Kottimma Maykobakiteeriyem Lepiray (Maycobacterium leparae) bakiteerinni daanno taraawanno dhibbaati. Illete, gogu aana, mukes meembraansetenna (mucous membranes), nervubbate aana xiiwo gashshara dandaanno. Kunino bisu orte ba`nenna nervete gawajjo iillishanno.
Kottimmate dhibbi bashshono nooho. Sannate mannootu kottimmate dhibbi daafira huwattinokkihura amadantinore xeertissannonna shiqqo hooltannonsa. Techo gummaame ikkitino xagiso no. Ikkinohura, kottimmate dhibbinni amadamino manna xeertisa dihasiissanno.
Kottimmate dhibbi xaano no?
Ee no. Bashsho gede bati’ra hoogirono, kottimmate dhibbi techono no. Kalqete Fayyimmate Uurrinsha mashalaqqe garinni; kalqete gaangaawira 208,000 kume meddi yaanno manni kottimmate dhibbi noonsaha ikkanna batinye hajubbanni Isiyahonna Afrikaho afantanno.
Kottimmate dhibbi gawajjannohu ayeeti?
Kottimmate dhibbi baalunku diru udume giddo afamanno manna gawajja dandiirono dhibbu 5-15 diro woy 30 diri ale ikkino manni aana rosaminoho. Xiinxallubba leellishshanno garinni xibbuunni 95% ale ikkitannori Maykobakiteeriyem Lepirayinni amadamino manni kottimmatenni diamadamanno; korkaatuno bisinsa infekishiine gargadhannohuraati.
Qara qara kottimmate malaatta hiikkuriiti?
Qara qara kottimmate malaatta aantannore mitteenni amaddanno:-
o Duumo ikkara woy gogu kifile kuulase hooggara dandiitanno,
o Anga woy lekka jalli assa woy jalli yaate macciishshamme leella,
o Du`mu woy kaajjado ikkino gogi kalaqamara dandaanno.
Dhibbu luphiimu deerrira iillanno yannara aantannore abbara dandaanno:-
o Kotticha ikkinara dandiinanni,
o Sanote fugama,
o Angatenna lekkate aana uurritannokki gawajjo, o Angatenna lekkate qubbuwa hara`ma (kotta),
o Lekkate hundaanni hoowu aana hurtannokki kaajjado mada kalaqantanno.
Mitte hige Maykobaktiriyem lepirayete bakiteerinni amadammiro, kottimmate malaatta leellate 3-5 diri geeshsha adhitanno. Mite mite akattannino, tonne dirra nafa adhara dandaanno. Konni korkaatinni infekishiine mamootenna hiikko kalaqantinoro fayyimmate ogeeyyera woy xagisaanote egensiisate qarrisanno.
Kottimmate kaimi maati?
Maykobakteriyem lepiray yaamantanno dhibbaho kaima ikkitannori gamba yaa kottimmate dhibba iillishshanno.
Kottimmate dhibbi taraawannoho?
Lowo geeshsha taraawannoha ikka hoogirono kottimmate dhibbi mannunni mannaho taraawara dandaanno. Fayyimmate ogeeyye kuni dhibbi mittu manchiwiinni woleho hiittoonni taraawannoro wo`munni wo`ma dihuwattino. Ikkollana, baakiteeriyu dhibbunni amadamino manchi buusannonna hanxishshi`ranno woyte diilallotenni taraawara dandaanno. Bakiteeriyu qooxeessaho fulanno woyte wolootu mannooti foo`litara dandiitanno.
Kottimmate dhibbi hanqafamatenni, anga amaxxatenni, dhibbunni amadamino manchi ledo mule ofollatenni woy siimu xaadooshshinni nafa taraawara didandaanno. Bacu manni Mayikobaakiteriyem lepiray kalaqamu gargarooshshi noonsa gede wodancha hasiissanno hajooti. Addaho baalunku manni giddonni xibbuunni 50% calla kottimmate dhibbira lowo geeshsha reqeccaabbinoreeti.
Buuxo: kottimmate dhibba hiittoonni anfanni?
Fayyimmate agarooshshi shiqishaano kottimmate dhibbi heera`nera dandaanno yite hedduro gogu bayoopise harissanno. Tenne harinsho giddo shiima mundeete akeeka adhite tittirate laabiraatoore sokkanno.
Kottimmate dhibba hiittoonni xaginsanni?
Kottimmate dhibba xagichu xagisonni (MDT)ni xaginsanni. Tini harinsho babbaxxitino antibayootiikete danubba mitteenni assatenniiti. Batinye hajubbanni fayyimmate agarooshshi shiqishaano 2-3 geeshsha babbaxxino dani antibayootiikubba mitte yannanni hajajjanno. Kuni antibayootiikete gargarooshshe gargadhate kaa`lanno, kunino kalaqamannohu baakiteeriyu soorraminonna batinye yanna shitannonsata antibayotiikete xagga sharrantanno woyteeti.
Antibayotiike kottimmate dhibbi korkaatinni kalaqantara dandiitannota nervete gawajjubba xagisa didandiitanno. Fayyimmate agarooshshi shiqishaano hiikkonneno nervete xisso ga`labbisate Isteyroode labbino xagga hajajjara dandiitanno.
Kottimmate dhibbi xagisonni hurate mageeshshi yanna adhanno?
Kottimmate dhibbi xagiso gudate 1-2 diri geeshsha adhanno. Tenne yannara fayyimmate agarooshshi shiqishaano lopho`ne harunsitanno.
Kottimmate dhibba hiittoonni gargadha dandiinanni?
Kottimmate dhibbinni amadamate kaayyo ruukkashsho ikkiturono; bidhatto`ne ajishate xaano assa dandiitinanni coyibba no. Lawishshaho, vayresetenni amadamino manchi mule ikkiro sanonsanni woy afiinsanni fultannore kikkisiratenni agadha.
Kottimmate dhibbi hee`rinkero maa agadha dandiineemmo?
Kottimmate dhibbi noota anfiro hakkawoyntenni xagiso hasira hasiissanno. Antibayootiikubba rahotenni hananfiro xissote malaatta ajjanni hadhanno. Fayyimmate agarooshshi shiqishaano ki`ne akatira ikkitannota gari antibayootiike afanno. Hakkiinnino aantanno lame dirra giddo ki`neno harunso`ne suffinanni.
Fayyimmate agarooshshi shiqishaanonke mamoote la“a hasiissanno?
Hiittenne yannarano gogu madi’ra, jalli assate woy mikittate daafura xaaddanno`ne yannara fayyimmate agarooshshe shiqishshanno`neri ledo dinye amada hasiissanno. Malaatta`ne kottimmate dhibbi woy wole fayyimmate akati korkaatinni ikkansa buuxxinara dandiitinanni.
Bue:- @HakimEthio
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Ella 29, 2015 M.D
