Qiddist Gezaheny
Duucha woyte madidhannoti saltotenna saltotenni aante nooti shiimiidi helleete kifileeti. Saltote madi’rara kaimanna xaginaate lainohunni giddoydi xisso addi xagisaanchi Dokter Mifta Deliili xawisanni; salto sagale daahate harinshose injeessi’rate Asiidenna woloottano daahate kaa’litanno Inzayimeroota kalaqqannoha ikkanna; Pirootiinetenni loonsoonni salto umise umose qolte daakkannokki gede gargartannoti umise doogo noose.
Tenne doogga mereerinni mitte xe’uro woy Asiide batidhuro saltote madi’ra kalaqantara dandiitanno. Baakteeriyu wole saltote madi’rara kaima ikkara dandaannota kayse; Baakteeriyu salto umise umose gargara dandiitanno dhuka hunatenni Asiidetenna Inzayimootunni gawajjantanno gede assatenni saltote woy helleete madi’ra kalaqantanno gede assitanno yino.
Wolu helleete madi’rara korkaatu seeda yannara Aspiriinete, Ayiboprofiinete, Dayiklofinaake labbinore woyyimma uyitanno xagga adhate; yaanno ogeessu. Yaaddo, luphiima xisso korkaatinni quuxxote xissamaano xaginaati giddo keeshsha, giiramate dano, kaameelu dano kalaqantanno yannara saltonniwa hadhanno mundee ajjannohuranna salto umose gargadha dandiitannokkihura shotunni giiramate ikkito kalaqantanno.
Saltote madi’ra malaatta lowo geeshsha batinye ikkase coyi’rannohu Dr Mifta; gagaso giirate macciishshamme, looqqi assa, tushshiisha, sagale daahama hoogate qarri, mundee gobbara qola qarunni kullannireeti. Baxxinohunni, tushshiishannohu kolishsho ikke bunu atala lawannoha ikkiro, sagaru lowo geeshsha kolishshi’rironna mundee karsiisinoha ikkiro kaajjado salote madi’ra malaate ikkinohura xissamaanchu rahotenni xagisaanote amaa’la hasiissannosita huwachishanno.
Roore yannara saltote madi’ra kalaqantannohu goofimarchu saltote kifilenna umikki shiimiidi saltote kifilera ikkanna higge higge madi’ranna hurre kalaqantanno yannara mada bassa kalaqqanni hadhannohura saltote cufama woy helleete cufama kalaqantara dandiitanno yaanno.
Mittu saltote madi’ranni xissamino xissamaanchi tushshiisha, luphi yino deerrinni qelpheephote ajanna mundeete anje malaatta leeltusiro kaajjado saltote madi’ra malaatta ikkitinohura rahotenni fayyimmate uurrinsha mare layi’ra hasiissannota ogeeyye amaaltanno.
Saltote mada noonsa mannooti, baxxinohunni, mada xagisi’nanni xagga adhitanni nooha ikkiro xisso lexxitannokki gede sijaara, dimbissanno agatto, shae, bunanna labbinore adha agura hasiissannonsata amaalanno. Sagale yannasenni saga’lanna mitte hinge batinse saga’la hooga saltote madi’ra lexxitannokki gede assinanni hayyonni mitte ikkitinota coyi’ranno.
Rosantinokki daafuru macciishshamme
Manchi beetti barru barrunku heeshshosi giddo mannimmasi loosunninna xissote korkaatinni daafuru hee’rara dandaanno. Ikkeennano, rosaminokki garinni barru barrunkunni loosunni ikka hoogirono fooliishshote yannara mannimma bikku aleenni daafuratenna dhuka hoogate akati kalaqamanno woyte ranke wodancha hasiissanno. Konni woroonni haransine shiqinshoommo borro kaimunna malu daafira kultanno.
Kaima
• Gara ikkinokki hee’nanni akata
• Caatete, Sijaarunna agattote amale
• Bikku aleenni mannimmate millimmo assa
• Mannimmate guunte loosa hooga
• Ikkado goxanote yanna hee’ra hooga
• Dancha ikkinokkiha saga’late amanyoote harunsa
Daafuru macciishshamme kalaqqara dandiitanno xisso mereerinni
• Mundeete anje
• Afale looso uurrisa
• Yaaddo
• Kaansere
• Mulu dhibba
• Sukkaarete dhibbi
• Mundeete xiiwo
• Foo’linanni bisu kifile qarri
• Bikku aleenni ikkino du’milli qarunni kullannireeti.
Fayyimmate xaawa mammoote ha’ra noonke?
• Foo’la hoogate qarri kalaqamiro
• Doyissannoha ikkiro
• Qelpheephote anje kalaqanturo
• Gagaso xissiisiro
• Shumate bikki ajiro
Daafuru macciishshamme mini giddo hiittoonni xagisi’ra hasiissanno?
Keeraancho saga’late amanyoote harunsatenni
• shoo’ma garunni shoo’matenni
• Roore yanna gati mu’ronna gummate laalo saga’latenni
• Qiwaate batidhino sagale ajishatenni
• Faabrikaho qinaabbino sagalla horonsira hoogatenni
• Dimbissanno agatto ajishatenni
Du’namaanchore batinse adhatenni
• Barrunni 8-12 birciqqo geeshsha xalala waa aga
• Bunanna shae duucha woyte aga agura
• Dimbissanno agatto adha agura
Barru barrunkunni mannimmate guunte loosa
Barru barrunkunni labbanno yannanni goxate rosicho bowirsira
Mundeetenna sukkaare bikka yanna yannantenni harunsira
Yaaddo agura amaallanni
(Bue:- Dokter Alle)
Busha Kikki’lu Foole Hoo’late Kaa’lanno Mala
Loome:- Loome goginkeha PH deerra taashshate kaa’litanno. Barru barrunku loomete qosha kikki’lu giddo amande 15 xiqqeessi geeshsha keeshsha danchu fooli hee’rannonke gede assitanno.
Alkoole:– Vodka labbinore foole afidhinokki agatto kikki’laho kiifi’ratenni busha foolenna Baakteeriya hoo’la dandiinanni. Ikkollana, Alkoole horonsi’ra hasiissannohu uddano uddirankera albaanniiti.
Apilete huuncamme:– Apilete huuncamme, wayinna loomete huuncamme seekkine karsiinse kiinfanni uduunnichira wodhine soodo soodo uddano soorrirankera albaanni kikki’lankera kiifira bushu fooli kalaqamanno gede korkaata ikkitino baakteeriyubba hunate luphi yitino kaa’lo assitanno.
Shaete haqqicho Zayite:– Babbaxxitinota gogu ledo amadisiisantino qarrubbanna busha bisu foole shaete haqqichonni afi’nanni zayitenni xagisi’ra dandiinanni. Tenne haqqicho zayite baakteeriyanna fengese hunate amadosenni afantanno. Mereerima shaete haqqicho Zayite Rooze daraaro wayi ledo karsiinse kikki’laho buudha busha foole hoo’late kaa’litanno.
‘Baking Soda’:– Beeking Sooda Kemikaale (Bullee) Firiijetenna Uduunne hayishshinanni maashine busha foole hunate kaa’litannonte gede kikki’lu foole seekkateno kaa’litannota kullanni. Shiima beeking Sooda bullee badalate bullee ledo karsiinse kikki’lu giddo wodha goginke moolanna co’icha ikkanno gede assitanno.
Kalaqamu Saamuna:– Wo’ma bisonke kalaqamu saamuninni hayishshi’ra busha bisu foole hoo’late kaa’litanno. Woyiru Zayitenninna Sodanni hattono Meu adonni loonsanniha kalaqamu saamuna horonsi’ra gogu biinfille agadhatenni aleenni su’naadu fooli hee’rannonke gede assitanno.
Hayidirojin PerOksayide:- Hayidirojin Per Oksayide wayi ledo karsiinse kikki’laho kiifi’ra hattono kikki’lu foole seekki’rate kaa’litannota kullanni. Xaphoomunni bisu foole agadhate qarunni co’immanke agadhate illacha tuga hasiissanno. Makimaano batidhino sagale lawishshaho, waajjo tuma, Jaanjiweelonna coommilleho horonsi’nannire duucha woyte saga’la hunkuu ledo amadisiisaminohunni kalaqamanno baakteeriyi bisu fooli soorramara korkaata ikkitannota kullanni.
(Bue:-Health Harvard)
Bakkalcho Ella 1, 2015 M.D
