Abbebech Maatewoos
Fichee Cambalaalla Sidaamu daga haaru diru soorro ayyaanaati. Ayyaanu Sidaamu daga birqiiqi waro yanna beekke, bikkanna horoonsi`ra hanaffu yannanni kayse seeda yannara ayirrisamanni keeshshino. Ayyaanu Sidaamu qoqqowira baalunku qooxeessira diru dirunni iibbinonna biifino garinni ayirranno.
Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamaho duuchu ragi hedonna assootubba hanqafe massagatenni, diru soorro ayyaana assine ayirrinsanni ayyaana ikke; budu, dagoomu miinjunna latishshu, amma`notenna magansi`ra, wkl… assootubbanna harinsho mereerse; mitoho jeefishshu wolehono hanafosi niga ikkenna konne assootunninna masalsate leellinshanni ayirrinsanni hala`lado hedonninna assootinni wo`mino ayyaanaati.
Kalqete Rosu, Sayinsetenna Budu Uurrinshi UNESCO uytanno tiro garinni Fichee Cambalaallate ayyaani kinsannikki dona ikke dagoomitte assootenna, ayyaana (Social practies, rituals and festive events), seesallo (Performing arts) kalqete aana noo egenno woy laooshshe (Knowledge and practices conserning nature and the universe) yine bandanni handaarira gaamamanno. Fichee Cambalaalla Sidaamu daga seeda yanna giddo noonsa fullankenna wolaphonni afidhino bude, dagoomitte, miinjanna latishsha wkl… mitteenni amadanno budu donaati.
Wole widoonni ayyaanu Sidaamu daga seeda yanna heeshsho giddo noonsa fullankenna wolaphonni afidhino gumma giddo lowo darga adhatenna bayira ikka dandaanno ayyaanaati. Konninnino Sidaamu budi baalu Fichee Cambalaallate ayyaani ledo xaado afi`rasi kuni ayyaani hala`lado budu, dagoomittete, miinjunna latishshu, saeennano kalaqamu agarooshshe halashshe hanqafate dandiissiisinosi.
Fichee Cambalaallate ayyaani Sidaamu daga bire birqiiqi waro yanna kiiranna bikka hanaffuhunni kayse ayirrisa hanaffinoha ikkanna; ayyaanu hanafonna kaimira kora ikkinohuno Sidaamu manni yanna bikkatenna kiirate fullankeeti. Konneno ikkara dandaannohu kaimu korkaati, Fichee Cambalaalla diro agare ayirrisa hananfoonnihu yanna kiirre, barra, agananna diro bande bikkanna kiira hanafa dandaatenni ikkinohuraati.
Kalqete angate kinsannikki dona ikke halantino mangistuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinshara UNESCOte boreessaminohu Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaani tayixeno ayyaanto la’e murtino barrinni sa`u lamala giddo Sidaamu qoqqowira Hawaasi quchumira iibbadu garinni ayirrisaminoha ikkanna; aantanno lame lamalara qoqqowu giddo afantanno babbaxxitino woraddanna olluubbara ayirrisamanni sufanno.
Ayyaana harunsite haammata kiiro afidhinori gobbayidinna gobba giddo daa’’ataano hattono ayyaana ayirrisate babbaxxitino gobbate qooxeessubbanninna qoqqowubbanni koyisantino wosinna quchuma tintino. Borronke dhaabbachishate Fichee Cambalaallate ayyaani aana illacha assine Sidaamu qoqqowi woga turizimenna Ispoortete biiro layinki sooreessinna budu handaari sooreessa kalaa Daawit Dangisoha hasaawinsoommohu kayisino hedono guwursinoommo.
Qoqqowu woga turizimenna ispoortete biiro layinki sooreessinna budu handaari sooreessi kalaa Daawit Dangisohu yaanno garinni; Ayyaanu kalqete dona ikke borreessamasi ledo amadaminohunni Fichee Cambalaalla giddose amaddinohu ha’nuru budi dhaggeeffachishannoha ikkasinni, mannoomitte agaratenna kalaqamu agarooshshi ledo noosi xaadooshshi jawaho. Uminni hanaffe noota ayyaanu amado tittirre la’nanni woyte kalaqamaho assinanni agarooshshenna oosotino uyinanni ayirrinyi luphiima ikkinota xawisanno.
Sidaamu daga giddo techoo geeshsha jawa bayicho uyinannihu kuni Fichee Cambalaallate ayyaani giddosi amadinohu mittu mittunku amanyooti Sidaamu dagaranna gobbate calla ikkikkinni kalqete ikkannoha ikkasinni amadosi agarre ilamate tareessate kaajjinshe loosa hasiisannota huwachishanno.
Fichee Cambalaalla kalqete dona ikkite borreessantanno gede dandiissino giddose amaddino amanyootta mereerinni umihu mannu oosoranna kalaqamaho uyinanni ayirrinye ikkinota coyi`rannohu Daawiti; lawishshaho, tenne yannara saada digorrinanni, maala di-intanni; kuni leellishannohu saadate uyinanni ayirrinyeeti, Baatto diqottinsanni; hattono haqqa dimurranni; Kunino qole kalaqamaho uyinanni ayirrinye leellishannoho yaanno.
Fichee Cambalaalla akkalu dirinni haaru dirira reekkammanni budillaanchonna ha’nura araaru ayyaana ikkasinni; araarsinara didandiinanni yine hendanni hajo nafa ikkituro tenne yannara hiittoo garinnino ikkiro araarsinikkinni akkalu dirinni haaru diriwa direekkammanno; Koffi yiino ayiddi xeerti’re hee’rannoha ikkiro nafa daye araaramanno gede assinannita huwachishanno.
Cambalaallate barra ooso kinsannikkita; ruxxi nafa assinanninsakkita; lalo allaaltannokkita kulannohu Kalaa Daawiti; Barraho mine mine doyitanni “Ayidde Cambalaalla” yitanni buurisame ittanni hagiidhite hossanno barra ikkinota huwachishanno. Konne barra ooso calla ikkitukkinni saadano kalloonni hayisso boole fincineenna ittanni hossanno barra ikkinohura Kuri baalu gamba yee Fichee Cambalaalla saadatenna kalaqamaho jawa ayirrinye uyinanni ayyaana assitannota kayisanno.
Isi xawishshi garinni; wedellunna seennu, labballu darawonsa ledo ayyaana korkaata assatenni “Horenna Faaro” kaddanno ayyaanaati. Fichee Cambalaallate ayyaani hornyisi agaramino gedeenni ilamatenni ilamanniwa taraawanno gede umihunni annuwunniwiinni agaramanno qeechi luphiima ikkinohura annuwu oosonsara Fichee giddose amaddino ha`nura hornyubba daafira garunni huwattanno gede rosiisa hasiissannonsa yaanno.
Fichee Cambalaalla mittimmannita, baxillunnita, ayirrisamannitanna mimmito irkinsannita ikkitinota annuwu oosote rosiisannohanna tareessannoha ikkiro, konne balchooma sufisiissannore, baxillenna mittimma kultanno ilama kalaqa dandiinannitano huwachishanno. Ayyaanu kalqenniha ikke borreessama yaa Sidaamiha calla ikkikkinni gobboomunnihonna wo’mante kalqeho yaate; dagano tenne seekkite huwattino yaanno.
Ayirradda gaazeexinke nabbawaano ninkeno qixxaawote kifile garinni kalaa Daawiti xawisinte gede annuwu hundinni hanaffe Ficheete hornyubba oosonsara qaalunni kultanni, hasaabbanni amadosi butukkukkinninna soro kalaqantukkinni hattono dhagge soorrantukkinninna shokkitukkinni techora iillishshino. Konnirano galatama hasiissannonsa. Qaru coyi kayinni maati? yiniro aantanno ilamara hiittoonni sayisa hasiissanno? konnira ayeewiinni may agaramanno? yitanno hajooti. Tini baalanti techo ilama mini looso lawannonke.
Albi annuwi techoo gede teknoloojenna addi addi irkishsha ikkannori nookki yannara uminsa hayyonna sharronni amadde techora iillishshuro aja dume kayinni techo annuwanke egennonni maala`linanninna naaxxinanni ayyaana lainohunni borreessine worroonni borro heedhurono hattenne yanna abbitino injoo baalanta horonsidhe kaajjishatenni maareekkite dagganno ilamara taalo mashalaqqe iillishanna konne jawa bude egensiisa hasiissannota huwachishate banxeemmo.
Fichee Cambalaalla akkalu dirinni haaru dirira qaanfanni ayyaana ikkasinni;konne ayyaana ayirrisate babbaxxino garinni qixxaambanninna haaroo`minanni quqquxxotenni agarranni ayyaanaati. Sidaamu daga kalaqa /kaaliiqa/ waajjitanno daga ikkasenni diru giddo afatennino ikko afa hoogatenni loosamino cubbi hee’riro gatona yaamamanno gede geerru usura amade qatume magano huuccanno ikkitonni hananfannite Fichee Cambalaalla.
Koma amande haaro diro disa`nanni. Haaro diro haaro hexxonni hananfanni daafira; dadillinohu dadillesi hawanno gede assinanni hagiirru ayyaanaati kuni ayyaani. Fichee Cambalaalla sa“inore agurre wodana hurre haaro wodaninni ayirrinsanni ayyaana ikkasinni mittimma kaajjitanno, baxilluno bati`ranno keeru dirranno ayyaanaati. Hattono hoongohura beenkanninna mittimma gamba yine shaafeeta intanni ayyaanaati.
Sidaamu mittimmanna jawaanterano jawa qeecha afidhino sirnyuwa giddosi amadino ayyaana ikkinohura aleenni xawinsummorinna wolootuno Fichee Cambalaallate amanyooti giddosi amadanno hornyubba butukkukkinni agarre aantanno ilamara tareessate annuwu yawonsa fula agarantannonsata kawaanni qolle qummi assate banxeemmo.
Bakkalcho Dotteessa 19, 2015 M.D Hamuse
