Unuunu kaansere batinye yanna meyaate aana kalaqantannoha ikkanna labballono gawajjitanno kaanserete danaati. Unuunu kaansere umo unuunu aana kalaqamatenni xisso harancho yanna giddo wole bisu kifillara tuqatenni qarra iillishshanno.Unuunu kalaqamunni giddosi ado burqisate dandiissitanno haammata ogoro labbinore hattono insa unuunu birxichi ledo xaadissanno boombuwa no.
Tini boombuwa godowinni hee`noonni yannara ado burqisate jawu qeechi noonsa. Unuunu kaansere hanafose tenne boombuwa giddooti. Unuunu kaansere kalaqantu yinannihu mitte keeraancho ikkitinokki hiwaase bisinke giddo kalaqante bikku aleenni sira hanaffurooti. Sirtino hiwaaseno yannate harinshonni keeraano ikkitinore wolootta bisu kifillata duucha hiwaasoota gawajjatenni xissamaano assitannonsa.
Unuunu kaanserera reqeccishshanno korkaatta
Unuunu kaansere batinyunni seenne gawajjitanno xissooti. Kalaqantanno korkaata dianfoonni. Aantannori kayinni seennu roore xissote reqeccaabbinore ikkansa leellishshanno mashalaqqeeti.
• Dirinsa 40 ale ikkino. Diru lexxa unuunu kaanserera reqecciishshanno korkaattanni mittoho,
• Sirchunni/ maatete giddo unuunu kaanserenni amadaminohu hee`riro reqeccaawate kaayyo luphiimate,
• Kaansere ikkitinokkiri woloota unuunu xissuwa xaaddinoha ikkiro,
• Alkoolete agatto batisidhanno meyaa unuunu kaanserera reqeccaabbanno. Alkoolete agatto aye woyte adhitanno meyaa alkoole aggannokkirinni roore unuunu kaanserenni amadamate kaayyose luphiimate,
• Aganu doyichonsa balaxxe woy anjensanni la`ino meyaa unuunu kaanserera reqeccaabbinoreeti.
• 30 diri gedensaanni iltannori woy horontanni iltannokkiri,
• Aganu doyichonsa la”a uurrisate gedensaanni dagganno bisu qelpheepho lexxa unuunu kaanserera reqecciishanno,
• Ilate yanna keeshshite guddinori,
• Keeraa`mitinokkita saga`late amanyoote horonsidhannorinna bikkunni saino du`milli noonsari
• Loosinsa basera luphiima caange giddo goltukkinni loossannori,
• Loosaasine tenne xissora reqeccaawate kaayyonsa hala`ladote.
Unuunu kaansere malaatta
Unuuni kaansere hanaffanno woyte xissono ikko malaatta dinose. Batinye yanna unuunu aana kalaqantanno darshuwa kaansere ikka hooggurono qara unuunu kaansere malaati kayinni unuunu aana kalaqantanno kaajjado darsheeti. Aantannori qole ledote malaattaati.
• Unuunu birxichinni mundee karsantino du’namaanchi fula,
• Unuunu birxichi qooxeessira duu`manna giddora ea,
• Unuunu qooxeessiranna kikki’late giddo darshe kalaqamanna iibbabbo heera,
• Unuunu gogi geedha/giddora ea woy burtukaanete qooli gede ille fushsha,
Aleenni xawinsoonni malaatta leelturo fayyimmate uurrinshira haratenni hasiissanno xagisonna buuxo assi’ra hasiissanno.
Unuunu kaansere gargadhinanni hayyo
Unuunu kaansere tuqqe wole bisu kifilera iillasenna batirasera albaanni afi`niro wo`munni wo`ma hura dandiinanni xissooti. Ikkinohura, unuunu qarra yanna yannatenni buuxirate mite mite yannara unuuninsa aana kalaqantanno darshe qorophotenni buuxira hasiissanno. Kunino:-
1. Maamogiraamete buuxo assira
Tini buuxo unuuna Raaje kaysatenni assinanni buuxote hayyo ikkitanna ammannanni unuunu kaansere buuxo hayyooti. Ikkinohura, baca xagisaano hiittino dirise 40 ale ikkitino meyaa beetto diru dirunni hattono 20-40 diri giddo noori qole sasu dirinni mitte higge buuxo assira noonsa gede amaallanni.
2. Xagisaano amammadatenni assitanno buuxo
Xagisaanonniwa lewu agani giddo mitte hinge shiqatenni, macciishshantannonke macciishshamme xawisatenninna amammadisiisatenni buuxo assirano danchate.
3. Meessi unuuna meessi anganni buuxate hayyo
Meessi unuuna meessi anganni aganu kiiro buuxira lubbo reyotenni gatisate dandiisanno. Unuunu aganu daraanchi korkaatinni suudunni, bikkunninna macciishshammetenni soorramannohura aye woyte aganu kiiro rosamino barinni buuxama noosi. Togo assa unuunu aana kalaqantanno hiittenne soorrono afate kaa`lanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 27, 2015 M.D
