Umu dananchi sufatto noosi lopho leellishannonna barru baala haaroo`manno bisu kifileeti. Keeraa`mino umu dananchi aganunni 1 cm lophannoha ikkanna barrunni qole 50-100 dananchi buqqisamanno.
Dananchu loosamannohu Keeraatin yaamantanno pirootiinenni ikkanna lophannohuno Fooliikils yinanni gogu kifilubbanniiti. Tenne Fooliikilseti woriidi kifile lubbo noonsa munyuuqqanni loosaminoha ikkanna noonsa mundeete boombenni dananchu lophora hasiisanno coyibba adhitanno.
Barru baala saga`lineemmo sagale dananchu hojjara, batinyehonna lophote luphiima kaa`lo assitanno. Shiilotenni jiroo`mitino sagale saga`la keeraawino dananchi hee`ranno gede kaa`lanno.
Fayyimma noosikki dananchi giddo goofanno, tatta“anno, rahe dilophanno hattono yanniweelo baddanno. Tenne malaattahu korkaatu baca ikkirono dananchoho hasiissanno sagalla saga`la hooga qarunni kullanni.
Umu dananchi fayyimmara kaa`litanno sagalla
* Quuphiichu giddosi Bayotiin yinanni shiilo amadannohura dananchu lopho irkisate kaa`lanno.
* Avokaado dananchu lophora hasiissannota Baytiin hattono keeraabbino qiwaate amadasenni dananchu lopho ledate doodhinannite.
* Ayrenetenni jiroo`mitinore ikkansanni dananchu tatta“annokki gede kaa`litanno.
* Vaytaamiin D buichubba; afale, burbuxxu, geinto, burtukaane, meine wkl saga`la dananchu lophora luphiima kaa`lo assanno.
* Ayrenenna Ziinke amaddino sagalla; maala, qulxu`me, gumanna gidu sirchubba gaashe, missira, atara saga`la dananchu buqqisamannokki gedenna giddo goofannokki gede kaa`litanno.
Bue:- Dokiter Aalle
Bakkalcho Ella 22, 2015
