Xeenaddaame batinye fayyimmate kaa’lo afidhinonte gede batinse adhiniro godowa dirrisiisate geeshsha iillishshara dandiitannota mageeshshinke anfoommo?
Itophiyu budillaanchu xaginaatinni Xeenaddaame; Godowu gamera, Gobbara qolannohura, Maccate, Wodanu dhibbira, Qunxudhote, Infiluwenzahonna Helleete xisso ledo amadisiisamino dhibbira xaginaateho.
Gumma mooshshine udulle wayinni ganfe agatenni gobbara qolannohura horonsi’nanniha ikkanna; daro tattayinse waa worre qaaqquulleho hayikkinsanni. Rumushshose sholoolle Qunxudhote dhibbira horonsi’nanni.
Aliyye Afrikira afantanno gobbuwara kayinni mu’ro way giddo worre keeshshiinshoonni way Ganshoho, Maccate dhibbiranna Helleete dhibbira adhinanni. Xeenaddaamete fooli kaajjado ikkinohura mannu idda qooxeessunni hu’nate horonsi’ranno.
Aljeeriyaho mu’ro way giddo keeshshiinshihu gedensaanni fulanno waa cophi assinanni sanote wodhinanni, baxxinohunni tushshiishannonsanna iibbabba noonsa qaaqquullira togo assinanni. Konnira xeenaddaamete qereqe’nenna koro labbino lubbuwa hunate dhuki noose daafira gatenke heedhuro danchaho.
* Xeenaddaamete baxxitino fayyimmate horo
Xeenaddaame xunchu aana kalaqantanno xisso, darshenna aganu doyicho yannara heedhanno xisso ajisha dandiitanno daafira horonsi’ra noonkehu kayinni fayyimmate ogeeyye amaale garinniiti.
Shaete garinni horonsi’ra shumate boombenna helleete madi’rara xaginaate ikka dandiitanno. Xeenaddaame sagale daafantannokki gede baxxinohunni Salmoneela yinanni baakteeriyinna wolootuno sagale daaffanno Jarmenni gargara dandiitanno.
Konni gobbaanni xeenaddaame baakteeriya shaate dhuka afidhino daafira horonsi’ra dandiineemmo. Tini mu’ro nerve ga’labbisate (sedative) wolqa nooseta xiinxallo leellishshanno. Hattono goxichu giwanno woyte xeenaddaame horonsira danchate.
Xeenaddaame mite mite hadhaame saadanni yaano Hamashshunni iddamino manchira xaginaate ikka dandiitanno akati nooha ikkanna kunino iddammoonni Nervete amanyooti aana qarra kalaqqanno hadho ikkiturooti.
Xeenaddaamete zayite yannaasincho doogonni Saamunahonna wole horonsi’nanni qiwaattara dancha foole aatenni dikkote aana hossanno. Tini zayite bikkise bati’riro hadhaa’mate amali noose daafira hatte gede horote aana dihossanno; ikkollana, bikkamino garinni Gogaho babbaxxitino horo uytannota assinoonni xinxallo leellishshanno. Kunino, Fengese hunatenna Goga co’isate horo noosehuraati.
* Xeenaddaamete gawajjo
Xeenaddaametenni fultanno zayite bisinke aana hatte gede horonsi’nummoro bisu waa qalara woy duu’mara dandaanno. Luphi yino deerrinni horonsi’nummoha ikkiro bisu hadhaawara dandaanno. Baxxinohunni, godowii noo amuwi batise horonsi’riha ikkiro dirrisara dandaanno. Hattono saltote dhibbira aamamate kaayyo luphiimate.
Konnira yannaasincho kalqera xeenaddaamete xaginaatimmate owaante ajjanni daggino. Xeenaddaamete afi’nanni zayite batinse adhiniro godowa dirrissara dandiitanno. Ferensayete mine assirinokki seenni horonsi’ranno daafira (herbe a la belle fille) Ingilizete afiinni (Herb of fair maidens) yine woshshinanni.
Bakkalcho Maaja 13, 2015 M.D
