Abbebech Maatewoos
– Haammatu manni duumu tumi illensa giiratenni hindiiddidhanno gede assannonsahura lowo geeshsha dibaxxannosi. Ikkollana, duumu tumi haammata keeraanchimmate horo noosihanna hasiisannoha ikkasi daafira kullanni.
– Vayitaamiin B6, C, Mangaaniizinna Aseretenni jiroo`minohu duumu tumi lowo geeshsha horo noosiho yaamamatenni egennamino. Duumo tuma lekkate hoowira, koattetenna kaalsete giddo woratennino rosichunni fengese gargadhate yaannohunni haammatu ragaanni owaantete aana hosanna la`nanni.
Konnira, ronsoonni korkaata shiqishshurono Ameerikaho handaaru ogeeyye kayinni duumo tuma lekkate hoowira wodha noosi horo daafira coyidhanno. Ogeeyyete xawishshi garinni duumu tumi bisu giddo noonna biso xissiissanno hattono hasiissannokkire fushshatenni co`itte mundee heedhanno gede assanno.
– Ki`neno hashsha goxxinanni yannara duumo tuma kaalsete giddo wodhitiniro giddosi afantanno bakiteerubbanna jarime shaatenni lekkate fooli soorramannokki gede woy bushu fooli kalaqamannokki gede assanno. Giddosi nooti Fosforiike Asiideno mundeete giddo eatenninna mundee co`isatenni bisu giddo afantanno bakiteerubbanna jarime shaate wolqa noosi. Konnira qole duumo tuma lekka`ne hoowira woy kaalse`ne giddo wodha dancha hayyooti.
– Umihunni duumo tuma sholoolanna jajjabba assine murmuratenni qixxeessa, hakkiinnino hoowoho wodhanna uwannokki gede cu`mite amaddanno kaalse wodhine goxanna soodo ka`nanni woyte fushshi`ne hayishshi’ra hasiissanno.
Konne assa`nenni jarimenna bakiteera shitinanni. Mundee`ne co`isate dandiisiisanno`ne /lekka`ne hoowinni ka`e gulucho`ne sa“atenni wolootta bisu kifillara gawalote doogooti. Konni kaiminni, tenne lekkate biso xagissinanni woyte biso`ne baala iillanno.
– Bakiteeranna jarime shaatenni busha lekkate foole hunanno; wole widoonnino mundee co`isatenni hadhaamma coyibba bisinkenni huna dandaanno. Fugantinotanna kuusantino diilallo co`isatenni koatteno ikkito lekka busha foole abbitannokki gede dandiisiisanno.
– Wolootta keeraanchimmate horubba; dhibba gargadhate dhuka lossa, mundeete giddo afantanno sukkaarete bikka taashsha, mada xagisatenna infekishiine hunatenna hadhaawa gargadhate kaa`lanno.
– Burinore saga`litinanni woyte qole bisu giddo hasiissannokkita kolesitiroolete kuuso huna dandiisiisanno`ne.
Kaansere gargadha, lubbuwa ga`miteenna woy qasseenna kalaqantanno madi’ra hunanno hattono duumu tumi saltote xisso gargaratenni horo aannonke. Haanju tenne atikilte sirchi qole vayitaamiin A-nni jiroo`minoha ikkasi daafirano kullanni.
Umi`ya unuuna anga`yanni Buuxira dandeemma
“Meessi unuuna uminkenni buuxira” togo yaa mitte meyaa beetto minise giddo woy injiitannose basera umise unuuna buuxira dandiitanno hayyooti.
* Tenne buuxo hiitti meyaano seemimmate iillitu yannanni hanaffe assitanno gede fayyimmate ogeeyye amaaltanno.
* Mitte meyaa beetto aganu doyicho / menstrual cycle/ daggannose woyte umi lamalara loossanno gede amaallanni.
* Wole widoonni kayinni babbaxxitino korkaattanni aganu doyicho /Menstrual cycle/ la`annokkiha ikkiro lawishshaho godowinni heedhuro, ila hooltanno xagganni woy ila guddinota ikkituro aganu kiiro mitto barra doodhatenni tenne buuxo assi’ra dandiitanno.
♦ Horo
* Loosate shota ikkasinni may dani uduunnino dihasiisanno,
* Umise fayyimma umisenni agadha dandiitanno gede assanno,
* Tolanno garinni loosa dandiinanni,
* Unuunu kaansere tuqqukkinni umi deerrira heedheenna afatenna hasiissanno xagisi’ra hanafatenna assi`rate kaa`lanno,
* 5-10 xiqqeessi geeshshi yanna calla adhanno.
♦Umi`ya unuuna umi`yanni buuxi’reemma woyte hiittenne harinsho harunso?
1 Afi`nummoro woy dandiinummoro hincilaallote albaanni woy sammi yine uurratenni; anganke millisatenninna lamenka unuunanke heewisatenni baxxitino soorro woy malaatu hee`riro la“a,
2. Anguwanke iimira gotti assine kayisatenni kikkinse la“anna macciishshantannonke xisso nootanna nookkita buuxa.
* Jeefoteno, unuuninke birxicho xiiwatenni fulanno du`namaanchi woy mundee heedhuro la’’a heedhannonke.
* Tenne loossinanni yannara hiikkonne danano waajjishanno woy rosaminokkinna baxxino coye affiniro qooxeessi`nera afamanno fayyimmate mereershira haratenni layi’ra heedhanno`ne.
Shumate kuuli fayyimmanke daafira kulannonke
* Way gede co`itte ikkitino shuma
Kuni waa batinse angeemmota leellishannoha ikkanna bisinke hasiisannosi way bikki ale adhanke kulanno woy konni ledotenni shumanke rakke rakke dagguronna way gooriissannonkeha ikkiro sukkaarete xisso malaate ikkara dandaanno.
* Shaangino baqqala kuula labbanno shuma
Batinyunni keeraa`mino manchi shuma leellishshanno kuula ikkanna waa ikkado garinni agasi buuxisanno.
* Xawino baqqalu kuuli noose shuma
Vayitaamiin B12 xe`ne heedhanno woyte; afaletenna dombophiichote ogori aana qarru noota kultanno.
* Kolishshi`rino baqqalu kuuli noose shuma
Kuni qole waa ikkadu garinni anganni hee`noommokkitanna bisinke giddo du`namaanchu anje noota leellishanno.
* Buna lawanno kuuli noose shuma
Bunu kuula labbanno shuma giddose mundee noota leellishshannoha ikkanna shumate boombe infekishiine, afaletenna mulu qarri noota leellishanno.
* Haanju kuuli noose shuma
Shumate kuuli haanju kuuli hee’risero dombophiichote ogori aana qarru, godowa fushshanna shumate boombe infekishiine heedhuro kalaqamara dandaanno.
* Duumu kuuli noose shuma Shumate boombe infekishiine woy cufama, shumate ufuuffa care/ infekishiine; mulu qarri, pirositeetete muje lopha hattono kaansere noota buuxisannonke.
* Kolishshu kuuli noose shuma
Kolishshu shumate kuuli keeraanchimmate akati ayirranno qarri giddo noo gede kulannonkehura rahotenni hasiissanno buuxo assi`ra hasiissanno.
* Shumate kuuli soorrama keeraanchimmate qarrubba ledotenni saga`lineemmo sagalenni, angeemmo agattonni hattono adhineemmo xagga heedhuro kalaqamara dandaanno. Ki`nena shuma`ne kuula wodachitine egentinoonni soorro wodanchitiniro buuxidhe.
Bakkalcho Ella 15, 2015 M.D
