Abbebech Maatewoos
Mashalaqqubba leellishshanno garinni turizimete handaarinni gobbate gede noonke jiro haammatate. Tini jiro wolootta gobbuwa noonsa luphiima Nadaajete jiroi gede la`nara dandiinannite. Itophiyu giddo nooti kalaqamunniti, budunniti, Donna, festivaalenniti, dhaggetenna arkiyooloojete jiro xaara hasi`nanni bikkinni lattinokkirenna garunni dagoomu kiise giddora e`e jiro baqqi assate deerrira iillitinokkireeti. Turizimete jiro, jirote millimmo aana eewaancho xiiwo kalaqanno gedenna dagooma horaameessitanno gede assate widoonni umihunni jiro badate, egensiisate baalanti hajo la`anno bissa gumaho halante loosa agarantannonsa.
Lawishshaho Xaphoomu ministirchi kakkaishshinni Addis Ababu quchumira loonsoonniti turizimete gawalo mereerinni Inxooxxote paarke la`nummoro gatamaarshu albaanni daa’’ataano illacha assitannohu Daagimaawi Miniliiki mootimmate minenna Inxooxxo Maariyaami amma`note mini aanaatinkanni. Xa kayinni baxxinohunni gobbate giddo daa’’ataano hakko qooxeessira loonsoonnita gangalatote bayichubbara batinyunni afantanni no. Qooxeessaho noo dhaggitte bayichubba ledotenni latishshu loossa gumulamansanni dagooma garunni horaameeyye assa hanafannota leellishanno lawishshaati.
gumulantanno loossa garunni dagoomu aana eewaancho xiiwo heedhannonsa gede dandiisiisate gumulama noonsa loossa daafira Turizimete Qajeelshi Inistitiyuute Turizimete Handaari Sooreessinna Rosiisaanchu kalaa Abiy Niguse ledo boode keeshsho assitinonkanni. Inxooxxo gangalatu paarke giddo haaro daa’’atotenna turizimete gawalo kalaqamase ledotennino loosu kaayyo kalaqora jawa qeecha adhitino” yaannohu turizimete rosiisaanchi Abiy; lawino garinni quchumaho loonsoonnirinna haaroonsi`neenna daa’’atote iillitinori turizimete gawalubba turizime miinjaho kaa`litannota lawishshu gede leellisha dandiitinore ikkansa xawisanno. Kuni leellishannohu daa’’attote bayichubba, kalaqamu jiro, donnanna labbeemme gawalubba turizimete laalcho ikka dandiitanno woytenna dikkote aana shiqqanno woyte dagoomu aana kalaqqannoha dancha guma la`neemmo gede assannonke yaanno.
Konni garinni muli yanna giddo kalqete deerrinni afamishsha afidhanni dagginori turizimete gawalubba /Cooqqe ilaalihu wo`ma ikkolooje, Affaaretenna Amaaru qoqqowira afantanno/ Itophiyu giddo hala`ladunni egennantino daa“attote bayichubbano lawino garinni mootimma addi garinni irkisatenni dagoomu aana dancha guma abbitanno gede loosa hasiissannota rosiisaanchu Abiy Niguse coyi`ranno. Baxxinohunni, doogo labbino safote latishshubba gobboomu deerrinni loosantanno woyte kalaqamu, budunna dhaggete jiro noonsa qooxeessubbano hedote worino garinni loosama noonsata xawisatennino handaara massagannohu Turizimete Ministereno ikko woshshamaano uurrinshubba gumulsote daafira illachunni loossara hasiisannota amaalete hedo woranno.
“Safote latishsha garunni loonsummoro, jirubba kalqete deerrinni egensiisa dandiinummoronna turizimete laalchimmara soorrinummonsaro jirubbanke maaxante digattanno” yaannohu turizimete rosu kifile sooreessinna rosiisaanchu Abiy Niguse; jirote horo calla ikkikkinni su`manke dhaaphate luphiimu deerrinni horo uytannonketa xawisanno. Daa“attote jiro turizimete laalchimma widira soorrantuhu gedensaannino muli yanna giddo “Liweqish Itophiya” woy Itophiya Egennohe yaannohunni gobbate giddo daa’’ataano kakkaysate kalqete boowe yannara harinsinte gede baala egensiisatenna daa“attote rosichi daanno gede jawaachishate loosi sufa noositano amaalanno.
Techo Itophiyu iillitinoha jirote deerra (GDP) la`ne hexxo mudha dihasiissanno yaannohu rosiisaanchu Abiy Niguse; 100 miliyoone ale daga noosehu Itophiyu sayinsete muuziyeeme, Inxooxxo paarke, gebeta lehageri piroojekitubbanna wolootta turizimete gawalubba latishsha garunni loossuronna laalchimmate widira soorrituro kalqete daa’’ataano aleenni gobbate giddo noo qansooti calla horonsidhe handaara kakkaysanna hasi`nanni guma abba dandiinannita huwachishanno. Konne dhukano rahotenni horonsi`ranna kaajjillunni loosa hasiisannotaati handaaru rosiisaanchi coyi`rannohu.
“Turizimete gawalubba latishshi loossa loonseemmo woyte fushshineemmota luphiima fulo la’’a dinonke” yaannohu rosiisaanchu; luphiima fulono ikkituro gari latishshi aana hosiinsummoro turizimete handaari harancho yanna giddo fulo qolannohanna ledote gobbate jiro kalaqannoha aikkinota coyi`ranno. Lawishshu gede, luphiima fulo assineennansa loosantinori mittimmate paarke, mootimmate mini, Inxooxxote paarkenna labbeemmeri muli yannara loosantino gawalubba rahotenni bacu manninni daa“atantanninna eo eessitanni afantannota huwantammora hasiisanno yaanno. Konni korkaatinni wirro baaxxanno turizimete handaari aana woxe fushshate mootimmano ikko hallanyu handaari millisaano huluullote giddora e`ara hasiisannokkita huwachishanno.
Egensiisatenna Dikkote Latishshi
“Daa“attote jironke egensiisate ragaanni qoropho assi`ra hasiissannonke” yaannohu rosiisaanchu; “Moola agarranna shamu toi” yinanninte gede ikkannokki gede wodancha hasiissanno yaanno. Mitto daa’’attote baycho egensiinseemmo woyte gobbate giddono ikko kalqete daa“ataanora “Qaale” uynanni hee`noommota kayse hasiisanno safote latishshi loosi wo`mikkinni, jiro garunni turizimete laalchimma widira soorramasera albaanni egensiishsha iibbabbisha wosinna
dagganno woyte su`ma hunannohanna gumunni roore hi`naancho xiiwo luphi assannoha ikkinota coyi`ranno. Ikkinohura, duuchanka wonsha hasiissannore wonshine egensiisate loosi widira ea hasiissannota amaalanno. Wo`mu garinni gumulamanno turizimete loosi qole qara qara jirote millisaanonni mitto albisaancho ikkanno gede dandiisiisanno yitanno ammano noosi.
Aleenni kaynsoommo korkaatinni dikkotenna egensiishshu latishshi safote latishshi loosinni balaxa noosikkita turizimete ogeessi huwachishanno. Wole widoonnino mittu kalqete daa“ataanchono ikko gobbate giddo qansooti heedhanno basenni ka`e daa“attote bayicho hadhanno woyte keeshshonsa seedissanno gede xixxiibbanno owaantubba /keeraanchimmate agarooshshi, daallaasu, shumate minna, restoraantenna wolootta turizimete laalchubba/ afi’ra hasiissannonsata xawisanno.
Itophiyaho afantanno daa’’attote gawalora injiitanno bayichubba dhaggete, kalaqamu, donunna labbeemme jiro noonsa qooxeessubba hala`ladunni egensiisa hasiisannosihunna wosinna koysa hasiisannohu ka`ino hasiissanno coyibba wo`mituhu gedensaanni ikkinota coyi`ranno. Lawishshunni Debre Liibaanoosi kayse basete Itiyo Jermenete restooraantenna labbeemme owaante uynanniwi hee`rasinni dooramaancho ikkinota kaysanno.
“Handaara massagganno hallanyunnino ikko mootimmate bissanni xaa yannara egensiisantanni noo Itophiyu daa“attote jiro baalanti aleenni kaynsummore wonshitino yaa didandiinanni” yaannohu rosiisaanchu; sofote latishshinna daa“attote latishshi ikkadu garinni noonsari heedhuro nafa baalunku hakko deerra iillino yaa dandiinannikkitaati xawisinohu. Jiro noota huwanyoote kalaqanna egensiisa gara ikkirono ikkado safote latishshi wo`mikkinni; baxxinohunni kalqete daa“ataano hakko qooxeessira koysa horosinni gawajjosi roortara dandiitannohura qoropho assa hasiissannota kaysanno.
Dagoomitte Looje, Safote Latishshinna Jirote Lopho
Turizimete gawalo latishshi gumulamanno woyte qooxeessunniha kalaqamu, budunna labbeemmere booreessannokki garinni ikka noosita handaaru ogeessi amaalanno. Tenne hedono turizimete qajeelshi initituutera turizimete handaari rosu sooreessinna rosiisaanchu Abiy coyi`ranno. “Dagoomittete Looje qooxeessu teessaano daa“attote jirora annimma macciishshantannonsa gede assitannoreeti” yaannohu rosiisaanchu Abiy; qansootu jirote aana “Annimmate macciishshamme’’ gashshitu yaa gawalo agaratenna wosinnate keeraanchimma buuxisate qara doogo ikkinota coyi`ranno. Ledotenni gaangaawaho noo teessaano daa“attote baycho la“ate dagganno gobbate giddo daa“ataanowiinnino jirote horaameessa ikkitannota coyi`ranno. Konni aleenni
kayinni dagoomunniha ha`nura bude, hee`ratenna xaphooma ayimma leellishatenna karsinikkinni daa“ataanote shiqishate injiitanno hedeweelcho ikkitinota coyi`ranno. Konni korkaatinni, dagoomitte loojubba halashsha dagoomittete, miinjittete horosi luphiima ikkinota huwachishanno.
“Dagoomu qooxeessu aana hadhanno turizimete millimmo aana beeqqaano ikka hoogiro sumuu yaate hoongi /antagonistic society/ kalaqamanno gede assanno” yaannohu rosiisaanchu Abiy; garunni jirote horonsiraano ikka hoogguronna horosi huwata hoogguro latishshunna handaaru giwaano ikkitannota coyi`ranno. Konni kaiminni dagoomu loojenna turizimete gawalo latishshubba halashsha tenne hi`naancho xiiwo gatisannotanna dagooma jirote beeqqaanonna ayidde assannota coyi`ranno. Ikkinohura, konni bocu handaari aanano loosa hasiissannota huwachishanno.
Ogimmate Dhukinna Handaaru Qarrubba
Turizimete handaari qara qara jirote tuuqqa giddo gaamame mootimmatenni baxxino illacha uynoonnisi. Latishshunniha, dikkotenna egensiisatenni, beeqqisaancho turizime loosu aana hosiisatenni xa noo deerrinni woyyeessatenna hendoonni guma abbate qole qajeelino mannu wolqa kalaqa xa`mannoho. Hoteeletenna hospitaalete hattono owaantete handaari aana ikkado ogeeyye bobbahisate qarru nootanna ogimmate ayidde ikkitinorino gumullanni loosi aana laafa guma maareekkisiissannota mite mite ogeeyye coyidhanno. Tenne hedo kaynsoommosihu qajeelshu initituute turizimete handaari rosiisaanchinna sooreessu aananno garinni hedosi coyi`ranno.
“Ogeeyye kalaqate widoonni assootunni rosiisirate aana mito mito woyte illacha aa hooga leeltanno” yaanno. Ikkollanaa, turizimete qajeelshi inititsuutera turizime lainohunni uynanni rosu danubba aana rosaano hodho assite “Rosu daa“atto” assitannota xawisanno. Baxxinohunni hoteelete handaarinni fultanni loosunni rossanno akati noota coyi`ranno. Mootimma xa handaaraho uytino illachi kaiminni industirete horo aannokki rosu dana uurrinshubba uytannoha ikkiro gatanno gede gadachanno uurrinsha amandoonnita kule; togoo laooshshinna muro aana iillase garanna ikkado ogeeyye kalaqate assinanni harinsho aana irko hasi`rannoha ikkinota kaysino.
Turizimete ogimmate qajeelshi aana xibbuunni 40% ale ikkanno qajeelshi aamamannohu “Halammete qajeelshi” mereershira ikkinota huwachishannohu rosiisaanchu; konne rosicho wolootta labbeemme qajeelshu mereershubbara hala`lanni ha`ra noosita amaalanno. Konne loosu aana hosiisa dandiinirono mootimma harunsitanni afantanno poolise irkisatenna turizimete handaari gobbate jirote tuuqo ikkanno gede umisi qeecha fulanno gede kulinonke.
Bakkalcho Dotteessa 26, 2015 M.D Hamuse
