Qiddist Gezaheny
Itophiyaho jawiidi kiiro amaddannorinna gobbate qara ikkitinori wedellu dagoomu bissaati. Tini iibbado wolqa gobbate wo’munku handaari millimmo giddo baqqi yite beeqqitannore ikkitinohura insa fayyimma agara qara hajooti.
Baxxinohunni aja dume iibbado wolqanna coyi baala muddante gumultannore ikkansanni qoropho nookkihanna gura qiniite la’ukkinni murtara dandiitannore ikkansanni fayyimmate amaalenna labbinoti owaante hasiissannonsa. Tenne hedote giddo woratenni mootimma wedellu sirote fayyimma owaante afidhanno amanyoote gobboomu deerrinni diriirsite loossanni keeshshitino.
Ikkollana tenne owaante wedellaho ikkadu garinni iillitinokkitanna hasi’nanni deerrinni uyinanni hee’noonnikkita kullanni. Ikkina tini owaante Sidaamu qoqqowira ma garinni aamantanni afantanno? tenne owaante aate widoonni leeltanno foonqe maati? noo xe’ne wonshine owaante garunni aate maa loonsanni hee’noonni? yitanno hajo aana qoqqowu fayyimmate biiro ledo hasaawa assinoommo.
Kalaa Belayineh Beqqele Sidaamu qoqqowi fayyimmate biiro layinki sooreessanna fayyimmate qixxaawo handaari sooreessaati. Isi xawishshi garinni; biirote qixxaawote handaari lame qara qara ikkitino Dayirektoreete hundasiinni amadino. Umiti amuwu qaaqquullunna sagalete amanyooti Dayirektoreete ikkitanna; Federaalete deerrinni looso gumulsiissanno. Layinkiti kayinni dhibba gargaranna bowirsate.
Kunino xaphooma fayyimmate Eksitenshiinenna qixxaawo gumulsiissanno. Wole widoonni kayinni umi deerri fayyimmate fooliishsho umi deerri Hospitaallanni hananfe fayyimmate keelli geeshsha uyinanni fayyimmate owaante kunni handaari hundaanni hanqafante gumulantanno. Taraabbannorenna taraabbannokki dhubbuwa gargartanno, qorqorate loossa qarunni kunni layinki handaari hundaanni gumulantanno.
Taraabbannokkiri illacha hasidhanno dhibbuuwa illacha tungeenna handaaru hundaanni hanqafante gumulantanno. Hallanyu, qooxeessunna fayyimmate uurrinshuwa co’immate agarooshshi qorqorshi loossa handaaru giddo amande loonsanni.
Sooreessu xawishshi garinni; sirote fayyimma owaante aana baxxinohunni wedellunna aju wedelli aana gobbate gede loosate mixi’ne addi addi loossa gumullanni hee’noonni. Sirote fayyimma ledo amadame dayinoha so’rino laooshshenna ittisa dandiinoonnikkiri batinye loosama hasiissanno loossa no.
Kuri giddonni umihunna qoqqowoho leellanno qarri wedellu mashalaqqe afi’ra noonsa diru deerrinni sirote fayyimma lainohunni ikkado mashalaqqe afidhanno gede assate widoonni foonqe no. Baxxinohunni maatetenni hananfe rosu minnaranna uurrinshuwate aana qinaawino garinni sirote fayyimma owaante lainohunni wedellunna aju wedelli mashalaqqe afidhanno akata injeessate widoonni hananfoonni loossa heedhurono xaano foonqe noota la’noonni.
Wole widoonni kayinni wedellunna aju seenni fayyimma widoonni qoqqowu budi xiiwo korkaatinni xaa geeshsha diru iillikkinni adhama leeltanno. Co’o assine hunnoonnikki akati leellanno. Kunino mittu sirote fayyimma widoonni leellanno qarrinna lowo geeshsha loosa xa’manno loosooti. Baxxinohunni qoqqowoho xeertidhe afantanno qooxeessubba sirote fayyimma ledo amadaminohunni ikkado mashalaqqe afidhannokki daafira qarru luphi yee leellanno.
Sirote fayyimma widoonni wolu qoqqowoho leellanno qarri baxxinohunni aju wedelli qoropho nookki siimu xaadooshshe assate; konninni harunsite hasi’noonnikki godowu gata batidhe leeltanno. Kuri sirote fayyimma widoonni qoqqowu hala’ladunni loosara hasiisannoreeti. Baxxinohunni wedellu ikkado mashalaqqe afi’re dirinsanni umonsa gargadha dandaanno
Kaayyo kalanqe ha’rate widoonni anje noota buunxoonni. Wedellaho injiitinotanna suwashsho sirote fayyimma owaante afidhanno gede assate widoonni kaajjinshe loosa agarantannota qoqqowoho bandoonni. Sirote fayyimma owaante wole fayyimmate owaante ledo mittoonsine taashshine uyinanni akata kalaqatenni uminsanninna uminsara injaanno garinni owaante afi’ra hasidhanno. Konnira kayinni injiitino basenna yanna hasiissanno. Ikkollana, tenne widoonni lowohu mini loosi noota noo foonqe leellishshanno.
Konni gobbaanni sirote fayyimma owaante uyinanni hayyo baxxino garinni wedellu waajjitukkinni afi’ra dandiitanno kaayyonna injoo kalaqa hasiissanno. Qoqqowoho mite mite fayyimmate uurrinshuwa giddo owaante uyinanniha ikkirono; baalante fayyimmate uurrinshuwa giddo deerrasi agadhino garinni aate widoonni wedella amaaletenni, dandootenna egennotenni bowirtanno gede assate widoonni, insa buqqee hedote giddo worino garinni owaante aate aana foonqe heedhanno. Konni ledo amadaminohunni owaante kaajjishate fayyimmate ogeeyye dandoo bowirsate dhuku gatamarshi loossa loosate aanano xe’ne leeltino.
Sooreessu xawishshi garinni; sirote fayyimma owaante aana leeltanno mitiimma bajeettete diri mixo aana bandoonni. Tenne xe’ne aana tirote hedo amadino garinni qoqqowu deerrinni mixo amandoonni. Gobbate garinnino hayyote hanafo yine mixotenni amandoonni.
Hayyote hanafo adhaminorinna dirinsanni 15 -19 mereero noore ikke baxxinohunni dirinsa iillikkinni adhamino weedelli dirinsa iillikkinni ilannokki gedenna ga’a hexxonsa la’’ara dandaanno kaayyo kalaqa hedote giddo worino mixote bisooti. Konni garinni uurrinshuwate deerrinni looso mixote amande loonsanni hee’noonni.
Wole widoonni sirote fayyimma owaante taje hasiissannota ikkasenni maatetenna darawote widoonni noo mereershuwara meentu, qaaqquullunna wedellu hattono loosaasinetenna dagoomittete hajubba biiro ledo qinaambe mittoo’mino garinni gutu mixo eeli geeshsha tantanotenni fushshine wedellu mashalaqqe garunni afi’ranno looso loonsanni hee’noonni.
Wedellu rosu mini fayyimma mereershuwa kalanqe kuri sirote fayyimma mashalaqqe Minimiidiyubbate widoonni iillitanno gede assinanni hee’noonni. Fayyimmate eksitenshiine loosaasine sirote fayyimma owaante mashalaqqe rosu mini Mini miidiyi widoonni wedellaho iillishshanno gede injoo kalanqoonni. Yanniweelo adhamate ledo amadaminohunni leellanno qarra gatisate qoqqowoho xeertidhe afantannore 6 Woradda bande ledonnire halamaano bissa hasatenni tenne qooxeessubbara loossanno gede assate loossa gumullanni hee’noonni. Konninnino woyyaawino gumi leellanni afamanno.
Wole widoonni fayimmate uurrinshuwa aana noo ogeeyye wedellaho garunni amaalete owaante uyitanno gedenna sirote fayyimma owaante hasidhe dagganno wedelli owaante garunni afidhanno gede assate widoonni, injiitino base kalaqate ragaanni qoqqowu garinni bajeette amande wedellaho injiitino basera ledote mereershuwa gatamaranna owaanteno halashshate looso loonsanni hee’noonni.
Fayyimmate ogeeyye dandoo gatamarate ragaanni kayinni qajeelshuwa aatenninna sirote fayyimmaaanna loossanno halamaano milli assatenni wedellu owaante afidhanno gede assate loossano qoteho loosantanni no. Konni bikkinni owaantete hasiissanno e’’o shiqishate loosono gumullanni hee’noonni. Baxxino garinni amandoonni mixo garinni aganu aganunkunni noo mashalaqqe horonsi’ne hiikko Woradiranna fayyimmate mereershira owaante mixote garinni, garunni gumullanni hee’noonniro, xe’ne hiikko nooro bande, tittiratenna mashalaqqe horonsi’ratenni xe’ne noonsa qooxeessubba owaante afidhanno gede assinanni hee’noonni.
Sooreessu coyi’ranni sirote fayyimma owaante mixote biso assinoonni. Baxxinohunni fayyimmate ministerenni hananfe amandoonni mixonni ka’ne qoqqowu garinni xaa yannara 2016 M.D fayyimmate mixonni mixi’nanni hee’noonni. Tenne mixonni foonqe badate loossa loonsoonni. Sirote fayyimma iillo ragaanni baalanti fayyimmate uurrinshuwa owaante qineessite uyitanno gede assate loossa gumulantanni afantanno.
Owaante deerrase agadhitino garinni uyinanni gede mereershuwa gatamaratenna halashshate loossa loonsanni hee’noonni. Gobbate gede rosicho ikkitanno loossa qoqqowoho gumulantino. Baxxinohunni 15 -19 diri mereero noo wedelli aana wolootu qoqqowubba dagge rosicho adhitanno looso loonsanni hee’noonni.
Wedellunna meentu tantano hattono xiiwo kalaqqanno bissa sirote fayyimma owaante handaari giddora eessatenni budunna labbino korkaatta goshooshshanno coyubba tidhantanno gede assate loossa loosantanni afantanno. Konninnino qoqqowu garinni woyyaawino jeefishshanna dancha rosicho assine adhinanni loossa gumula dandiinoonni. Muli yannanni gobba giddonna gobbayidinni daga qoqqowo dagge dancha rosicho adhitanno akata injeessinanni hee’noonni.
Miinjunni, dagoomittetenna poletikunni jiroo’mitino gobba gatamaratenni dagganno ilamara sayisate hasidhannoha ikkiro techo loosa hasiissannota huwante deerru deerrunkunni noo massagaano hajo amadde massagganno gede huwanyo kalaqate loossa halashshine loonsoonni. Ikkollana owaantete iillo halashshatenna baalanka hanqaffinota assate ragaanni albillitte gumullanni loossa heedhanno.
Bakkalcho Dotteessa 19, 2015 M.D Hamuse
