“Sidaamu dagati budu uddanna Ficheete Ayyaana baaliiqissanno duuchu balchoomi giddo mittoho”-Meqides Asfaw Beeteseb Budu Uduunne Laashshinanni Amanna Loosu Harisaancho

Amsaalu Felleqe

 Tayixe Sidaamu daga diru soorro Fichee cambalaallate ayyaani Dotteessa 11- 12/2015 MD iibbadu garinni ayirrisamate qixxaawote aana hee’noonninna geerrunna ayyaanto usuru/Qoorte/huuccidhanni afantanno lamalaati tini. Ayyaanau qixxaawo mereerinni budu uduunni barra baaliiqise,ooso haqiirsiisenna biifise hosiisannori giddo mittoho.

Hawaasi quchumi giddo seenu qolo gowisiisi’rara jajjabbu annuwi Gonfa gowisiisidhara hattono barraho wosinna uddisiisate hajajotenni budu kootta,gonfa,hiito,qolonna lawannore hajaccate Atoote tiraafiikete caabbichuwa tuudino manna tunse la’’e anino “Beeteseb budu uduunne Laashshinanninna gombanni mine” yaannoha nabbawe hakkaagge luuncaawummo.

“beeteseb budu uduunne gombanni mini ama ikkitinota Dukko Meqides Asfaw hasaawisate wo’naalummorono,owaatamaano batidhino daafira “Shiimare agarie” yiteenna Atoote buncho adhanni agarummolla. doogote millisanno seennenna wedella hasaawisummo woyte Cambalaallate budu uduunne gophate dagginota kultuella.

Ayyaana ayirrinsanni yannarano jajjabbu meentinna labbalu, wedellunna seennu hattono qaaqquullu uddi’rate budi nooti addaho. Bire hundinni hanafe daynohu uddi’rate budi noo gedeenni hee’reennanni xaa yannara kayinni budu uddano yannitte hayyonni woyyeessinanni horote aana hossano gede assinanni hee’noonni.

Babbaxxitino bissano konni handaarinni bobbakkinoha ikkanna; kuri mereerinni kayinni techoohu woganna  turizimete gafinkenni Hawaasi quchumira ‘’Beeteseb Budu Uddanna Laashshinanni Uurinsha’’ Loosu harisaancho ikkitinoti dukko Meqides Asfaw ledo keeshsho assinoommo. Dukko Meqides, Beeteseb budu uddano gombanni uurrinsha uurrise looso hanafasera albaanni rosiisaanchimmatennino owaattino. Shallagote amadooshshinni (Accounting) dipiloomunni maassantino.

Umikki yannara rosose gudde maassante looso hanaffu yannara gashshaannise uddano gowatenna Diizaynete loosinni bobbahinoha ikkasinni; umise loosi yannara gobbanni duuchanka woyte ledosi millissannohura iseno konni loosinni bobbahate hasatto galtuse.

Gashshaannise yannitte uddano gowatenninna Diizayne loosatenni bobbahe egennaminoha ikkirono ise kayinni galtinose hasatto roorenkanni Sidaamunnita budu uddano yannitte assatenni babbaxxitino Diizaynenni laashshitanni dikkote shiqishate looso hanaffu.

‘’Sidamunniti budu uddano lowontanni biiffanno; tenne budu uddano yannitte hayyonni woyyeesse faashinetenni loosummaro woyyanno’’ yaatenni giddosenni galtinose hasatto kaiminni konni loosi giddora e’inota coyidhanno. Konne looso hanaffu yannara Sidaamunnita budu uddano yannitte faashinenni gowate loosi quchumaho lowontanni rosaminokkita qaagganno.

Konni albaanni gombannita Sidaamunnita budu uddano kuulunkunni lede babbaxxitino Diizaynenni yannitte faashiinenni woyyeessate hasattose jawa ikkitinohura hanaffinoha xaa yannara halashshite loossanni afantanno.

Sidaamunnita calla ikkitukkinni gobbankera afantanno babbaxxitino daganna dagoomita budu uddanna yannitte faashiinenni laashshitannoha ikkanna; xaa yannara kayinni tayxeeha Fichee Cambalaallate ayyaana korkaata assatenni ayyaana ayirrissannorira baalanko iillanno garinni halashshite loossanni leeltanno.

Lawishshaho, sai dirira loossino Diizayne tayxe wirro dileddanno; wole haaro Diizayinenni loossanno. Jajjabbu annuwinna amuwi, wedellu labballi, seennunna qaaqquullunniti budu uddano roorenkanni hasantannota ikkitanni dagginotanna tayxee ayyaana ayirrisate albaannino lowo hasatto noota kultanno.

Loosose roorenkanni egensiisateno babbaxxitino gobbuwanni dagganno wosinnara, gobbankera deerru deerrunkunni afantannori mootimmate bissara, budu annuwira hattono babbaxxitino handaarra aana afantanno egennantino bissara babbaxxitino Diizaynenni qixxeessitinota budu uddano uddisiisatennino egennantino.

Dukko Meqidesi biifisse gobbino Sidaamu budi uddano mitte yannara IFDR xaphoomu ministirichi Dr Abiy Ahimedihura uddisiissinota wirro wirro uddi’re leellasi loosisera jawaante hattono yanna yannatenni woyyaabbino dizaayine kalaqate kaima ikkinosete hagiirrunni kultanno.

Babbaxxitino tuqu xaadooshshubba horoonsi’ratennino loossase roorenkanni egensiissanno. Sidaamu daga haaru diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana ayirrinsanni yannara roorenkanni budu uddano uddi’ratenni budenna balchooma bowirsine leellisha hasiissannotano amaaltanno.

Konne calla dikkino; albi annuwa balchoomasinna hornyasi agarino garinni agartenna awuutte xaa ilamara ragissinoha naaxxisannoha dagate bude lossate baalunku yawosi fula noositano qaagiissitukkinni disa’ino. Hawalle Sidaamu Daga Haaru Diru Soorro Fichee Cambalaallate Ayyaana Hawalle Keerunni iillishinke/’ne!!

Sidaamu Daga haaru diru soorro ayyaani kalqete Dona ikke maareekkaminoti addintanni naaxxisanno. Kuni Doni wolu ayyaaninni baxxannohu Ayyaanto barra la’e beeddahe kiirte fushshitanno ayyaana ikkasinni tayxe diri Fichee Cambalaallate Barra murtinota faajjetenni xawinsoonni.

Fichee Cambalaallate Barra Dotteessa 11/2015M.D Fiixoori hashsha ikkinota kulte Cambalaallate Barri Dotteessa 12/2015M.D ikkinota faajjetenni xawissino. Tayxeha Fichee Cambalaallate ayyaana Sooreessu Gudumaalira iibbadu garinni ayirrinsanni.

Bakkalcho  Dotteessa 5, 2015 M.D

Recommended For You

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *