Addis Ababa: “Lukkichu dhibbira booto digorrineemmo” yaatenni dhibbu aleenni daaruranna yanna huna hasiissannokki daafira olanto Tigirayeetenni fultanno assinoonnita Xaphoomu Ministeerchi Dr Abiyi Ahimedihu xawisi.
Xaphoomu Ministeerchi Dr Abiyyi, 5ki Dagate Riqiwaano Amaale Mini 6ki diri 4ki baxxino gambooshshi aana xawisino garinni, Tigirayeete Qoqqowira naaxxillu aana noo hunaasine HWHT gaamo sase lamalanni hunne keeraancho akata kalaqate wo’naalloonni. Daafurrummu deerrinni guma afi’ra hoogankenni dhibbu aleenni daafurunna yanna huna gara ikkitinokkita huwatatenni olanto Tigirayeetenni fushshate looso loonsoommo.
Hunaasincho Hiwwahaati HWHT amaddinoha gargartote olanto olu uduunne sase lamala giddo qolsiisatenni Tigirayeete keere abbisiisate lowo sharro assinoonni yiinohu xaphoomu ministeerchi, gobboomu latishshira hosa dandaanno 100 biliyoone birra dagate kaa’lo assinoonni; polise qajeelshatenninna yannate geeshshi gashshoote tantanatenni daga umose umisenni gashshitara wo’naalloonni yiino.
Kaa’lineemmo yitino gobbaydi uurrinshubba maano nafa mito mito woyte doogonsa sodhurono e’e loossanno assinoonni. Konne baala assineennano kay keeru daara dandaa hoogiro yannanna jiro huna dihasiissanno yaannohunni Meqele agurre fula hasiissannota ikkite leellase kaysino.
Gargartote massagaanonna Tigirayeete yannate geeshshi gashshooti ledo babbaxxitino yannara hasaawatenni mittu agani albaanni hananfe olanto Tigirayeetenni fushshate harinsho hananfoonnita xawisinohu xaphoomu ministeerchi Dr Abiyi, shoole doychonni olanto Tigiraye agurte fultanno gede assinoonnita xawisino.
Olanto fushshate looso layinki doycho geeshsha huluullaminohu nookkita coy’rinohu xaphoomu ministeerchi, sayikki doycho ollaa ollaaho noo olanto xinqisiinse fushshinanna olu uduunnekki xooqissanni noohe yaatenni daga kakkaysatenni doogo cufatenna goomma fooleessiisate/dhoosatenni/ hattono gaance kalaqate qarri noo gede xawisino.
Mangiste qoqqowu keere agarsiisate guultanno yannara hunote wolqa qarra kalaqqannohu callinsa di-ikkino yiinohu Dr Abiyi, badhensaanni woxe fushshite irkissansanna woxunni borreessiissanno hattono kulsiissanno wolqubba no. Hasi’nannihu ninke ninkewa daafurrammoraatina hajote aana lowo hasaawa assine woyyannoha murroommo yiino.
Itophiyuunna Eertiru 30 dirrara olantinohu uminsa wolqanni callaati yine umonke gowwinsoonke. Badhensaanni kaa’lo assitanni noo gobbuwa heedhanno gede anfanni. Olu gedensaanni gattinori kayinni manii’rino Eertiranna manii’rino Itophiya calla ikkitinota kaysino.
Xaano Tigirayeetenna federaalete mangitte mereero hee’ranno olinni maniidhino Tigiriyeenna xaphooma manii’rino Itophiya afi’rate gobbaanni gumu heerannokkita huwanteemmo. Gobbaydi wolqubba hasidhannohu techo Tigiriye maniidhu gedensaanni ga’a qole Oromonna Amaara kakkayisse maniissatanni Itophiya diiga ikkitinota coy’rino.
Xiinxallote garinni Yuukireenete kipho la’noommo. Soojaati Yuukireenera noo qarri deerri ninkewa Tigirayeete noo gaanci ledo lawisannosiri nooha ikkinota la’noommo. Ledoteno Yogozlaviya, Jaappaanenna Kooriya hattono wolootta gobbuwa kipho kaimanna guma tittirshunni la’noommo. Hiikkuy qarqarirano urdetenni horameeyye ikkinohu dino yiino.
Dr Abiyi yaatto gede ikkiro, Tigirayeete woxenna yanna fushshine lowota daafurrummorono daafurroommo deerrinni 40 dirira winxoonni gosoomimmanna sharre taashshinammora didandiinoommo. Gosoomimmate buutaame agurtannokki hadhooti. Mitte higge mannimate giddora e’uro shotu garinni fultara dandiitannokkita ikkitinota huwatate gobbaanni hunnammora didandiinoommo yiino.
Ninkewa doolaare tokkonsanni insano doolaare tokkossanni keeshsha kisaaru gobbaanni tirfe diheedhannona xa huwanyooti yanna aa hasiissannota ikkite leellase coy’rino. Itophiyu giddo 10nna20 dirira ola harisa dandiinanni; dandiinannikkihu ontu dirira latishsha sufisiisaatino yiino.
Itophiyaho shiima yanna giddo calla 100,000 ale tantanantinonna qodhitino baxxitino wolqa abba dandiinanni. Mittunna lamu agani giddo qole boco-miliyoonenni kiirranni qodhaasine tantana dandiinanni; konninnino ola sufisiisa ayirritannokki gede xawisino.
Xibbee miliyoone ali daga noo gobba ikkase deerrinni woxaratto assinummoro harancho yanna giddo mitte miliyoone wedella afi’ra dandiineemmo. Qarrinke kayinni ola ikkinokkihura manna shinanni qeelle abba didandinannina latishshinke widira illachishate mixi’noommo yiino.
Itophiyaho daramino manni no; insano qaensa qola hasiissanno. Haroo’mate kofatto gatino loosi no. Dartunni higgino batinyu kumi wedella gatamara hasiissanno. Wolootta latishshu loossano noo daafira olunni woxe fushsha hasiissannokkita xawisino.
Xa illachinke latishshu widiraati; Tigirayeete gaancira illachinshe jironna yanna hunnammonku wolqanke latishshu aana hosiinsummoro woyyanno. Lawishshaho waagu lexxo geisate yaatenni mitte biliyoone birri sinde nafa eessineemmo yinummoro lamu kumi ali kaameella dirsiisa agarranninke yiino.
Olu giddo keeshshinummoro kay qodhasinenke Tigiraye hodhisiisate mitte kume kaameella gaamme horonsi’ra agarranninke; tenne olaho fushshineemmo wolqa latishshu loosira hosiisa woyyitanno yaanno laoshshinni Tigirayeete huwanyootu yanna aate murroonnita coy’rino.
Xaphoomu Ministeerchi xawisino garinni, olunkunni insarano ninkerano huwanyootu yanna aa hasiissannote; gobbaydi wolqubbano coyinni deante noo mite mite Afiriku gobbubbano hajo buuxxanno kaayyi kalaqamanno. Ninkeno Tigiriyaatenni fulle latishshu widira illachishate murroommo muro uminke mixonna hasattonni ha’nammora kaa’litannonke.
Mite hinge olanto Meqelenni fushshinoommohu qeelamme ikkino gede heddanno mannooti no yiinohu Dr Abiyyi, hiittee gobbano olanto olantonke afidhino wodana dinonsa; olanto hiittee wolqano dagguro qeeltanno wodani noose olantooti. Gargartote gaammanni baajeette wolootta gubbubba ledo heewisiinsiro ikkadote yaa hoongirono noo woxinna olantote wodani gamba yee gobba agarate dandiissiisanno yitanno ammano nooe yiino.
Aantanno yannarano tantanaminonna tekinoloojetenni irkisaminoha ikkara assinanni sharro suffanno. Olanto xaano sinqunninna qodhotenni hattono mooraaletenni kaajjinshammora hasiissanno. Batinyu wedellino woxaratto agartukkinni gobbansa owaatate gargarto karsama heedhannonsa gede coy’rino.
Bakkalcho Maaja 1/2013 M.D
Addisu Adoola
