Abrahaam Saamueel
Qeexaalu ha’nurimma Sidaamu callunnite. Sidaamu ayimma xawise leellishanno hornyaati. Qeexaalu Sidaamu dagara budu hornya ikkanna; tenne yannara haammata daga wodana goshooshanni no. Kuni qeexaali hornyimmasinni sae, gobbate giddonna baara widinni Sidaamu Qoqqowira dagganno daa”ataasine giddonsa hagiirrunni wonshannoti wolqa noosihura albinni roore tenne yannara haammata daga illachiishshe la’anni no. Qeexaalu giddosiinni haammata murgo afi’rino. Giddosiinni macciishshamme lede yannate hajubba xawisanno. Qeexaalu budu hornya ikkiro:-
1. Qeexaalu mamoote hanafi?
2. Baatto hiitto assine kandanni woy sibbi assinanni?
3. Meu dani qeexaali no? Yaannohanna xaphishshu hedo konni woroonni xawinsoonni.
1. Qeexaalu mamoote hanafi?
Sidaamu dhagge giddo “Ficheenna Qeexaala” Ereedo yinanni manchi hanafino yinanni. Borreessaanchu Alemu Kirbihu,”Fichee hananfoonnihu Haweeli giddooti” yiino. Umi yannara Ficheenna Qeexaala ayirrise sayisinohu “Ereedo” yinanni manchooti. Kuni Ereedo yinanni manchi hattenne yannara Malga gosa ledo giwameenna hatti gosa wolqatenni qeeltesi baattosi adhitusi.
Ereedo hattenne yannara giirame kuunsoonniha buuronna waasa qixxeesse buurisame oososi ledo ite gali. Ereedo Soodo guurate fule afoosi hiiqqaminokki finiinchira qiidino waa wonshe giddo bu’ra buuro tuge lamente angasinni kisanni; albunni baatto kisanni amuraate assino. Umisiha gudi gedensaani minisi maateranna oososira iillishanno. Qoleno Cambalaalla, Cambalaalla dirunni diro iillishinke yaatenni amuraate jeefisanno.
Ereedo ooso hakkiinni hanaffe qonxolo uddidhe duumo bushsha albinsara buudhite bukkichinsa aana baallicho qasidhe; urdenna billawa amadde qeexaala kaddanni; “Ereedo baasa baasa hobbahi” yitanni sirbitanni koffi assinonsari widira hadhanno. Konni garinni Ereedo adhantino baattosi qo`lanno. Konni gedensaanni, “Fichee Jeeji!” yee hatte yannanni hananfe Fichee ayirrinsanni keeshshinoonnita albi annuwa kultanno. (Alamu Kirbihu borreessino garinni).
Qeexaala hiitto assine kandanni?
Qeexaalu gutu macciishshamme xawinsanniho. Konnira, Sidaamu daga macciishshammensa, hagiirensa, dadillensa, guweenyanna hanqonsa egennotenni xawissanno doogooti. Konninni sae, qeelle assitino doogono xawissanno.
Qeexaalu umosi xawisanno doogo noosi. Qeexaalu budu jirooti. Mitu manni yaanno gari gedee sirba ikkikkinni hasiishshu noosiho; egennotenni, maammaashshunni, hibbotenni murginanni kandanniho. Kadate yaa qeexaala qeexaa`lianni yannara lekkatenni kandanni hayyooti. Ikkinohura, qeexaalu budu hornyasi hanqafe amadino zeemunna murgotenni mitteenni diru dirunni ikkine sokka sayinsanni woy macciishshamme xawinsanni egennooti.
Konni garinni, qeexaalu haranchu murgote seesi qalonni biifinse kiirotenni xawinsanniho. Qeexaala kandannihu harancho kiironni kiirranniiti. Kiiro fushshannohu mitto mancho ikkanna, ku`u ko`onni ledo adhitanni faarsitanno. Kiiro ku`u ko`onni ledo adhanno yannara woy sayisanno woyte kiirote fooliishshidhanno yannara lekkatenni qeexaala kaddanno. Qeexaala kaddanni albillicho qaaffanno. Mite yannara badherano higganni kaddanno.
Qeexaala gaamotenni ikko hallanyunni dancha huuronni qeexaa`lianni budu sirbaati. Qeexaala kaddannori jajjbbahonna annuwho. Qeexaalu diramme qeexaa`linnaii amuraateeti. Mannootu bayirroonyinsa garinni albaanninna badheenni ikkite dirantanno. Jajjabbu albaanni; hooddisinori mereeroho; wedellu badheenni dirantanno.
Meentu kayinni qeexaala dikadanno. Qeexaala kandanni yannara qaafo olantote diri gede biddi yitinote. Qeexaala kadannohu dirunni ikke qotesi milli assanni mimmitu ledo hallo hallonsa amadde dancha huuroonni qixxeessinoonni kiiro mimmitu ledo adhitanni qeexaa`litanno. Qeexaalu kiiro wirro wirro kiiratenni battala biifisate qeexaa`litanno; iibbishshanno. “U.u.ute” ledatenni iibbishshanno.
Qeexaalu looso xawinsannihu loosunniiti. Mitte anganni mimmitu ledo hallo hallonsa amaxxite, wole anganni urdensa qoteho wodhite albllicho qaaffanno. Mitu mitu gura angansanni wonqo amadde qiniiti angansanni urde amadde wonqonsa albillicho xiibbino assite qeexaa`litanno. Baalunku aleenni darbata uddidhe, woroonni gonfa qodhite mitu mitu qoxeho dagunchu goga lexxitanno. Dagunchu goga badhete uddi`ra bareendete malaalte ikkanna, maccansarano guticha wodhitanno.
Meu dani qeexaali no?
Qeexaala kandannihu babbaxxino korkaati noosi. Kunino:- Ficheete ayyaanira, Gati loosi yannara, Wi`late woy dadillu yannaranna babbaxxitino korkaatubbanni kandanni qeexaalaati.
Ficheete Qeexaala
Qeexaalu Ficheete ayyaani ledo noosi xaadoshshe leellishate babbaxxitino yannara Ficheete ayyaanira qeexaa`linoonni qeexaala lawishshaho kayinsoonni. Albi waro, Ficheete yannara daga gosatenni baxxite qeexaalunni mimmito kissanno. Suffe gibbote widira hadhanno.
Lawishshaho: –
“Anna shii’roommo niro: –
Tini iillitohe aterano daanno diro”
yaatenni mimmitu ledo gibbote widira e`anno. Konne albi warolla qeexaa`litanno. Tenne yannara togoo qeexaali dino.
Albi yannara mitto labbaa beetto labbaaho yinannihu wole gane face dayrooti. Kuni mayra ikkanno yiniro hattenne yannara noo amuraati umisi gibbote kakkayisannoha ikkinohuraati. Techo kayinni mannu, gosa daga wolqatenni mimmitu ledo ka’annokki yannaati.
Fichee hiittoonni hanaffe dagginoro umose dandiitinoti xiinxallo hasiissannoha nafa ikkiro; qeexaalu hanafaminohu wole yekkeerote hedo daa hoogguro umosi dandee borrotenni irkisamikkinni dayno dhaggeeti.
Fichee kayinni hiittoonni hanafantinoro woyyaabbino hedooti yinannita tajetenni amadisiinsoonni yaate dandiinanni gedee hedo worroonni. Ficheete daafira muli yanna kawa “Fichee Cambalaalla” yine fushshinoonni su`ma daga qeexaalunni hedo giwatenni togo yite xawissino.
“Fichee annu awurinke suusa:-
Mayira hasiisi su’mase lakkisa?
Tenne assinoha mannuu fundulche assosi durriisa”
Yaatenni lakkinsoonni su`ma giwansa togoo qeexaalinnni xawissanno. Qexaalunni ayno diwaajjanno macciishshaminosi coyee xawisate. Mitte borro attamante gooffe uulla ubburo maalaho yinanni. Korkaatuno, maalu uulla uwiro mitore haare ka’’anno. Hattonno, borrono attamante ka`uro mitore haadhe abbitanno daafiraati. Mitu manchi mitte borro umisi garinni tire la’’ara dandaanno. Kayinnilla, jawa kapho ledatenni misha digaraho. Wolootu buuxxe la`ukkinni mishshanno daafiraati. Konni woroonni duuchu dani qeexaalu kiiro no. Tini kiiro dagate jirooti. Konne garunni biddi asse woroommo.
2. Gate loonsanni qeexaa`linanni qeexaala
Qeexaalu budu hornya xawisanno yinanni woyte uddi’ra, urdenna wonqo amandanni gara, biinfanni gara reqecci asse kulanno. Qeexaala sirbinannihu woy faarsinannihu babbaxxino gariniiti. Sayisanno sokka tunceenyu garinni baxxitanno.
Lawishshaho: – farco dabbannonna daga kadantanno yannara qeexaa`linanni qeexaali no. Qoleno farco danbikkinni dagate uyniro gashshitino massagaano qeexaalunni guisidhanno. Gate loosidhanno yannara daafuru macciishamannonsakki garinni loosu rahotenni loosamara qeexaalunni looso dukkinssanni.
Gate loosse ka`uro sagale duushshe itisinonsakki manchono qeexaalunni qeexaa`litanni kissanno. Loosunna wi`late yannara qeexaa`linanni qeexaalino no. Gate loonsanni yannara qeexaa`linanni qeexali dani kayishshu yannara daga mittimmansa xawisanno qeexaala qeexaa`litanno.
Kayishshu yannara mittu manchi ballisira woy jaalisira daga huucce abbe loosiisanno loosooti. Kayishshu loosira loosoho dagganno mannooti dagganno yanna techo ga`a yitanni keeshshite hedeweelcho dagge qeexaa`litanno qeexaalaati.
Higgeno woshshi woshsha qorophi Woshshite mayira yootto kolossi
Gudoommo ku’loottoha looso hudidhinoewe ooso
Looso loosie yiteenna loonsoha hude
shiteenna
Daraaro daro gannohe dammiteenna… yitanni qeexaa`litanno.
Wi`late yanna Qeexaala
Mittu gobbate womi woy jawu manchi reyro; qoleno gobbate gashshaanchira qeexaalunni wi`la wi`linanni. Bareedu reyaanno woyteno qansanni haqqa abbinanni yannara qeexaa`linani. Wolde Amaanueeli Dubbalehunna Mallasi Zeenaawihura wi`linanni qeexaa`linoonni qeexaala xawisa dandiinanni.
Hakkuno:-
Ale Aruse woroonni Halo:-
Dubbe doobbiicho ani bao.
Gobba Alatta Alatta Waarra
Mayyee waa’moyya konne faayya.
Sidaamu daga koma amaddannokki daga ikkitinohura 20/12/2004M.D Mallasi Zeenawihu reyenna gudumaaleho haqqa qasse qeexaalunni wi`litino.
Zeenawihu Mallasi hayyoomeenna:-
Hayyo ba’ino jannu reenna.
Hiikku gashshayya isi ka’a:-
Ille ittino nugusa’ya.
Hawaasi quchumi noowa albi waro Adaare yine woshshinanni. Lalu hosanno battalaati. Quchuma xintini yannara saada hossanno baycho daga hoogatenni togo yite qeexaa`litino.
Adaare lalu caale:-
Zarfu assino addawaawe.
Hoogummo raarummota raare:-
Gadira bootu nooe:-
Fushshittoro konne halaale.
Dargete yannara daga kadotenni fulte togo yite qeexaala kaddino.
Godowa dibbe higge:-
Dibbekki suufetenni dibbe
Qorqaazhe ditattoe higge.
Weese kaasoommo Ilaalaho:-
Kaayyu higosi Sidaamaho.
Konnira, Qeexaalu Sidaamu daga jironna mannunniha kalaqote dandoo xawisannoha ikkinota la`noommo. Coyi`ne ku`linannita hoolloonni yannara daga uminsa qoosso agarsiisate qeexaalu giddo gashshoote kissanno. Sidaamu daga qeexaalunni giddonsa noota macciishshamme xawissanno.
Hagiirrensa xawissanni:-
Fichee UNESCO e’eenna jeeji yoommo tayixella:-
Ayirrisi’rammora dayoommo Cambalaalla.
Dadillensa woy yaaddonsa xawissanni:-
Duguni Dubbaalehu Hayyoomeenna:-
Hayyo ba’ino jannu reyeenna.
Hasattonsa xawissanni:-
Bilaatte xashsho huni hamashsho:-
Sidaama gashshiro Amaaneeli gashsho.
Baxillensa xawissanni:-
Dase Sidaamu moote, mootimma albanni noote:-
Sidaama lossi killilete.
Bakkalcho Dotteessa 12, 2015 M.D
