Halaalaancho dhagge kaima assitino borro ikkasenni ki`ne nabbawaanonkera rosicho uyitara dandiitanno yine haa`ne shinqoommo.
Manchu leyawo dirosiiti; onte ooso annaati. Hee`rannohu Addis Ababu quchumi giddo ikkanna kuni manchi sa`u lame dirrara quntudhichote dhibbinni xissame techo woy ga`a woyyannoe yaanni keeshshinoha ikkirono xisso kayinni iibbabbitannisi daggu. Xisso lexxitanninna iibbabbitanni hadhusita qachu manna amaa`latenni budu xagiso minira ha`ranno.
Xagicho aannohuno buudhinanniha budu xagicho eesi hursannositano buuxisesi harisanno. Manchuno uyinoonnisi xagicho yinoonnisi garinni buudha hanafi. Sayikki barrinni quntudhicho dhookke malaa fushsha hanaffu. Shoolki barra manchu hawwu yee uwanno. Tenne yannara oososi masillaabbe Hospitaale haadhe massitusi.
Hospitaale iillitanno woyte Manchu wodanu gano lowo geeshsha rakkanno. Mundeesi xiiwono lowo geeshsha dirritino. Hedeweelchote kifilera noo fayyimmate ogeeyye dodante marfetenni xagga, gulukoose, daadaanchonna babbaxxitino buuxo assitusirono mada infekishiine kalaqqe mundeete giddo tuqqinohura mundeesi xiiwo taaltara didandiitino. Konni kaiminni, manchu quuxxote xissamaano kifile wiinamunni eanno gede assine babbaxxitino xagisote kaa`lo assinisirono lubbosi gatisa kayinni didandiinoonni.
Wolu xagisi’raanchi dirisi 58 ikkanna Bahirdaarete hee`rannoho. Ontu diri albaanni hanafe quntudhichote dhibbi korkaatinni yanna yannatenni macciishshantannosi xisso iibbabbitanni hadhanno.
Konni kaiminni, mittu egennamino budu xagiso afaaleessiwa ha`ranno. Xagisaanchuno buuxisi gedensaanni marfetenni qansanni xagicho hajajesi quntudhichote aana konne xagicho marfetenni aannosi. Hakkiinnino hurannota kuleennasi baxxitanno.
Minisira ha`ri gedensaanni quntudhichote darshe lexxitanni hadhe lamalatenni dhookkanno. Hakkiinnino wirro hige ha`ranno woyte xagisaanchu suutu suutunni hurannosita kule harisannosi. Ikkollanna, mada hurantenni roore hala`litanni, malaa burqissanninna iibbabbitanni hadhu. Tenne yannara mada maxinetenninna wayinni hayishshanni mini giddo keeshshanno. Mada hala`litanni harase korkaatinni boode aganna gedensaanni Manchu jawiidi shuma amaxxa hooganno. Konninni kainohunni daypere horonsi’ra hanafanno.
Konni gedensaannino Hospitaale ha`ranno woyte xissote deerri Hospitaalete dhuki aleenni ikkasinni manchu woyyitino xagisora Xiqur Anbessa Addi Hospitaale sonkeennasi assinoonnisi buuxonni ofollaanchu xullo hajajjanno mikitta wo`munni wo`ma gawajjamansa korkaatinni godowisi widoonni cilu fulanno furcho loonsasira gumulli.
Tennenna labbino baca dhaggenni huwanteemmo garinni quntudhichote yine jajjabba quchummanni kayse baadiyyete geeshsha tuqinsanni budu xagga dagoomu aana mageeshshi gawajjo iillishshanni afantannotaati.
Budu xagiso garunni illacha uyine yannaasincho xagiso ledo mitteenni qineessineemmero dagoominkera kaa`lo baraasara dandaannota ammannirono barru barrunni xaaddanno hedeweelcho kaiminni togoo daniti quntudhichote budu xagiso horosenni roore gawajjose roortannota coyi`rate wolqa ikkannonke yitanno; Fayyimmate ogeeyye.
Quntudhote xisso maati?
Quntudhichote xisso:- ofollaanchu xullo aana afantanno mundee xorshitanno mundeete nigga darshitanno woyte kalaqantanno xisso ikkitanna baalunku diru dume kifilera afamannoha ikkirono 45-65 diri giddo noo manni aana batinyunni kalaqamanno.
Quntudhote xisso qarunni lamewa bandanni
- Gobbayidi quntudhicho:- gobbayidi ofollaanchu xullo kifile aana kalaqamannoha ikkanna batinye yanna xisso iillishshanno.
- Giddoyidi quntudhicho:- ofollaanchu xullo giddo afantannoha ikkanna batinye yanna xisso diheedhannose.
- Kuni quntudhichote dani 4 deerrubba noosi
- Umi deerra:- kuni deerri ofollaanchu xullo gidigiddi aana darshe heedhanno woyteeti. Darshe qarunni guraanni, albaanninna badhiidhi ofollaanchu gidigiddi aana kalqantanno.
- Laynki deerra:- tenne yannara darshete bikki lexxanni shumate ofollinanni woyte heedhanno niixonni darshe gobbara fultanno woytenna umise yannanni giddora higganno woyteeti.
- Sayikki deerra:- tenne yannara darshe shumate ofollinanni woyte gobbayidira fulte umisenni dargase higgannokkihura angatenni qola hasi`nanni woyteeti.
- Shoolki deerra:- tenne yannara darshe higgannokki garinni ofollaanchoho fulte gattanno.
Reqecceessitanno akatubba
- Godowu moolle:- aja fayberete bikki noonsa sagalla ganye horonsira (paasta, mokoroone, waajjo daabbo…)
- Godowinni hee`ra
- Jawiidi hellee kaansere
- Shumate mine ofolline seeda yanna niixa
- Seeda yanna keeshshino godowu fushsha
- Diru lexxa
- Malaatta
- Xisso noosekki ofollaanchu xullonni du`nantanno mundee
- Ofollaanchu xullo qarqarira hangaarsiisa
- Ofollaanchu xullonni fultino duumo maala labbanno darshe
- Ofollaanchu qarqarira xissote macciishshamme heera
Quntudho abbitanno qarrubba
- Quntudhichote giddo mundeete geanna luphiima xisso
- Fulte higa hooganna shola
- Lalaatanna malaa amada
- Bisu daddadhama
- Jawiidi shuma/cilo amaxxa hooga
- Rosaminoha ikka hoogirono mundeete anje iillishara dandaanno.
Gargadhinanni Doogga
Umihunni tini xisso noosi manchi wole xisso gede xagisote minira ha`re xagisirate hedanno woyte waajja dihasiissannosi.
- Fayberetenni jiroo`mitino sagalla ataakiltenna laalo saga`la
- Du’namaancho ikkadu garinni adha
- Gammuutino way giddo maxine worre 20-30 xiqqeessi geeshsha barrunni lame woy sase hinge cuua (qiidadunnino ikkara dandaanno)
- Aye woyteno shumate ofollinnihu gedensaanni co`ichu wayinni hayishshi’ra
- Shumate mine kaajjadda woraqatta horonsira hooga
- Jawiidi shuma/cilo shaqqishanno xagicho horonsira
- Xisso ga`labbisate buurranni xagicho horonsira
- Cilu daanno woyte yanna sayinsikkinni shumate minira hara
- Shumate mine seeda yannara ofolla hooga
Batinye yanna aleenni kulloonni doogonni calla xisso woyyaabbaranna ba`ara dandiitanno. Tenne xagisubbanni hura hoogguro shota ikkitino darre gombanni xagiso hasiissara dandiitanno. Aleenni kulloonni malaatta la`iniro xagisote mereersha haranna fayyimmate ogeeyye amaa`la hasiissanno.
Bue:- @HakimEthio
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 11, 2015 M.D
