Abbebech Maatewoos
Qaaqquullu afii giddo fengese kalaqantannohu fengese afuu giddo lophite kalaqqanno infekishiine/Daafama/ korkaatinniiti. Tini infekishiine batinye yanna qaaqquulle kaajjado gawajjo aana tugannokkiha ikkirono sae sae kayinni ayirranno keeraanchimmate qarra ikkanno hedeweelcho kalaqantanno. Baxxinohunni, kalaqamunni dhibba gargadhate dhukinsa babbaxxino korkaatinni laafinoha ikkiro infekishiine babbaxxitino bisu kifillara tuqatenni hursate qarrisanno keeraanchimmate qarra abbate dhuki noosi. Lawino garinnino mittichu manchiwiinni wolootunniwa shotu garinni taraawanno.
– Afuu giddo fengese kaimi qaaqquullu aana
Kandiyasiis fengese
Albikansis yaamantanno fengese widoonni kalaqantara dandiitanno. Amuwu batinye yannara ado cingiitannokki gede yite unuunansa dibbanno coyibba widoonni bakiteerubba kalaqantara dandiitanno.
Mitticho ama godowinni noo yannara otoottote infekishiinera reqeccaabbe xagisidhukkinni gatturo iltanno yannara isewiinni qaaqqoho taraawatenni qaaqqu aana afuu giddo kalaqantanno fengesera iillishshara dandiitanno.
Ama qansitanno yannara xissonna adote gobbaanni unuunise birxenni fulanno du`namaanchi hee’riro infekishiine kalaqantinoha ikkara dandaannohura qansitanno yannara qaaqqoho taraawannohura afuu giddo fengesera iillishshara dandiitanno; konni daafira xagisi’ra heedhannose.
– Afuu giddo fengese malaatta
Waajju woy baqqalu kuuli noonsa darshe shiima base aana giddoyidi kicete kifilera, arrawoho, kokkete, gaangaanu woy suumete aana fultanno.
– Darshe bincanni yannara boode mundee fultannosi.
– Afuu giddo mada woy giirate macciishshamme kalaqantanno.
– Afuu qacce aana moolanna gogu hiinxira xaaddara dandiitanno,
– Egemmate qarramanna afuu giddo bushu fooli kalaqamara dandaanno
Sagalete coommille badate dhuki aja woy nyamme hooga mito mito woyteno sagale dirritanno boombe (osofaanges) tenne infekishiinenni gawajjantara dandiitanno.
– Mini giddo assa dandiineemmorichi maati?
Qaaqquullu diro hedote worino garinni qaaqquulleho geinto ado aa dandiineemmo. Geinto ado laktoos besiilay yaamantino shiilo amaddinohura fengese ajishate kaa`litanno.
Gammuutino way giddo maxine woratenni qooxeessa feyaa
– Xagiso
Afuu giddo kalaqantannota qaaqquullu fengese xagisate fayyimmate ogeeyyenni hajajantanno xagga heedhanno. Tini xagga dhibba abbitanno coyibba shitannore ikkitanna luphiima qoropho xa`mitannorenna garunni adha hasiissannoreeti.
Godowinni noo Meyaa hiittoonni goxa noose?
Godowinni hee`noonni yannara ronsoonni doogonni goxa injoo mayira ho`litannonke? Korkaatuno, godowinni hee`nanni yannara baca soorro daggannohura injoo diheedhannonke.
Godowu bikki lexxanno,
Badhete xisso,
Gagasu xisso,
Foo`la hooga,
Goxanote hoongi tini injoo heedhannokki gede assanno.
- Godowinni hee`noonni yannara doorrannihu woy gonxanni gara:
Batinye yannara doodhinannihu midaadunni goxate; godowamino qaaqqirano ikko amate injoo aanno.
- Mitte lekka diriirsi`ne aleenni noo lekka qole eranna lamente lekka mereero tiraase horonsira,
- Badhete xisso heedhuro midaadunni goxanna godowu hundaanni tiraase horonsi`rate wo`naalla,
- Goxichu yannara gagasu giira heedhuro hallu aleenni tiraassa horonsira,
- Illanni barri sainoha ikkiro foo’late aja kalaqantanno; tenne yannara midaadunni gonxe gotti assitara dandiitanno tiraase horonsi’ra.
Kuni yaano aye woyte injoo macciishshantannonke yaa dikkino. Konni daafira raga woy midaado soorri`nanni goxa noonke. Mundeenke doycho keeraabbinota ikkitanno gede galchammanni goxa noonke; galchammeemmo woyte kayinni ka`ne shiima yanna ofolline ikka noosi.
Godowinni hee`noonni yannara agura noonke gonxanni gari
• Badhetenni goxa:- badhete xisso foo`late qarra, ofollaanchu kintaaroote, aja ikkitino mundeete xiiwonna mundeete doyicho wodanunna bisu shonte labbinore abbanno.
Godowunni goxa:- godowinni hee`noonni yannara godowu lexxanni ha`rannohura bisu soorro heedhanno. Ikkinohurano godowunni goxate qarrisannoha assanno.
Aye woyte qiidu macciishshamme mayra macciishshantannoe?
Mundeete anje /Anemia/ xaaddunkero
Mundeete anje kalaqantannohu mundeenke giddo kalaqamanno duume mundeete munyuuqqa anjenni woy duume mundeete munyuuqqanni oksijiine bisinkera sayissannoha ikkanna; bikkinsa ajanno woyte bisinke hasi`ranno oksijiine bikka diafi`ranno; kuni ikkanno woyte qiidu macciishshamme baxxinohunni angatenna lekkate aana, daafuru macciishshamme, hawwu assate macciishshammenna foo’la hoogate qarrubba kalaqantara dandiitanno.
Haypatayrodizim /tayiroodete bikka hasi`nannihu woroonni ikka/ Goowinke giddo afantannoti tayiroodete muje ikkado hormoone burqisa hoogganno woyte qiidu macciishshamme kalaqqanno.
Mulu dhibbi
Mulu xissamanno woyte bisinke giddo gawajjitannoti ishinu kuuso kalaqantara dandiitanno; kuni kalaqamanno woyte bisinke iibbilli ajara dandaanno. Mulu dhibbi saeno mundeete anje abbatenni roorenkanni qiidu macciishshamme macciishshantannonke gede assara dandaanno.
Sukkaarete dhibbi
Sukkaarete korkaatinni kalaqantanno nervete gawajjo qiijajjishannonke gede korkaata ikkanno. Mundeete boombe ruukkama Mundeete boombe giddo kuusamanno
ishini /plastiik/ mundeete boombe ruukkitanno gede assatenni mundee garunni doyaa dandiitannokki gede assanno; kuni ikkanno woyte lekkanna anga hasiissanno bikkinni mundee afidhannokkihura qiidu macciishshamme kalaqantara dandiitanno.
Ganshu
Ganshu sano, kokkenna shombo lede bisonke baala gawajjanno vayirese ikkanna tenne yannara qiidu macciishshamannonke gede assanno.
Nervete dhibbi /niwuroopati/
Ikkado ikkitino sokka bisinke giddora sayisa dandaannokkihura nervete xisso xaaddinosi manchi aana qiijajjisha, jallaagisa, giirate macciishshamme kalaqantara dandiitanno.
Ikkado vayitaamiin B12 afi’ra hooga Vayitaamiin B12 anje mundeete aja kalaqatenni qiidu macciishshamme macciishshantannonke gede assanno.
Haypapitutariizm
Tini xisso kalantannohu surrete giddo nooti pitutaari muje ikkado hormoone burqisa hooggurooti. Konninni kainohunni qiidu macciishshamme macciishshantannonke gede assanno.
Xagga
Mite mite xagga qiijajjishate macciishshamme iillishshanno; Beetta Bilookers yaamantino wodanu xagga qiidu macciishshamme, hawwu assate macciishshamme, looqqi assate macciishshammenna daafuro kalaqqanno.
Bakkalcho Ella 8, 2015 M.D
