno hayyo jawiidi qeecha adhitanno. Tini keeraabbinoti saga`late hayyonna amanyootu qaaqquulle babbaxxitino dhibbuwanni yaano godowu fushsha, shombu miche, maccate malaa/ infekishinenna wolootano taraabbanno dhibbuwanni gargaratenni luphiima ikkitino kaa`lo noosi.
Keeraabbinore saga`late hayyo yineemmori hiikkuriiti?
– Umiti 6 aganna;
Tenne yanna giddo qaaqquullu wole sagale gobbaanni amate unuunu ado calla barrunni 8-11 marro adhitanno gede amaallanni. Marquwu qaaqquulli ilantuhunni 30 xiqqeessi giddo amate unuunu ado hanafa noonsa.
Gadetenni baxxinohunni baadiyyete qooxeessira hattono quchummate sae sase marquwu qaaqquulli ilantuhu gedensaanni hakkawoyntenni amate unuuna qanansara albaanni uynanni /prelactal feeding/ labbinore shiqo, buuro, shae, waa sukkaaretenni labbinore aa infekishinete reqecceessitannonsa daafira busha rosichooti.
6-12 agani geeshsha;
Konni dirinsanni qaaqquullu amate unuunira ledote sagale hanafanna adha noonsa.
Dirinsa 6-12 agana ikkino qaaqquullira ledote sagalla shaashshine barrunni 2-3 marro hattono 8-12 agana ikkinonsarira qole sherku gedee sagalla barrunnu 4-5 marro saga`litanno gede assa hasiissanno.
Konni diru dume giddo unuuna qansate harinsho suffannoha ikkanna kayinni amate unuuni bikki ajanni ha`ranno yanna ikkinohura qaaqquulleho uynanniti ledote sagalla danunnino ikko bikkunni lowo geeshsha lexxa noonsa. Ledote sagalla buddeena, daabbo, quuphiicho, maala labbinore maatete sagalla hanafa dandiitanno.
– Lee agana wo`minsakkinni wole coye hanaffuro fayyimmate qarri xaadannonsa?
- Qaaqquullu baca woy ikkado amate unuuna afidhannokki gede assannonsa
- Qaaqquullu godowu fushsha xissora reqeccaabbanno gede assannonsa
– Ledote sagale 6 agana sayisse hanaffurona?
- Qaaqquullu hasiissannonsata ledote wolqanna babbaxxitino taaltino sagalla afidhannoikki gede assanno.
- Qaaqquullu shottanno hattono babbaxxitino shiilote xe`nera reqeccaabbara dandiitanno.
Qaaqquullu lalu ado mamooteeti hanafa noonsahu?
– Qaaqquulle lalu ado hanafisiisa fayyimmate aana iillishshanno gawajjo
Kalqete fayyimmate uurrinshanna babbaxxitino xiinxallo leellishshanno garinni baxxino gadachanno akati kalaqama hoogiro lalu ado mitto diro wo`minosikki qaaqqira aa dihasiissanno. Mittu diri albaanni lalu ado adhitanno qaaqquulli baxxinohunnino bikkisi boco liitirenni ale ikkiro helleete madi’ranna ayiren yinanni shiilo helleetenni mundeete giddora xuuxantannokki gede assatenni ayirenete anje korkaatinni kalaqantanno mundeete anje /Iron deficiency anemia/ abbanno.
– Lalu ado ranke qaaqquulleho hanafisiisa fayyimmate aana iillishshanno gawajjo
- Manaado ayirenete bikki noosihura mundeete anje qarrira reqecceessanno
- Luphiima pirootiinete amado noosihura umikki sukkaarete xissora reqecceessanno
- Qaaqquullu aana godowu moolle kalaqantanno
- Adote alerjiike xaaddanno
- Laktoozi shiilo bisu giddo hooga adote giddo afantanno Laktoozi shiilo loossannokki gede assanno
- Godowu fushsha labbino fayyimmate qarrubba abbannonsata babbaxxitino fayyimmate mashalaqqubba leellishshanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 18, 2015 M.D
