Abrahaam Saamueel
Manchi beetti sagale itikkinni keeshsha woy qoorre mamoote hanafinnoro halalaancho barra afa hoongirono, amma`note annuwi kayinni qoorre hanaffinohu Addaaminni ikkinota rosiissanno. Dirunna korkaatu baxxo ikkinninna haammatu amma`note harunsaano qoortanno gede/waay waasunni/ xaaddannokki gede amaallanni. Gibburo gadadinsanni.
Qoora mittu amma`note harunsanchinni agarranni safarancho ikkirono; qoorretenni afi`nanniti maalaho ikko lubbote horo amma`no amma`notenni babbaxxitanno. Haammata sumuu assitanno hedo, qoorino manchi bushu kalqete loosinni xeerti`rate; ayyanaame elto uddi`rate, uullate cubbira maaro xa`mirate hattono ayyaanahonna maalaho ikkitanno horo hasiissannoha ikkinota kullanni; ammannanni.
“Redi Indian” yinanniti albi Ameeriku teessaano budensa kaima assite qoortanno qoorrenni ka`e, babbaxxitinota amma`note uurrinsha mitto safaraancho assite yannanna budu amuraate worteenna harinsannihu haammatu qoorrete dani no. Mite mite amma`no giddo noo harunsaano hasidhu gede baxisisi yannara hasattosi ittise qooranno qoorre nooha ikkirono, haammatu kayinni mittu dani gedee qoorreeti.
Diro baalanka maala ittukkinni heedhannori Hindete amma`no harunsaano sagale doodhitukkinni ittannori, yanna seedisse qoortannori hattono mitu yannansa dagguro sagale doodhite agadhite ittannori qoortannorino haammataho. Mitte amma`no harunsaano widoonnino yannanna sagale doodhite ittanni qoortannorino nooha ikkiro, gumulshunna ittanno sagale doodhate aana soorro nokkita anfoonni.
Ahude, Ortodokise, Musiliime, Kaatoolike, Hindennihu, Budizimenna wolootta amma`no seerunna amuraatu fajjanno garinni yannanna saate badde qoortanno. Amma`note harunsaano amma`note uurrinsha hajajjeenna qoorranni qoorrenni sa`e, uminsa fajjonni cubbinsara maaro afi`rate qoortanno qoorreno no. Qoorre hooltanno amma`nonna filsifinni hedo xaa geeshsha nookkiha ikkirono, duucha yannara lubbote calla horo aanno yine hendanni daafira ayyanaame heeshsho woyyeessate yine qoorranni yine ammannanni.
Tenne lamalara saayinsete xiinxallonni faajje assinoonni gumi, qoorre lubbotenna ayyanaame heeshsho kasseenyira calla qoorranniha ikkikkinni, kalqete hee`neemmo heeshshorannna maalahono horo aannota buunxoonni. “Qoorre maala daafursatenna dhibbaho meessaneete reqecci assate” yite boodu mannooti hasaabbanno.
Tini xiinxallo kayinni tenne yaatto kapho assitinote. Baalunku manni qoore hosiro buqqeesi seekkite looso loossannonna fayyaaleette macciishshamme macciishantanno gedenna ayyanaamo kasseenya mittowa afi`ra dandaanno gede kaa`lanno.Qoorre bushu loosinni xeerti`neemmoha calla ikkikkinni, dhibbunninna busha coyee hedatenni gargarannotano xiinxallo buuxissino.
Saayinsete xiinxallonni mittu manchi hudiriro may dani macciishshamme macciishantannosironna akatisi hiittooha ikkinnoro afa dandiinanni. Gidooyidi mannimmate soorro hattono gobbaydi mannimmate soorrote badooshshe xiinxalline noo horo bikka dandiinanni. Xiinxallaano, qoore noo manchira macciishamannosi kasseennyinni sae, ge’’e heda dandaanno gedenna bilchaante heedhannosi gede assanno.
Aristootili dirinni kaayise qoora fayyimmate horo uytanno daafira dhiwamaano baxxinohunni darre xaginsanni manni balaxe qooranno gede amaallanni. Xaa geeshshano tuganno dhibbirano ikko sagale giddo daahama gibburo qoorre horo uytannota ogeeyye coydhanno. Sukkaarete dhibbira, wodanu dhibbira, hattono wolootahono xagisate kaa`lannota xinxallaasinu coydhanno.
Dirrate albaanni qoorrete daafira assinoonni xinxallo kultannohu, bisinkera sagale ajjanno gede assinummo kiironni, hattono jawa kaaloore afidhinota pirootiine labbanno sagale agurre, kaarbohaydoreete noo sagale saga`la hananfiro bisinke giddo kalaqantanno keemikaale hagiirraamma assitanno.
“Itaanoole” yinanni alkoole adhate ledo amadame kalaqamanno hagiirrinni roorino hagiirri macciishamanno. ‹Niwutriiyensi› yinanni Holaaandete maxaaficho aana qoorrete horo lainohunni fushshinoonni xiinxallote gumi aana xawinsonni gede, ajanna 6 aganira murmmurranni qoorriro giddoydi macciishshammensa dancha ikkitanno. Togoo xiinxallo assa umi yanna dikkitino. Togoo xiinxallo Chaanu gobbaranna wolootaho harinsoonni. Babbxitino ammanaano harisanno qoorre aanano xiinxallo harinsoonni. Konnira, qoorre lubbote caalla ikkikkinni maalahono horo uytanno.
Xiinxallo buuxisaanno gara ikkiro, cee`ma macciishantannokki gede, hanqitannokki gede, hoxooxannonsakki gede assanno. Qoleno buqqeete giddo ‘Dopimiini’ yinanni nixire coyi kalaqantanno gede assatenni geerru aana hagiirru macciishshamme dagganno gede kalaqanno.
Qoora yaa meessaneetenke dhukinke fajjanno aleeni hudiranno gedde assa ikkikkinni, gawajjannokki gede maalanna lubbo kassi assanno garinni ikka noosi yite xiinxalaano coydhanno. Qoorre buqqeenkeha qaagate dhuka leddanno daafira, fayyaaleette buqqqee kalaqqanno. Mitte buqqeete hoxooxama nookkiha danchare calla hendanni gede assitanno.
Ganyite qoortannorinna kaaloorete bikka ittisanno mannooti roorenkanni fayyaaleeyye ikkiitanno. Qoleno dirinsa lexxi kiironni rahotenni digeedhitanno. Qoleno qoorre mitore rahotenni hambeemokki gede kaa`litanno. Hawate dhibbira xagicho ikkinota qummeessinoonniha ikkanna, albillicho xiinxallotenni buunxanniha ikkanno.
Seeda yannara ittukkinni keeshsha ganyine qoorranni qoorrenni mageeshsha baxxannoro xaa geeshsha dibandoonni yitannori xiinxallaano, handaarunni babbaxitino xiinxallo assine faajje assa noota qummeessitino. Qoorre duuchu dani horo noota hendirono, xaa geeshsha buqqeete aana dancha horo nootanna maalahono horo uytannota kulle, qooranno manchi tenne horo afirate qoora noosi.
Mittu manchi qooriro afi`ranno horo qooranno saate kiironni baxxanno yitannori xiinxallaasinu, umi yannara kuusamino cooma hunate kaa`lanno. Sufe kayinni mundeete giddo noota sukkaarete bikka ajishanno. ‘’Tayippe 2’’ yiannni sukkarete dhibba gargarate kaa`lanno yitanni xiinxallasinu coydhanno. Ganyine qoorrri bikkinni buqqeenke subbinota ikkitanno. Mannootu mitte hedo aana calla illachiishanno gedenna ge`ino buqqee heedhanno gede kaa`lanno.
20 saatera murrtukkinni qoora dandiitanno mannoti qolte, bisonsa haaroonsatenna mada nafa heedhuro rahotenni hurtanno kaayyo heedhanno gede assanno yitanni qoorrete daafira xiinxallitino fullahaano coydhanno. “Dr Kilitiizi’’ yinanni Dire Getse aana xaphoomunni qoorretenni afi`nanni horo lainohunni tittirshunni worroonniha ikkanna, mannimmanke mittu gufichi nookkiha looso isilanchimmatenni loosse gumaamo ikkitanno gede, fayyaaleessanna hagiiraamma assanno yite caakkeessitino.
Konni albaanni (new medical jornal) yinanni maxaaficho aana fultino xiinxallo leellishannohu, barrunni 16 -18 saate geeshsha sagale saga`linikkinni sa’’a babbaxitinota fayyimmate horo uytanno. Konnira qoorretenni afi`nanni fayyimmate horo:-
1. Mundeete giddo noota sukkaarete batinye gargarate kaa`lanno.
Babbaxitinoti xiinxallo kultanno gara ikkiro, qoorre sukkaarete batinye woyyaabbino doodgonni gargaratenna sukkaarete dhibbira reqecci yitino dagara horo noosita qummeessino.
2. Darshe gargarate mannootu fayyaaleeyye ikkitanno gede dandiisiissanno.
Konni ledo amadante fultino xiinxallo qoorrete yannara afi`nanni kaaloorete bikki ajanna bisu aana noo darshe ajjannota leellishanno.
Mitte xiinxallo aana beeqqitinori 50 mannooti mittu aganira qoortanno gede assinoonniha ikkanna, konninni roorino garinni darshensa hurtanna la`noonni.
Wole xiinxallono leellishshannohu, mannootu 12 saatera qoorturo xaano togoohu danchu gumi daannota coydhanno.
3. Mundeete xiiwonna Kolistiroolete batinye gargaarte Jawa gede du`mitino mannooti wirro wirro qoortanno gede assineenna du`millensanna qelpheephonsa ajjinota la`loonni.
Du`millinsa aja mundeete xiiwonsanna kolistiroolete batinyinsa ajanno gede kaa`lino. Kuni qole, akkimalu dumi`li kalaqameenna daanoha wodanu dhibba gargadhate dandiisiisanno. Qoorre buqqee garunni loossanno gede assanno. Niggate ledo amadame kalaqamanno qarrano garga`ranno. Du`mille ajishate kaa`lanno. Kaansere garga`ranno; sagale daahama gibburo rahotenni daahantanno gede assanno.
Hattono qelpheepho ajishatenna miqicho kajjishate kaa`litanno hoormoonete lopho ledate kaa`lannota kulloonni. Itophiyu Ortodokisete amma`no harunsaano qoorre hanaffunkunni aganu ale ikkanna, musiliimeno lamalate albaanni Ramadaani qoorre hanaffino. Konnira, tini haammata dagate kifile qoorretenni horo afidhannota ammaneemmo. Keerunni!!
Bakkalcho Badheessa 28, 2015 M.D Hamuse
