Shalaalate Gumi Fayyimmate Noosi Horo

♦Horo uytanno sagalete amadubbanni wo`minoho! Buna labbannonna culku gedeeti shalaalu danubba no; lamunku dani aannonke horo mittete. Mittu maanki shalaalu gumi giddosi taaltino kaaloore, pirootiine, kaarbohayidireete, fayibere, qiwaate, omega-3 faati asiide, vayitaamiin B1 na B6, fooleete, kaalshiyeem, ayirenenna maginiiziyemete amado noosi. Shalaalu fayyimmate dooramaancho assannosihu omega 3 faati asiidenna fayberete amadooti.

♦Shalaalate omega 3 faati asiidenni jiroo`minoho! Baxxinohunni maala, adonna adotewiinni afi`nannire adhitannokkirira woy horosidhannokki mannootira shalaalate gumi qara omega 3 buichooti. Labbino sagalete amado noonsari wodanu fayyimma agadhatenna surrete giddo mundee du`nantannokki gede kaa`litannota xiinxallubba leellishshanno.

♦Shalaalate kaansere gargara dandiitanno karsi noosi! Tini karsubba Anti- Oksidaantenna Estiroojiin akatoomi noonsahura unuununna pirosteetete kaanserenni amadamate kaayyo ajishatenni fayyimma agartanno.

♦Shalaalate luphiima fayiberete bikka amadanno! Shalaala barru sagale giddo karsiise saga`la, sagalete daahama ollahate aleenni sagalete daahishshi amanyooti aana beeqqitannori  fayyimma woyyeessanno.

♦Shalaalate mundeete giddo kolestiroolete bikka ajishanno! Xiinxallubba leellishshanno garinni ikkiro barrunni 3 shaete maanka shalaala agannate saga`la busha (Bad) kolestiroolete bikka ajishatenni dancha (Good) yinannita kolestiroole ledanno.

Kunino, dirinsa 45 ale ikkino meenti aana luphi yee leellino.Togo ikkannohuno shalaalate giddo noo fayibere dombophiichote du`namme ledo qa`miranno yannara bisu giddonni fulannohuraati. Konni ledo amadisiisameno wodanu fayyimma agadhate kaa`lanno.

♦Shalaalate mundeete xiiwo biddi assara dandaanno! Shalaalu mundeete xiiwo ajishannota baca xiinxallubba leellishshino. Barrunni 3 shaete maanka shalaala saga`la konnira kaa`lanno. Wole widoonnino irkidhe dagganno xissuwa aana uwate kaayyo ajishanno.

♦Luphiima pirootiinete bikka noosi! Shalaalu lowo geeshsha dancha ikkino pirootiinete bueeti. Konni korkaatinnino bisu xisso gargarate dhuka ledatenni, kolesitiroole ajishatenni, kaansere gargaratenninna fengese hunate akatisinni ikkannosihu dino.Maalu sircho adhitannokki mannootira dooramaanchoho.

♦Shalaalate gumi sukkaarete bikka taashshate kaa`lanno! Kalqoomu deerrinni sukkaarete dhibbi qara fayyimmate qarra ikkanni dayno.  Sukkaarete xiwamaano uurrinshu sagalensa aana 1-2 geeshsha shaete maanka shalaala wodhitanni ajanni ajeenna sasu aganira saga`lituro maala`lisanno garinni sukkaarete bikkinsa ajanno. Kunino ikkinohu shalaalu gumi giddosi noo shiiltannokki fayiberete amado korkaatinniiti.

♦Shalaalate gumi bisu kee`mille ajishate kaa`lara dandaanno! Baxxinohunni saate saatetenni ita rossino mannootira shalaala 1-2 geeshsha shaete maanka agganno du`namaanchi giddo barru baala leda hudete macciishshamme hunanno. Korkaatuno, shalaalu giddo nooti shiiltanno fayibere dani saltote giddo sagalete daahishsha suutunni assatenni; ledoteno hudete macciishshammenna sagalete hasatto ajishshanno.

♦Geedhimmanna hormoonete soorrama ajishanno! Shalaalate guma babbaxxitino sagalete danubba giddo ledatenni saga`la geedhimma gargarate ledotennino hormoonete sarraaqo heedhannokki gede kaa’litanno.

Abbebech Maatewoos

Bakkalcho Maaja 6, 2015 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *