Abrahaam Saamueel
Mundeete anje dhibbi kalaqamannohu bisinke giddo noo duume mundeete seele kiiro ajjanno yannaraati; woy giddonke afantannoti Heemogiloobiine yinanni Moolikiilete bikki ajanno woyte ikkinota fayimmate ogeeyye coyidhanno.
Duume mundeete seele mundeete giddo noo woloottu mundeete seella giddo mitto ikkanna, qaru loosise mundeete rumushshi giddo Okisijiine basetenni wole base widira doyissate. Baalanti bisinke kifilla tenne Okisijiine sagaletenni afi`nannita filaminoricho wolqate widira soorrite horonsidhanno. Ikkinohura, mudeete anje kalaqantanno yannara bisinke shiimmaadda Hiwaase baalanti ikkado wolqa woy dhuka afidhannokki daafira, dhuku daafuranna lawanno dhibbi malaati afamanno.
Mundeete anje dhibbi haammata daga gawajjanno. Kuni qarri baxxinohunni ninke gedee lophitanni nooteranna mereerima eo noonsa gobbuwara haammate leellanno. Baxxinohunni, qaaqquulle, godowi noo amuwanna jajjabbu geerri aana qarru reqecci yee afamannota xiinxallo buuxissanno. Kalqete Fayimmate Uurrinsha taje garinni, kalqete aana noo daga giddo 25% anga ikkanno mannooti aana mundeete anje noonsa. Kunino, 1.62 Biliyoone ikkitannoti kalqete daga mundeete anje qarri aana noota qummeessitanno.
50% anga ikkitannori dirinsa rosoho iillino qaaqquulli aana mundeete anje kalaqantanno yitannoti Kalqete Fayyimmate Uurrinsha taje, godowuyi noo amuwi mereerinni 40% anga ikkannori mundeete anje dhibbira reqecci yaanno. Kuni qarri hee`ra qole amuwu godowannonna ilanno yannara babbaxxino dhibbira reqecci yaate sae, amuwu reyoora korkaata ikkanno.
Mundeete Anje Kaimi Korkaati Maati?
Aleenni xawisate wo`naaloonni garinni mundeete anje dhibbi duume mundeete seella woy hiwaassate kiiro aja woy giddo nooti Heemogiloobiinete bikki ajate korkaatinni daanno dhibbaati. Kuni qarri, sasu qaru qaru korkaatinni kalaqamanno yine Kalqete Fayyimmate Uurrinsha widoonni worroonni.
1. Mannimmanke giddoonni ikkado duumme mundeete seella woy Hiwwaase laashshikki gatiro, qoe (bone marrow) duume mundee laaltanno baycho, dhukaho hasiissanno nixire woy shiilo (iron), Vaaytaamine B 12/, Fooliike Asiide, ikkadu garinni afi`ra hoogiro laalchu bikki ajara dandaanno.
2. Duume Mundeete Hiwaase babbaxino korkaatinni rakke rakke reytannoha ikkiro, Duume Mundeete seele mereerimunni 120 barra woy 3 agani geeshsha heedhanno. Hakkiinni qoenke laashshitanno haaro seella woy hiwwaase riqiwantanno. Konniraati mittu fayyaaleessu manchi wolu qarri hoogisiro sayikki sayikki agani giddo mundee wolehu uyro qarru dino yinannihu. Babbaxino dani dhibbi lawishshaho:- shekkeerete dhibbi korkaatinni, Duume Mundeete Seella aleenni xawinsoonni barri dayikkinni balaxxe reytanno gede assite mundeete anje dhiwani kalaqamano gede assitanno.
3.Mundee du`nama:-danote ledo amadaminohunni jawa mundee du`nanturo kalaqantanno mundeete anje dhibbaati. Meentoho aganu daraaro widoonni jawa mundee du`nantannoha ikkiro woy ilate widoonni jawa mundee du`nanturo jawa mundeete anje dhiwanira reqecci assanno.
Gawajjitanno mundeete anje kalaqamate korkaati Vaaytaamine B 12 anjenniiti. Konnira, saga`linanni yannara ikkado waa aga hoonganni yannara kalaqamannoha nafa ikkiro, kuni korkaati duuchu dani sagale woy taaltinota horoonsi`niro shota doogonni higannonna aguranno. Kayinnilla, Vaaytamine B 12te anje heedhuro helleete giddo qarru hee`riro jawa mundeete anjera reqecci yaate kaayyo heedhanno. Konne xaphi assiniro ikkado moolikiile giddoonni heerase korkaatinni kuri Vaaytaamine sagalete giddo eatenni helleete gido laaltanno.
Hellee kissanturo, salto dhiwanturo, giddoydi godowu kifilla daafurturo kuni qarri kalaqamanno. Konnira, helleete Vaaytamine B 12 aa gadado ikkitanno. Vaaytamine B 12 tenne doogonni adha qolte mundeete anje kalaqqanno. Jawa mundeete anje dhibba gargara qarrissanno. Miteekke kaayyo heedhuro, rahotenni xaginsiro dhibbunni woyyaawa dandiinanni.
Mundeete anje dhibbi malaati maati?
Mundeete anje dhibbi malaati babbaxxino korkaatinni daannoha ikkanna, malaatu korkaatu garinni baxxanno. Guma gede, daafuru macciishama, dhuka hooga, foo`la hooga, alba kolishshi’ra, woy albu waajjo ikka, illetenna gogu dani baqqala ikka, umo dooyissa, umu damuume, mitore illachiisha hooga, baxxinohunni, qaaquullu aana roso rossanno yannara dhukunna qaagate dandoonsa ajanno gede assa xa`mitanno. Mite mite yannara tini malaatta dileeltanno. Laabiraatoorete buuxo hasiissannoha ikkara dandaanno.
Laabiraatoorete buuxonni mundeete anje no yinannihu mamooteeti?
Kalqete Fayyimmate Uurrinsha (WHO) xawishshi garinni, laabiraatooretenni mundeete buuxo assine mundeete anje noo yinannihu labballoho Heemoogiloobinete bikki 13mg/dl woroonni ikkiro ikkana, meentoho kayinni 12 mg/dl woroonni ikkirooti. Tini kiiro dirinke deerra, milli millo assate dani, hee`nanni baychinna qooxeessu baxxara dandaanno. Lawishshaho:- Itophiyaho gottiimu baychi qooxeessira hee`ranno mannira heemoogiloobinete bikki gotti yaara dandaanno.
Buuxote yannara heemoogiliibinete anje agurranna wolu korkaati mundeete anje abbara dandaanno korkaati heeriro fayyimmate ogeeyye buuxo assa dandiitanno. Lawishshaho:-Vaaytaamine B 12, Fooliikete Asiide bikkinna ayrenete anje (siwiilu anjeno) ledo buuxo assinara dandiinanni.
Mundeete anje hiitto xaginsanni?
Mundeete anje dhibba yannatenni xagisa hoongiro, heeshshote aana gawajjo abbitanno. Xagichu korkaatu garinni baxxanno. Lawishshaho:-qaaqquullu ayrenete (iron) woy siwiilu nixire coyi anjenni mundeete anjera reqecci yaate kaayyonsa jawate. Kuni kayinni, bisunna buqqeete lopho aana gawajjo abbanno. Rosu aana noo qaaqquullira roso adhate noonsa dandoo ajishanno. Konnira, ikkado ikkino buuxonna xagicho yannatenni aa hasiissanno.
Ayirenete (Irone) aneje noonsarira sagalete ledo xagicho afidhanno geede assine xagisa hasiissanno. Wole widoonni, ayrenete amadonsa jawa ikkitino sagalete dani duumo maala, qulxu`me, baaqeela, kolishsho shaananna atara lawannore ganyine saga`la mundeete anje xagisate kaal`anno.
Togoonni xaginsanni hee`neennanni woyyaawa giwiro, mundeete anje fayyimmate ogeeyye xagicho kininete garinni hajajjeenna horoonsi`niro woyeessara dandaanno. Ledoteno, burtukaane, injoori, qaariya, timaatimete gedeere jawa vaaytaamine Sii (C) afidhino sagale saga`la umise sagaletenni afi`neemmo ayirene bisinke giddora karsante e`anno gede kaa`litanno.
Ninke gedee lophitanni noo gobba giddo helleete giddo qa`me kalaqamanno da`muulchi umisi mundeete anjera korkaata ikkannohura baxxinohunni, qaaqquullu aana ikkado buuxo assine xagisa hasiissanno. Meentu godowi noo yannara ayrenetenna fooliike asiidete anje hee`ra mundeete anjera reqecci assitannota Kalqete Fayyimmate Uurrinsha (WHO) qara korkaata assite tajete amaddinohura, anje kalaqantannokki gede godowi noo amuwi hasiissanno qoropho adha noonsata amaalanno. Vaayitaamine B 12, qara ikkitino 13 vaaytaamine giddo mittoho. “Laaltinota duume mundeete” seele kalaqe giddo noota fiizooloojete harinsho baqqi assannoha ikkanna saga`linanni horoonsi`ra horo uytanno.
Xagisi`nanni gara
Mannootu mundeete anje woy jawa mundeete anje xaaddunsaro, ogeeyye wiinamunni xagisa hanaffanno. Konnira, aleenni xawinsoonni malaatta la`u gedensaanni rahotenni fayyimmate mereerishira hara noonsa. Kayinnilla, dhibbu malaati leellinkunni barru keeshshiro, niggate aana qarra abbannohura qoropha danchate.
Wole widoonni jawu deerrira iilltinoti mundeete anje kalaqanturo yanna yannatenni Vaayitamine B 12 ganyine adha gadado ikkitanno. Ikkinohura, Manchu beetti ikkado duume mundeete seele deerra iillate, duume mundete seella laashshate; kakka`anno gede assate. Kunino, bisu halaalanya oksijiinete harinsho heedhanno gede assannosi. Jawa mundeete anje dhiwanira aganu giddo mitte woy aleenni ikkitino marfe qasira noosi. Kuni kayinni rosaminoha dikkino.
Godowi noo amuwira Ayirenenna fooliike asiide amaddino kinine ganyine aa hasiissanno. Godowi noo amuwira yanna yannatenni xaginsanni harunso assa qaaqqonna amate fayyimma agaranno. Mundeete anje dhiwani wolu dhibbi korkaatinnino kalaqamara dandaannota afa danchate. Lawishshaho:- mulu dhiwamanno yannara, kaanserete woy baalaamu dhibbi kalaqamanno woyte mundeete anje dhibba abbara dandaanno. Konnira qoropha jawa horo uytanno.
Bakkalcho Badheessa 21, 2015 M.D
