Techo kaanserete xagisora mitto tuuqa ikkino keemoteraappete xagiso daafira boode coyibba ki`ne nabbabaanonkera shiqinshoommo
1) Keemoteraappe maati?
Keemoteraappe yaa kemikaalete xagiso ikkitanna xagisono rohotenni lophitanni noo hiwaasoota kaajjado kemikaalubbanni shineemmo doogooti. Keemoteraappe batinyunni horonsi`neemmohu kaansere shaateeti. Kunino ikkino korkaati kaanserete hiwaasooti rahotenni batiratenna lophate akatoomi noonsahuraati.
Kaanserete xagiso giddo babbaxxino daniti keemoteraappete xagga heedhannonke woyte kuri xagga addi addinni woy karsiinse uynara dandiinanni.
Keemoteraappe woy kemikaalete xagiso baca kaansetere danubba shaate dhuki hee`rannasi umosi dandiino wole gawajjubba noosi.
Kurino wole gawajjubba shotanna xaginsara dandiinannire ikkitanna mite mite gawajjubba kayinni xagisoteno qarrissannoreeti.
2) Kemikaalete xagiso /Keemoteraappe mayra uynanni?
Keemoteraappe qarunni uynannihu kaansere gawajjitinore kaanserete hiwaasubba ashaateeti. Tini xagisono babbaxxino dani hee`rannose.
Insano.
• Wo`munni wo`ma kaansere hunate uynanni kemikaalete xagiso /Curative or Radical Chemotherapy/
– Keemoteraappe callichose wole xagisote irko nookkiha hunate horonsi`neemmo harinshooti.
• Wole xagiso gedensaanni irkisate uynanni kemikaalete xagiso /Adjuvant Chemotherapy.
xagisiraanchu dadhihu gedensaanni woy kaansere laafisate xagiso assinihu gedensaanni uynanni xagiso mitteenni amadanno. Kunino kaansere wo`munni wo`ma hunate kaa`lanno.
• Qara xagisora qixxeessate uynanni kemikaalete xagiso /Neoadjuvant Chemotherapy/ :-
Keemoteraappe kaanserete bikka ajishatenna gedensaannino qaruudde xagisote danubba / lawishshaho, cararete xagiso woy darre gowa/ shotu garinni asidhanno gede injeessano mitteenni amadanno.
• Kaanserete dhibbi xissonna malaatta ajishate assinanni xagiso.
Keemoteraappe dhibbi iillishanno shetto ajjanno gede yine uynanni harinsho no. kunino tini xagisono Paaliyetiv keemoteraappi woy shetto ajishanno xagiso yine kullanni.
3) Kemikaalete xagiso kaanserete dhibbi gobbaanni aana dandiinanni?
Tenne xagiso fullahaano tenne kemikaalete xagiso kaanserete dhibbi ledotenni woloota dhibbuwa xagisateno horonsidhanno. Tenne dhibbuwa mereerinni qoetenna dhibba gargadhate dhuka /Bone Marrow Disease and Immune System Disorders/ gawajjitannori afantanno.
4) Keemoteraappe wole widoonni iillishshanno gawajjo ma labbanno?
Kemikaalete xagiso iillishshanno gawajjubba xagisote dani garinni babbaxxiturono batinye kayinni mimmito lawate akatoomi noonsa. Mite mite kemikaale umose dandiitino gawajjo abbitannoha ikkanna; mitteenni karsine uynanni woyte qole gawajjonsa hakko bikkinni lexxitanno.
Iillishshanno gawajjubba.
* Looqqi assa
* Tushshiisha
* Godowu fushsha woy cilu shaqqimma
* Umu baddimma
* Sagalete hasatto aja
* Daafuru
* Iibbabbisha
* Afuunna suumete madira
* Xisso
* Dodowu game
* Gogu madira
* Mundaate qarrinna wkl…
Kuri gawajjubba gargadhinammonsaranna xagisa dandiinannireeti. Batinye gawajjubbano xagisote gedensaanni ba`annoreeti.
5) Kemikaalete xagiso gedensaanni ba“a hooggara dandiitanno gawajjubba no?
Keemoteraappete xagiso harunsite dagganno gawajjubba agannate hattono dirrate gedensaanni leeltara dandiitanno. Tini gawaggubbano barrisidhino xagisote gawajjubba /Late Side Effects/ yaamamatenni egennantanno.
Kuri mereerinnino.
• shombu munyuuqqa gawajjo
• Wodanu qarri
• Ila hooga
• Mulu qarri
• Nervete qarrinna xagiso harunse seeda dirra gedensaanni kalaqantanno kaansere ikkitara dandiitanno.
Aleenni kulloonni gawajjubba xagisira anchoho uynoonni kemikaale dani, kemikaalete bikkanna karsu aana irkidhanno. Tenne qarrubba malaati leellinosi hallanyi xagisaano ma`lara jawaachinshanni.
6) Keemoteraappete xagisora ma danita balaxote qixxaawo assa hasiissanno?
Balaxote qixxaawo kemikaalete xagiso akatoominna uynanni bikka babbaxxitanno woyte xagisono uynanni doogo aana irkidhanno.
Assa hasiissanno balaxote qixxaawo.
* Xaphooma bisu buuxonna ledote dhibbuwa hee`ra hoogansa egenna hasiissanno.
* Xagisiraanchunniha wo`ma fayyaaleessimma buuxate labraatoorete buuxubba assira heedhannonsa.
* Hinkote xagiso buuxo assira hasiissanno. Kunino hinkote infekishiine heedhuro shotu garinni xagisate kaa`lanno.
* Xagisira hananfikkinni umo tenne xagiso assi`niro kalaqantanno gawajjubba daafira ikkado amaalamme kaanserete ispeeshaaliste ikkitino xagisaano ledo assa hasiissanno.
* Kemikaalete xagiso assinara albaanni mini giddonna loosu mine noonke looso kaa`lame loosannonke manna qixxeessira hasiissanno.
* Umiha kemikaalete xagiso assi`nara albaanni fayyimmate ogeeyye ledo saga`latenna keemoteraappete xagiso assinanni yannara assinanni balaxote qoropho daafira amaalama hasiissanno.
7) Kaanserete xagiso aana uynanni baca kemikaalete danubba giddonni keemoteraappete dana xagisaanchu hiitto dooranno?
Kaanserete xagisaanchi kemikaalete xagiso hanafasira albaanni keemoteraappete danubba doore mu`ranno. Kuni doorshino kaanserete dana, kaanserete deerri aana, xagisiraanchu wo`ma keeraanchimma aananna bashsho xagiso aana irki`re kemikaalete danubba dooranno.
8) Keemoteraappe woy kemikaalete xagiso uynanni doogga ma labbanno?
• Mundeete niginni uynanni kemikaalete xagiso
• Afuunni egemminanni kemikaalete xagicho
• Rahotenni mundeete niginni uynanni kemikaalete xagiso
• Gogu aana buurranni keemoteraappete kireeme
• Bisu kifile giddo eessine uynanni kemikaalete xagiso
• Kaanserete aana qansanni kemikaalete xagicho ikkitara dandiitanno.
9) Kemikaalete xagiso yannate harinshonni uynanni gari ma lawanno?
Kaanserete xagiso fullahaano keemoteraappe mageeshshi yannara aamama dandiitannoronna mamoote aamama noosero murtanno. Tenne muro kaanserete dhibbi akatoominna dani aana irki`ne assinanni. Batinyunni gobbankera uynanniti keemoteraappete xagiso doyicho 21 barrinni ikkanna xagisono ajanni ajeenna lee marra geeshsha assinanni.
10) Keemoteraappe hiikko uynanni?
Kemikaalete xagiso hiittenneno kaanserete mereershira aa dandiinanni. Mereershuno kaanserete xagiso aana qajeeltino isipeeshaaliiste xagisaanonna MSC Oncology nersootinni owaatamara dandaanno. Keemoteraappe noose gawajjo kaiminni keemoteraappe qixxeessa /Chemo Hood or Biosaftey Cabinet/ mereershaho afama hasiissannosi. Mereershahaho afantannoti fayyimmate ogeeyyeno xagisiraancho kaa`late gobbaanni umonsano keemoteraappetenni dagganno gawajjonni agadha noonsa.
Bue:- D/r Mikaeel Shawul Lemma
Kaanserete xagiso kaa`laancho piroofesercha
Bakkalcho Ella 22, 2015
