Abbebech Maatewoos
Itophiyaho hundi wari dhaggenna budillite amanyooti noonsa dagoomma mereerinni Hadiyyu daga kullanni. Tini daga umisehu afuu, budu, dhagge, seesi murgo, woganna hee`rate balchoomi nooseha ikkanna baxxinohunni dagooma mittimmatenni amade sannate keeshshiishshinori; ilamatenni ilama tareessitinoti; gobbate mittimmarano luphiima horo noonsa budillitte balchoomma ayiddeeti.
Tenne budillitte amanyootubba mereerinni “Xiig- Gula” yinannihu gibbote, rabbatenna gaabbote macciishshamme keeraawino xaadooshshira qolate amanyooti qaraho. Techoti wogate borronkeno konni amanyooti aana illacha assitinoha ikkanna Hadiyu budillitte gashshooti amanyooti ragaanni xiinxallo assino fullahaancho hasaawinse aantanno garinni haa`ne shinqoommo.
Xiinxallo assinohu fullahaanchu rosiisaanchi Girma Suldolo yaamamannohu Hadiyu dagoomu ilama ikkanna zoonete babbaxxino rosu minnara rosiisaanchimmatenninna rosu mini murrichimmanni haammata dirrara owaatino.
Rosiisaanchu Girma yaanno garinni; Xiig-Gula Hadiyyu daganni gumulantanno budillitte gashshooti amanyootubba mereerinni mittohonna qaraho. Baxxinohunnino dagoomu giddo gibbo tirranni amanyooti giddo jawa bayicho amade afamannonna gibbo qiissatenni, giwansho xeertisatenni kaajjino maatete xaadooshshi kalaqamanno gede assate ragaanni jawu qeechi noosi budu amanyooteeti.
Hadiyyu dagoomi giddo techoo geeshsha jawa bayicho uyinannisihu kuni “Xiig-Gula” yinannihu araaru amanyooti baxxinohunnino mitte shoo/reyoo kalaqantu gedensaanni rabbatenni wolu mundee du`nantannokki gede assatenninna qooxeessa ga`labbisate ragaanni eewaancho qeecha fulanni noota rosiisaanchu huwachishanno.
“Xiig-Gula mannu shoote jaddo gumulanno woyte co`itte maaro widira abbate amanyoote gumullannihonna techoo geeshsha ilamate tareessanni noo gashshitte amanyooteeti. Tenne gashshitte amanyooti aana budillitte gashshooti shongonni la“antanno hajubba mereerinni kullanniho” yaanno.
“Xiig-Gula” bunshete, hunote, miicote macciishshamme keereensatenni maatete keere, keeraawino annunna beettu hattono roduuwu xaadooshshe kalaqate amanyoote ikkinotano huwachishanno. “Rabba, shoo, diiga, mallaada nookkihonna baxillu aana xintamino; co`itte maaro amadino araara, xaadisatenna mittimma kalaqate amanyooteeti” yaatenni coyi`ranno.
Baxxinohunni mitte hige shoo gumulantuhu gedensaanni wolu mundee du`nantukkinni hajo tidhantanno gede assinanni araaru harinsho ikkinotano leellishanno. Ba`ino lubbora yine wole lubbo hunnikkinni rabba nookkiha co`itte maaronni, baxillunni, maatete mittimmanni ollanke araarsate busulleeti yee dagoomu tiro uyinotano huwachishanno.
Konne amanyoote gumullanni woyte hajo la`anno bissa beeqqitannota kulinnohu rosiisaanchu Girmi; qarunni sase handaarra baxxino garinni la“antannore ikkansa; kuri mereerinnino geerrunnihu gashshootu shongo mitto ikkinotanna maatetenni hanafe garetenna dagate gashshooti geeshsha iillitannoti onte tantano noositano huwachishanno. Konne amanyoote gumullanni woyte tenne handaarra massagganori beeqqaano ikkatenni araaru widira abbitanno harinsho noota kayisanno.
Isi xawishshi garinni; `Xiig-Gula` amanyootinni shiino mancho maarote widira abbate, hunosinni gaabbanno gedenna reyihunniti maate wodanninni maaro assitanno gede; dagoomu konne amanyoote huuccanni, maassi`ranni massagannoha anjancho woy geerru giddonni massagannoha doodhanno. Kuni manchi lowontanni dirunni xiiwinoha ikka noosiha ikkanna dagoomu giddo maassira dandaanno; huuccattosi macciishshantanno yine ammannannihano ikka agarantannosi. Ledoteno lowo geeshsha luphiima yooaanchimmate base amadino `Hiragano` yaamamatenni egennamino manchi jeefonnihanna gari muro aanno yine ammannanni.
Hiragaanootu kiiro xaphooma zoonete deerrinni shoolunni roortannokkita rosiisaanchu Girmi buuxise; hajo la“ara dooraminohu `Hiragaano` qarru bue linxetenni qorqoratenni, buuxenna tittire ma assa hasiissannoro murote hedo geerraho aanno mancho ikkinotano huwachishanno.
Tenne bissahu qeechu lowontanni luphiima ikkinota kayise; baxxinohunnino jeefote muro uytannohura halaalaanchonna wodaninni ikkitino maaro abbitannoreeti yee dagoomu ammanannonsatano huwachishino. “Geerru massagaano shiihunna reyihu maate mereero e`e insa giddonni dirunni roorannoha qole massagaancho assidhe gamba yite reyihu anni waalchira hadhanni galaalchitanno; araaru dirranno gede, mannu goofo daggannokki gede assate loosono loossanno” yeeno xiinxallo assinohu coyi`ranno.
Rosiisaanchu Girmi xawishshi garinni; lubbo ba`uhu gedensaanni umihunni shiihu maate giddo noo geerri reyihu maate geerriwa haratenni hasaawa assitanno. Suffeno reyihu minira hadhe qaxxaronniwa ha`nayikki gede budillitte amanyootinni xiiwo kalaqqanno0. Geerru hajo amadde shoote kaimanna korkaata qorqoraranna tiro aanno gede “Hiragaano” yine su`minsoonni hallanyiwaati hadhannohu. Kuni Hiragaano maanxoonni fojo, jaddo assine gumulloonni garanna korkaata baala buuxate yawo noosi. Kuni manni kalaqamunni xawo ikkitinokki barshe buuxatenna himanate dandoo kalaqaanchuwiinni uynoonninsate yine ammannanni.
Ledoteno “Hiragootu” heeshshonsa wo`naalshinni ka“atenni danchu coy kalaqamanno gede baxxitino qorophonni gumultannorenna qooxeessaho keeru dirranno gede assitannore ikkansa huwachishanno. Tini bissa baxille latissanno, sufotenni heeshshote haaroonsha abbitanno, hunotenninna ba`netenni xeerti`nonna maaro bude assi`rino dagooma kalaqqannore ikkitino gede ammannannita buuxisanno. Kawa ka`a taashshite gari muro uyitanno hallanyoota ikkansa daafirano kulanno.
Isi xawishshi garinni; geerru Hiraanote muro amadatenni reyihu maate giddo gamba yitanno; murotenna aantete ikkara hasiisanno hajo aana hasaabbanno. Hatte yannara kayinni reyihunniti maate diafantanno. Sufeno hajo qiissate umihunni huuccatto assineenna mini giddo giira bubbanno gede assatenni hatte maateti meyaa beetto waayinni xoyissitanno. Suffeno xashshu laga dirratenni shiihunniti maate geerru ledo mittowa ikkitanno; reyihunniti maate kayinni insa geerri ledo ikkatenni balaxxe afama agarantannonsa.
Barraho shiinohu/jaddaaleessu/ maate tenne qixxaawora hasannoha kolishsho Gerecho, waajjo shaama, woxe qixxeessate yawo noonsata coyi`rannohu rosiisaanchu Girmi; “shiihunna reyihunniti maate xashshu giddora e`e mimmitinsa aana waa wiwwixatenni hayishshidhanno. Konni gedensaanni kuni coy gatona yineenna mimmitonsa maassidhanno” yaanno.
Jeefoteno kolishsho Gerecho gorrineenna Gerechu hellee lamunku amaddanno gede assine mereeroho bushshu uduunne loossanno meyaa malawonna buuro amadatenni e`e hellee murtanno amanyoote gumullannita huwachishanno. Kunino lamunku ayiddi mereero baxillu qaalkidaane ikkinnina mimmito shaate dhagge diheedhanno yaanno tiro noosiha ikkanna; kolishshu Gerechiti mundee du`nantuhu gede miiconsano hatto du`nanto yaanno laooshshi noositano xawisanno.
Shiihunniti maate xashshunni hayishshidhe fultanno woyte haaronna waajjo gaawe reyihu maatera uddisiissanno amanyooti nootano rosiisaanchu Girmi coyi`ranno. Konni gobbaannino shiihunniti maate geerruwansa ledo ikkatenni reyihu maatewa haratenni jawa waajjo booto gorritannota, hakkunni albaannino meentu xeriira yinanniha buuro karsinoonniha hayixu buna qixxeessite lamenta maate maassidhanno amanyoote harinsannitano kulanno.
Meentu qole bootu aana buurranni shaameetanna buuro shiqishshanno; bootu hulle aana buuro worre “Ki`ne coy sufo, bushu coy konni shaameeti gede du`namo” yaatenni mimmito maassidhe, abbinoonni booto gorrite ittanni galtanno harinsho noota huwachishanno.
“Konni amanyooti giddo lowontanni maala`lisanno coy lubbo hunino manchi reyihu anni ledo mitte gaawe uddidhe mitteenni hanqafante galansaati” yaannohu xiinxallote loosaanchi; konni gedensaanni mereeronsa hee`rannohu annunna beettu xaadooshshi ikkinota kayisanno. Ledoteno lamente maate mereero qaalkidaane usurrannita buuxise; “tini qaalkidaaneno mimmitonsa doggannokki gede, moortannokki gedenna kaphunni facidhannokki gede ikkanna heedhannonsa xaadooshshino annunna beettunniha ikkasinni luphiima qorophonniiti assitannohu” yaanno.
Fiixoominsa mageeshshano kaajjiro mereeronsa kayinni adhamme horontanni hoollannita coyi`ranno. Adhammete gobbaanni kayinni fiixoominsa reyote geeshsha sufannoha ikkinota kayise; “reyihunnita maate xooranno, hawuuranno, seenninsa qole weese hoganno, oosonsano shiihunnita maatete lalo allaaltanno” yaatenni coyi`rino. Ledoteno ayyaanu daanno woyte hasiisanno coye baala wonshatenninna baraarsha aatenni xaadooshshinsa kaajje sufannoha ikkinotano xawisanno.
`Xiig-Gula` amanyooti xaa geeshsha Hadiyyu daganni ilamatenni ilama tareessanni dayinota, kuni amanyooti heerasinni rabbanna ba`ne heedhannokki gede luphiima kaa`lo baraarsanni noota huwachishanno. Isi xawishshi garinni; kuni amanyooti Hadiyyu daga giddo ilama lexxitanninna lophitanni daasenni hiitte yannannino aleenni kaajjanni dayino.
Kipho xaa geeshshano kalqantanno; seeru doogonni yoo gude fulirono nafa wole barshe woy rabba gumulantanno; wole mundee du`nantanno assanno yine waajjinannihura hajo geerru maassonni jeeffanno gede assinanni. Usuramino manchino ikkiro konne amanyoote gumulikkinni dagoomu ledo karsama didandaanno. Ikkinohurano farcote amanyootiha loosu xiiwo shotisate ragaanni noosi qeechi hattono gobbate keere kaajjishate ragaanni luphiima kaa`lo noosihura kaajjenna agarame keeshshanno akata injeessa hasiissanno.
Bakkalcho Badheessa 28, 2015 M.D Hamuse
