Abbebech Maatewoos
Barcimaho yaa Sidaamu budinni mittu wedellichi budu geerrimma woy cimeessimmate widira hige reekkamanno ikkitooti. Barcimu luwu amanyootinnino jawimmate woy cimeessimmate widira sa”ate mitte balaxi-wodhooti. Sidaamu budinni balaxe barcimaho qixxaawino manchi annisira woy annnisi lubbotenni nooikkiha ikkiro wosiilisira budu uduunne abbe balaxe maasso adha noosi. Kuri uduunni giddono hiito, gonfunna, seemma umiidireeti.
Sidaamu budinni barcimaho jawa darga uyinanni amanyoote ikkasinni bikku aliidi jilla heedhannohura barcimate hedo woranno manchi mininni fulikkinni keeshshanno yannara hasiisannosire buuro, gorrinanni_saadanna, malawo qixxeesi’ratenni qixxaawosino budu geerrira egensiisatenni hanafanno. Galtesino isewiinni agarranni qixxaawo buuro, bu’la, waasanna wolereno qixxeessidhe, waasa hoqqite balsidhe wodhitanno.
Barcimu amanyootinni balanxe barcimanno manchira dancha kaayyo ikkanno gede ayyaanto barra la’eenna gumullanni. Kuni barrino barcimannohura seeda diro elannoha, maatetenna gobbate hobbaate abbannoha ikkanno gede halchinanni. Budeho jawa darga uyinannihura barcimmanni yannano goyrete loossa loosi’nanni yanna ikkitannokki gede doorranni.
Ikkinohurano roore yanna Birranna Bocaasu aganira barcishiinshanni. Barcimu barri gamba yaanno woyte olluu manni barcimanno manchi goxanno daase woy xuraanchu_daase loosanno. Daase doyissineno hoowe hoombanni. Barcimaho albaanni barcimanno manchira jaala hanse doorranni. Jaala doorranni woyte barcimanno manchi jaala assine doorranni wedellichi ledo noo shiqonna albillitteno heedhanno sumiimme la’nihu gedenoonniiti.
Jaalunnihu qaru loosi barcishiinshanni yannara barcimanno manchira badheenni uurre ille amadannoha ikkanna daaseho keeshshanno yannarano xuraanchoho soqqama, godoshshiisha, wosina adhanna fiixu firu abbanno gumaata haara lawinoreeti. Wo’ma qamase wolu mannira beehannohuno jaalaho.
Barcimu_Yanna_Amanyoote
Ayyaantote gumulonni barcimaho murroonni barra barcinshiishanno mancho woy ogeessa woshshinanni. Hatte yannara barcimanno manchi galte ofollanno barcima shiqishshanno. Konne assateno tini mancho loogo loongoonnita ikka noose. Loongoonnikkiti dimassitanno. Barcimu amanyoote gumullannihu woy barcinshiinshannihu barcimanno mancho gatesi weesete irkinseeti.
Barcinshiinshannihuno tenne hajora yine qixxeessinoonni qaraamo uduunnicho magalaale horonsi’neeti. Magalaaletenni barcimanno manchi bisinni aaniidi goga murre hoollihu gedenoonniiti mittu manchi barcimino yaa dandiinannihu.
Barcinshiishanno manchi woy ogeessu barcimanno manchi fiixi giddonni ikka didandaanno. Konnira korkaatu, Sidaamu budinni aye doogonnino fiixu fiixu mundee dunara fajjinannikkihura woy makki’nannihuraati. Dandaamiro isinni ogeessu Sidaamu sirchi gobbaanni ikkara hasi’nanni. Konni amanyootinni mitto mancho gatesi ogeessunni barcinshiinshe ka’niro, barcimino woy magalaale_qaafino yinanni.
Barcime kaihu gedensaanni dargunni kaikkinni weeshsho irki`re shuma shumaara geeshsha agarranni. Barcimino manchi shuma shumaarikkinni lowo yanna keeshshiha ikkiro, reyanno yine waajjinannihura, shuma shumaa’rate baxillaano, fiixunna jilu koyisamaano shorodhi yitanni keeshshitanno.
Barcimino manchi shuma shumaa’rita buunxiro, konne duduwo tuqisate mulesi noo manni heboo…..heyi! heboo…. heyi! yaatenni hagiirrensa macciishshiishanno. Tenne huuro macciishshihu gedenoonni wonankunni mine dadillunni agarino meenti ililleettetenni baatto milli assanno. Hakkiinnino hobbahino, yaatenni mannaho duduwo tuqinsanni.
Hakkunni gedensoonni jaalunna wolootu xuraancho doyissino manni heboo… heyi! heboo… heyi yaanni hagiirrensa xawisanni xuraancho dukkisse daasu giddora abbitanno. Xuraanchuno daase harannohu teessote mini waalchi widoonni hige ikkanna, waalchunniwa daanno woyte umo heeshshi yee lame hige kumbuulihu gedenoonni daasesi ha`ranno. Xuraanchu daasesi e”ate albaanni daasu waalchira saada gorrine mundee winxanni. Gorrinanni gocono qulleensate goco yine woshshinanni.
Xuraanchu daase e”e holgira saihu gedenoonni, qooxeessaho agarino fiixino ikko wolootu manni,
Magalaale qaaffinoyi?
Qaaffine hobbakkinoyi?
Hobbaate danchate?
Hobbaate hornyita ikkitohe!
Yaatenni hobbaate mittu mitunku woy gaamotenni xa’manno. Hobbaate xa’minannihu gaamotenni ikkiro balaxe afoo dadhannohu bayra cimeessaati.
Xuraanchu daasu holgira gollo saihu gedensaanni ayee hajono xuraancho riqiwe coyi`rannohu woy tirannohu jaalaho. Xa’manno mannino hobbaate xa’me gude fulanno woyte:
Hobbakke, hobbakke.
Xuru xummiha ikko!
Heeshshonniha ikko!
Hadiro saate;
Holge ilate ikko, yee maass’ranno.
Xuraanchu gollosi e”ihu gedenoonni jajjabbu jila beeqqitinori weeddonna geeraarsha assidhannoha ikkanna, wedellu kayinni faaro kadatenni xuraancho dhaabbachishshanno.
Wolliimmanna_Hayishshatto
Xuraanchu daasu giddo sase agannara keeshshannoha ikkanna, amasi, rodoosinna, meya beettosi gobbaanni hatte yannara daase wole meya beetto e’ara difajjinanni. Mayira?. Jaalunna lowo geeshsha gamba yaanno shiimu manni gobbaanni wolu manni xuraanchu noowa e”ara difajjinanni. Hattenne xuru yannara xuraanchoho fiixu, firunna, darawo baxillaano gumaata abbatenni xa’mitanno. Abbinanni gumaatta giddonni kayinni ballote gumaati geeshsha ayirrinye afi’nohu dino. Lowo geeshsha muli fiixa ikkino manni gorrinanni handonna goco gumaatu amuraatinni abbe mundee hayikkisi`ranno.
Konni garinni soorranna keeshshino xuraanchi du’me, biifeennasi mininni fulanno. Xuraanchu daaseho keeshshanno yannara jaalu aannosi daabbicho woy siqqicho amaxxanno. Sase agana ikkeenna tuutira fulara alba wolliimma_olate amanyoote assinanni. Wolliimmate yinanni ceicho duume kuula ikkite biifanno dananchi noose ceicho ikkitanna Sidaamu budinni baxillu lawishsha assine adhinanni. Wolliimma ollara albaanni balanxe ollanni ceicho kayinni waanje yinanni.
Xuraanchu daasunni fulate albaanni wedellu tenne lamenta ceicho olte amadde shite wolliimmatenna waanjete baalle abbite xuraanchu bukkichira kawaanna ka’aanni qasseenna bilicci yaanno. Baalle daabbisirano usurranni. Wolliimma amadduhu gedenoonni heboo…heyi, heboo… Heyi, wolliimma reyitona yitanni minira higge jilloonninsa jila ittanno.
Konne wolliimma olate amanyooti gedenoonni xuraanchu mitto ayyaantotenni murroonni barra taalu hashshira jaallasinna jaalu ledo dukkisame mitto xo”annokki waay eela massineenna daabbicho raarote giddo waammanni. Konne amanyooti gedenoonni harunsannohu hayishattote budeeti. Hayishshattote barra murrannihuno ayyaantotenni ikkanna murroonni barra xuraanchu hashshihunni 10 saa”ate balloote jaallasi ledo ikke diro wo’ma xoannokki waay eela dirre bisosi qiidu waayinni hayishshi`ranno.
Hayishattote amanyooti gedensaanni xuraanchu geerrimmate deerrira reekkamanno. Kuni manchino qooxeessu dagara ayirrinyu noosi cimeessa ikkanno. Konne barra akkimale jila jillanni. Jilano anga_itisa yine woshshinanniha ikkanna, togo yinannihuno manchu albaanni wolu manni jila itino bado wirro minesi qolate bude leellishanno. Hakku manchi hakko barrinni hanafe cimeessimmate gottinye afi’noha ikkasinni qooxeessaho isi gorreenna itano dandiinanni. Hakko amanyooti gedensaannino luwa e’anno oosorano gorre itisate baraarsha afi`ranno.
Bakkalcho Badheessa 21, 2015 M.D
