Rosamino garinni Heeyyahe bibbiccino bisi yinannihu xibbuunni 52-90% ikkanno manni aana kalaqamannoha ikkanna; kurino babbaxxino danita kuulla yaano duu`mino, waajjirinonna kolishshi`rino kuula amaddinore ikkitara dandiitanno.
● Heeyyahe bibbiccino bisi godowiinni hee`noonni yannara babbaxxino bisu kuuli noonsa dagoomu kifilla aana kalaqantanno bisu woy gogu soorro ikkanna; umi ila aana luphi yite leeltannoha ikkanna baxxinohunni sayikki wogga aana /7 agani gedensaanni/ roore xawe leellanno.
● Batinye yanna tini malaatta godowu aana xabbe leelto ikkinnina sarawu, ofollaanchunna unuunu bisi aanano fultanno.
Mayraati Heeyyahe biccino bisi kalaqamannohu?
Heeyyahe biccino bisi kalaqamanno korkaatta garunni tenneeti yinanniti hee`ra hooggurono bacu korkaati gumaati yine kayinni hendanni. Kurino:-
● Godowu bisi soorro godowu lophi kiiro godowikki biso duuranninna halashshanni ha`rannohura ledotennino atetino bisikki qelpheepho lexxa umiseha ikkino qeechi hee`rannose.
●Duu’ramasi korkaatinnino bisu hala`lanno gede kaa`litanno kollaajiini /collagen/ na Illastiin /elastin/ yaamantanno shiilubba loosonsa garunni loosa hooganna tatta“a woy hiiqqaqqama; tini asiideno heyyahe biccino biso kalaqa.
●Godowinni hee`noonni yannara heedhanno woy batinyunni fultanno du`namaano korkaati heyyahe biccino bisira mitto kaima ikke kulamanno.
●Gamu qole sirchu qarrinni /genetic alteration in connective tissues/ korkaatinni kalaqamara dandaanno.
Heeyyahe bibbiccino bisira reqeccishshanno korkaatta hiikkuriiti?
●Heeyyahe biccino bisira reqeccishshanno korkaatta gama biddi assatenni huna
dandiinannire ikkitanna; boode qole huna dandiinannikki dana ikkitara dandiitanno.
●Batinye yanna heyyahe biccino bisira reqeccishshanno coyibba gede kullanniri:-
●Godowinni hee`noonni yannara luphiima ikkino bisu kiilo lexxanna
●Godowamino qaaqqi luphiima woy jawa kiilo ikkirooti
●Wole reqeccishshanno korkaatta yine kullanniri qole:- umi ilara heyyahe biccino bisi kalaqaminoha ikkiro, maatete nooha ikkironna godowishshu qaaqqimmatenni kalaqaminoha ikkirooti.
Malaatta
● Batinye yanna guraanninna qiniitichote widoonni taalo kalaqantannoha ikkanna,
●Hala`linyinsa shiima miili meetirenni seenti meetirete geeshsha ikkitara dandiitanno.
xaginaate
●Heyyahe biccino bisi heeshshote aana abbannoti yaachishshanno huluullo dino; konni korkaatinnino baalanti bisu aana kalaqantanno heyyahe biccino bisubba xagiso dihasiissannonsa.
●Xagiso wo`munni wo`ma heyyahe biccino biso huna didandiitanno; ikkollana heyyahe biccino bisiha kuula shaangisa woy bisu kuuli ledo lawisate wo`naala dandiinanni.
●Babbaxxitino xaginsanni hayyo danubba heedhanna; kuri giddonni bisu aana buudhinanni qiwaatta, (Tretinoin, Hyaluronic acid) amaddino xagganna cererete woy leezerete xagiso danubba kullannireeti.
●Xagga /buudhinannirino ikko cererete xagisubba/ godowinni hee`noonni yannara horonsi’ra horontanni difajjinanni; kunino ikkino korkaati godowamino qaaqqo gawajjitannohuraati.
Balanxe gargadha dandiinannikka?
●Kalqete aana baca kosmootiikisete gumma kireeme, looshiine, kokonaate labbino qiwaatta, oliiv oyili, vayitaamiin-E amaddino xagganna labbinore godowate albaannino ikko godowiinni hee’noonni yannara heyyahe biccino bisira kaa`litanno yine wo`naalloonniha ikkirono agarroonni bikkinni kayinni duushshanno guma diabbitino.
Assa hasiissanno qorophishsha
● qelpheepho ajisha
●Du`namaano batinyunni adha
●Taaltino sagale saga`la
●Bisu aana heyyahe biccino malaatta leelturo yanna uyitinikki xagisaano amaa`la:- kuni qole kaajjitinokkihura shotu garinni noo xagganni xagisate dandiisannohuraati.
Bue:- D/r Daawit Mesfin otoottotenna godowishshu ispeeshaaliiste
Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D
