Abrahaam Saamueel
Itophiyu turistete goshooshora ikkitannota haammatu mannunna kalaqamu Doni jiro noo gobbaati. Dona agarrenna latinse ilamate ragisiisatenni sa`ne daa’’ataano dagge daa’’attannoha assate gadi gobbate gede ikkadoho yaate didandiinanni.
Xa kayinni, kuni rosichi soorramanni dayno. Kalaqamunna dhaggete baycho ikkitino baychuwa ‘’Gebeta Lehager’’, ‘’Gebeta Ilamatenna wolootu jajjabba pirojekitenni latinse daa’’ataasineho fano assinanni gadi xaa yannara lophanni dayno. Injiitinoti Itophiyu gobba ofolla, dancha diilallo hee`ra, biiffinoti kalaqamu jiro, tenne gobbara calla heedhannoti dubbu saada, haqqu sirchi, hattono ha’nura egenno noori Itophiyu annuwa loossinori la’’ate maala`linanniri duuchu dani looso daa’’atate hiittenne kalqete gobbanni turistootu dagge daa’’atansa digattannote.
Halaala Keelli, Nugusu mininni kayise turistete baycho ikkate geeshsha muli yanna kawa ‘’Gebeta gobbate’’, ‘’Gebeta ilamate’’ yine loonsanni he`noonni jajjabba pirojekituwa wedellaho loosu kaayyo kalaqatenni sa`e turizimete eo luphi assate dilaalinsa jawaho. Ledoteno, mootimmatenna hallanyu uurrinshanni hattono hallanya dureeyyenni ijaarranni hee`noonniti Hoteella, Looje, Paarkenna wedellu daa’’attanno baychuwa ledde turistootu dagge daa’’attanno baycho ikkanni afamanno.
Gebeta gobbate biso ikkinohu mittu Halaala Keelli Riizoorte, gobbate haaro turistootu dagge daa’’attanno baychi giddo mitiha ikkino. Halaala Keelli Riizoorte Wodiidi Galchimi Itophiyu Qoqqowira Dawuro Zoonera Addis Ababunni 450 km xeertinyira afantanno. Baychu kalaqama garunni caabbishe leellishannoha ikkanna; Halaala Keella yaamame woshshamanno su`ma afi`rinohu 1760M.D ilamino yine kullannihu Dawurote Nugusichi Halaali yinannihunniiti yine kullanni.
Nugusichu hattenne yannara ijaarsinohu kinnate kuuso xaa yannara turistootu dagge hossanno baycho ikkanni no. Koyishu caabbichu wolqanni kalaqamino mannu loosino way kofatto qaccera loonsoonnihu Halaali Keelli Riizoorte, giddosiinni qarqarunnita budunna dhaggete Donna amadde leellishshanno muuzeeme, hattono xiinxallote mereershano amaddinote. Halaali Keelli, keerenna ga`labbo, dhaggenna bude hasidhanno baalira hattono kalaqama wodaninsanni dhaggeefattanno daa’’ataasinira muli jaalaati.
Baychu jawu, Dawuro Zoone huxxi (Kaati Halaala) yiannihu jawu Koyshu Caabbichu Wolqa burqisannohunna wodana hagiirrunni wonshannohu Ceberu Curcuru Dagoomu Paarke hattono addi addi budinni lattino Tsaaru dagoomi afamanno biifado baychooti. Halaala Keellu Riizoorte turistootu daa’’attanno baycho xintu latishsha ikkadu garinni loonsoonnihura, qoleno qarqarunnihu baattote ofolla, dhaggete baychi, gaangaawaho nooti haammata duuchu dani haqqete sirchi no baycho ikkana; daa’’ataasinu konni baychira hadhe daa’’attanno gede assannonsa.
Itophiyu Turizimete Odeessaano Maamari Pirezidaantichi Odeessaanchu Heenooki Siyyumi Gebeta gobbatenna Gebeta ilamate yine loonsanni hee`noonniti turizimete latishshu loossa turizimete handaari woyyaawino deerri widira reekkaminota kulino.
Gebeta gobbate yinanni pirojekte giddo mitto biso ikkinohu Halaala Keeelli, gobbano ikkito qoqqowu turistete baycho assate widoonni mitto lawishsha ikkinota odeessaanchu Heenooki xawisino. Koyshu Elektiikete wolqa burqisate kofatto uytanno caabbichu wolqa agurranna kalaqamunni mannu loosino garbi dancha kaayyo gede horoonsi`re turizimete latishshira hosiisate hattono illacha tungikkinni keeshshinoonniha Halaala Keella latinse turistootu dagge daa’’attannoha assa jawa gede galatisiissannote yiino.
Odeessaanchu Heenooki yaatto garinni; Halaala Keelli Riizoorte qarqaraho ijaarama turistootu keeshshitanno gede assanno. Qarqaru daga miinjunnino horaameeyye assanno. Baychu seeda yanna dhagge noohonna qarqarunnihu jawu kinsoonnikki budi noo baychooti yiinohu Heenooki; ijaarroonni Riizoorte kalqete dagoomi dagge daa’’attanno gede assine ijaaarrroonni daafira turiste dagge fooliishshidhanno baycho assannoti huluullo dinooho. Latishshu turizime halashshatenna loosu kaayyo kalaqate widoonnino jawu dilaali noosiho. Qoleno, konninni roortino Investimente goshooshateno dhuku nooho.
Latishshu xa noo horonni sae albillichono loonsanni pirojekitera jawa kakkaooshshe kalaqanno. Turizimenna kalaqama agarate budi roorenkanni kaajjanni ha’rannonna lophanno gede assanno. Itophiyu giddo haammatu baychi daa’’atote ikkannohu hee’reennanni xintu latishshi hooga turistootu wodani gede hadhe daa’’attannokki gede asse keeshshino yiinohu Odeessaanchu Heenooki; Halaala Keelli kayinni doogonna wolotu ikkadu xintu latishshi qarri nookkihonna turistootaho addintanni injiinoha ikkasi kulino.
Itophiyaho haammatu turizimete baychi nooseha ikkirono; turizimete latishshi korkaatinni kalqete deerrinni shiqqinnori boodeholla yee Odeessaanchu Heenooki hedosi worino. Turizimete Ministeere Deetichi Kalaa Sileshi Girma isi widoonni; Halaala Keelli Riizoorte ijaarante owaante aate fano ikkitu gedensaanni, addi addi gobbuwa qansooti baycho daa’’attanni afantannota huwachishino.
Baxxinohunni, Addis Ababaho noori baara widi dipolomaatooti maatensa ledo konni baychira hadhe daa’’attanni noota kulinohu Minister Deetichu Sileshi; Riizoorte qarqaraho noota addi addi dhaggennihanna kalaqamu bude hattono dagoomunniha karsaminokki hornya egensiisate widoonni jawu dilaali noosita xawisino.
Dawuro Zoone haammata kalaqamunna mannu loosino turistete baychi noota qaagiissinohu Minister Deetichu; konneno haammata daga afukkinni keeshshitinota huwachishino. Pirojekte maassiinsi gedensaanni konni baychihu turizimete dhuki leellanni noota kulino. Gobbankera turizimete ikkanno baychi haammatu noota kulinohu Minister Deetichu Sileshi; babbaxxitino xintu latishshi qarri korkaatinni latisa didandiinoonni yiino. Itophiyu daga Halaala Keelli Riizoorte daa’’atte budunna dhaggensa ledo xaadisa noonsa yiino.
Halaala Keelli kalqoomu turizimete deerra wonshine ijaarronni baychooti. Halaala Keelli Riizoorte pirojekte latishshu loosi qarqaraho noo kalaqamu jiro ledo xaadanno gede assine loonsoonnihura, qooxeessa baxisannoha assino. Halaala Keella ijaarate safote kincho worri yannara Dawurote Zoone Wodiidi Daganna Dagoomi Giddo noo yannaraati.
Xa kayinni, Wodiidi Galchimi Daga Qoqqowo ikkite Dawurote Zooneno tantanatino. Dawurote Zoone Halaala Keelli Riizootenni calla biiffinota ikkitukkinni, haammata kalaqamu jiro qoleno budunna Dawuro zoone xawishsha ikkinohu hornyu noo gobbaati. Halaala Keella maassiinsara sasu dirira albaanni konne baycho haammatu manni afinokki baycho ikkinota xa kayinni haammata Itophiyu gobba massagaano maassote yannara dagge daa’’attino. Halaala Keella maassiinsi yannara dagginori wosinna gobbate gede jawa dhuka kalaqqino Riizoorte ikkitinota coydhino.
Hatenne yannara maassote dagginori wosinna, turizimete handarinni hasiissanno horo gobba afidhannokki gede asse keeshshinohunna badhera qolinohu keeru hoonge ikkinota xawisse; keerenna ga`labbo agarsiinsiro Halaala Keelli gobbate gede qara eote buicho ikkannoti huluullo dinonke yitino.
Halaala Keelli, Dawuro zoonera, gobbate ikko kalqete jawa turizimte baycho ikkinohura agaranna lende latisa hattono egensiisa hasiissanno. Konnira, Turizimete Ministeere jawa qeechansa fula hasiissannota maassote yannara beqqaano ikkitinori gobbate jajjabba massagaano coydhino.
Kuni Halaala Keelli Riizoorte Dawuro Zoone gattino gobbate giddo qoqqowubba ledo egensiisanno. Qoleno tini Riizoorte Itophiyu gurre gundannikki jironna miinju noota faajjetenni xawissannote. Itophiyu dhuki gotti yaanni ha’ranno gede, eoteno, qoleno gobbaydi woxi soorro gobbate giddora eessate noosihu qoodu luphiimaho.
Itophiyu tenne yannara haammata pirojektuwa ijaartanni no; hanafantino pirojektuwa ijaarante gooffanno yannara wedellaho loosu kaayyo kalaqqanno. Gobbate giddonna baara widi turistootano goshooshshanno. Turizimete Pirojektuwa konninni roorsine ijaarriro haammatu dani horo uytannota huwante mittu mittunku qansichi noosiha dhuka huwate umisi qooda fula noosi.
Halaala Keelli Riizoorte Gebeta gobbatenna Gebeta ilamate yine loonsanni hee`noonni pirojektuwa giddo mittikkita ikkitanna; loosu goofeenna sa`u muli yanna giddo Xaphoomu Ministirchi, qoqqowubbate pirezidaantootinna Federaalete massagaano noowa maassinoonniti qaangannite.
Bakkalcho Ella 15, 2015 M.D
