Abbebech Maatewoos
“Xa la”a dandeemmo; mittu lubbotenni nookki manchi illesi diikkicho uynoena”; yaanno Itophiyu illete baanke waalchi aana xallinoonni istiikere. “Caabbicho uyiiyye; caabbicho madaartinoonte” yaatenni baanke fajjaaleeyyetewinni illete diikkicho adha hanafunkunni dirra kiirsiissino. Fajjaaleeyye Itophiyu dagano reyitu gedensaanni illensa diikkichi woleho caabbishshanno gede dhaa`mitanni haammataho caabbicho ikkitinota mashalaqqubba leellishshsanno.
Siister Meelaati Andargaachewu Itophiyu illete baanke giddo loossanno ogeetteeti; illete diikkicho adhate maate ikka woy mundeete xaadooshshe dixa`manno; korkaatuno ille mundeete ledo xaaddanno kikkisama noosekkihuranna bikku qarrino nookkihura mittu ille woleho ikkitannohuraati. Qaru coy munyuuqqate bikki 1 kumennna 5 xibbe ale ikkansa callaati hasi`nannihu yitanno.
Siister Meelaati mittu manchi illesi diikkicho dagasira dhaa`manno woyte uyneemmohu ayimmate xawishshi /card/ no. Konne ayimmate xawishsha qole maatesira leellisha, sheemaate einotano egensiisa loosinkera injanno akata kalaqannonke. Mannu ille`ne diikkicho aate sheemaate e`e yinanni woyte waajjanno; konnirano qaru korkaati illete diikkicho adhinanni woyte sonu ba“anno hattono reeshshu raqisamannoha lawannonsahuraati. Tini kayinni horontanni sodhino laooshsheeti yitanno.
Mittu manchi reyihu gedensaanni illesi diikkicho haa`nannihu sette saate yanna giddooti yitannoti sister Meelaati; sette saate sainosi reeshshinni illete diikkicho dihaa`nanni. Haa`nirono munyuuqqa / Nigga/ reytannohura owaante diuytanno. Konneno gumullannihu reeshshu noo bayicho Hospitaaletenni woy baankete ogeeyye mini geeshsha haratenni gumultanno assooteeti. Illete diikkicho haa`ni gedensaannino ayiddu su`minni ikkikkinni uynanni badooshshu kiironni woy kaardetenniiti anfannihu. Hakkiinnino reyno barranna saate, ayiddu bisisi aana iillitino gawajjo heedhara dandiitannohura bisu aana buuxo assinanni; heedhurono borreessinanni. Mayinni reyino? dirisi me“eho? Koo/tee baala bande borreessinanni.
Siister Meelaati yitanno garinni xaa yannara dagoomu giddo noo huwanyo kageeshsha lophitinokkita ikkiturono, woyyaambe kayinni no. Mannu bisunni baanke daye qaale e“anno; wole widoonni qole Xiqur Ambessaho, Phaawuloosinna Raas Desta Hospitaallara illete diikkichi amaalaano noohura hospitaallate giddo maatensa dhiwansiissanna reyo kalaqanturo illensa diikkicho baankete uytanno gede amaaltanno; insa uytanno roso huwatte maate illesi diikicho adha dandiitinanni yituro adhinanni; wolootuno qole qaale e“inorino ikko e“inokki manni mininsa giddo reyanno woyte maatensa bilbilte illete diikkicho adhe yiturono baanke rahotenni noo bayichi geeshsha ha’ratenni diikkicho haadhanno yaatenni huwachishshino.
Illete baanke teknikaalete loosi harisaancho siister Liya Tikaabo yitino garinnino; dagoomu illete diikkicho aa yaa mayyaate yitannota afanno gede babbaxxitino huwanyote loossa loonsanni; mannu umisi kakkaooshshinni illesi diikkicho aate qaale e“anno bikkinni maatensa giddo reyo xaaddanno woyte baanke bilbilte diikkicho adhe yaannonke. Togo ikkanno yannara reeshshu noo bayichi geeshsha haratenni illesi diikkicho haa`neemmo yitanno.
Dagoomu huwata hasiisannosi coy illete diikkicho reyino manni aaninni haa`neemmo woyte wo`ma illensa diadhineemmo; roorenkanni illensaha kolishsho kifile aaninnino shaalashsho base callaati. Konni garinni mannunnihu albu soni ba“ikkinni reeshshu raqisamikkinni madaarshu saate soorrantukkinni loonsanni loosooti yitannoti siister Liya baanke hospitaalla kaima assino garinni illete diikkicho gamba assate loosono loossanno. Konne looso loonsannihuno hospotaallate giddo worroonni amaalaanonni ikkanno reyo kalaqantanno yannara amaalaano reeshshu maate coyishshiishatenni fajjonsa xa`matenni illete diikkicho haarate looso loonsanni.
Itophiyu illete baanke Awuroppu kiironni 2003 xintantinoha ikkanna hatte yannanni hanafeno babbaxxitino loossa loossurono xaa geeshsha kayinni dagoomu giddo huwanyo kalaqa didandiitino yitannoti siister Liya konnirano korkaatu umose dandiite uurritannoikki gede woxu anje noose uurrinsha ikkitinohuraatinka. Baankete gaammanni ogeeyyeno ikkituro babbaxxitino hospitaallanni gaamante daggannorenna damoozansano baattannonsari loossanni noo uurrinshubbaatinka; qajeelshubba uytannonkeri qole Orbiis Internaashinaal, muli yanna kawa qole Saayt Layf yinanni uurrinshubbaati. Ikkolla ikkinnina baanke mootimmatenni baajeete gaammeennase loossannota ikkitinokkihura dagoomunniwa iilla dandiitukkinni keeshshitinota kultanno.
Fayyimmate ministere baanke hasiissannotanna noo xe`ne huwatatenni xaa yannara mootimmate hanqafora e`anno gede lallawunni mundeete baanke, mulunna illete baanke mitteenni ikkite Itophiyu mundeetenna tiishu owaante yaamante uurritanno gede ikkino; konninnino tayxe baajeete gaammoonnise. Konni gedensaannino baanke ledosi noo uurrinshubba ledo qinaawatenni hala`lado ikkino huwanyo cu`mishiishate loossa loosatenni dagoomu aana soorro abbitanno siisteri xawishshi garinni.
Baanke 20 dirra loosu aana keeshshitinota ikkiturono aleenni xawinsoonni korkaattanni hasi`nanni bikkinni dagoomunniwa iilla hooggurono dandaami bikkinni kayinni fulo xa`mitannokki bayichubba aana haratenni rosiisate loossa loossanni keeshshitino. Xa kayinni baajeete noosehura mixo qixxeessite dagoomunniwa iillatenni luphi yitino huwanyo kalaqqanno yitanno.
Gobbankera konni handaarinni gumulantino xiinxallubba hala’lado ikka hooggurono Awuroppu kiironni 2005 xiinxallinoonni xiinxallonni 300 kume ale lamunku illensa diikkich aana bassa noonsa qansooti heedhanno. Xaa yanna tini kiiro hiikka iillitara dandiitannoro heda shotaho. Kuni manni baalunku illete diikkicho afira hasi’ranno; ikkollana baanke xintantu yannanni hanafe owaante uynoonni manni kiiro 2 kume 957 callaho.
Siister Liya yitanno garinni illete diikkicho darte haadhanno ogeeyye kiiro boode ikka konni loosira jifo ikkino; xaa yanna tenne ogimmanni ispeeshaalayzide assitino xagisaano kiiro 10 callaho; insano Gonderete, Hawaasa, Meqelete, Jimmaho, Arba mincetenna Addis Ababunni qole Qidduus Phawuloos,Dagmaawi Miniliiki, mite mite illete xagiso uynanni hallanyu uurrinshubbara loossannoreeti. Ikkinohurano illete diikkicho baca gamba assiniro nafa handaarunni ispeeshaalayizide assitino xagisaano ikkadu garinni afantannoha ikka hoogiro qarru tiramannokkihura illete diikkicho gamba assatenni qoteho xagisaanote kiiro ledate loosino loosama hasiissannosita coyidhanno.
Siister Liya ammano garinni fayyimmate ministere illete xagisaano ikkitino ogeeyye illete diikkicho darre haa’nanni gara qajeelshite baadiyyeteno quchumahono gaamantanno gede assatenni kaa’lose leellisha hasiissanno. Korkaatuno gobbankera konni danita owaante halashsha hoongummoro woxu noosi manni tenne owaante afirate babbaxxitino kalqete gobbuwa hadhanno yannara haadhe hadhannoti gobbayidi soorro gobbate aanano iillishshanno gawajjo shota dikkino; ikkinohurano baanke jawa gobboomu qarra tirtannota ikkase ammante mootimmate bisi kaa’lo assa agarantannosita huwachishshino.
Xaa yanna Gonderete hospitaale, Hawaasi yuniveriste hospitaale, Arba Mince, Jimmu yuniveriste hospitaale, Addis Ababa Qidduus Phawuloos, Daagmaawi Miniliiki hospitaalla illete diikkicho darte gowate looso loossannoha ikkanna hallanyootunniwano tenne owaante uynanni. Konni aana kayinni wodancha hasiisannohu baxxinohunnino hallanyu hospitaallara illete diikkicho Darre worrannihu mootimmate hospitaallara ikkadu garinni shiqisha dandiineenna tirfinohu hee’ranno yannaraati. “Illete diikkicho worranni uduunnubba nafa gobbayidi soorronni wuddete waaginni hirre eessinannireeti; konni albaanni illete baanke boordetenni galtanno umiseti eote bueno dinosenka; uytannori qole illensa diikkicho baatooshshiweelooti baankete uytannohu; ikkollana baanke illete diikkicho angara adhituhu gedensaanni darre gowate qixxaawora sa’nanni harinsho shiimunni 25 kume birre gudanno; ikkinohurano illete diikkicho hasidhannori mootimmate hospitaalla 3 kume 863 birrenni hallanyootunniwa qole 6 kume 999 birre fulote ha`lama assite adhitanno gede ikkanno.
Ikkolla ikkinnina baxxinohunni mootimmate hospitaallara xagisiraanchu eote bue noosikkihanna baaxxa dandaannokkiha ikkasi buunxiro baatooshshiweelo sonkeemmo” yitanno. Illete baanke babbaxxino doogonni irkissanno hallanyootinna uurrinshuwa no yitannoti Siister Liya kuri giddonnino Itophiyu ayyarete doogo giddo uynanni saaxinna woratenni mannu dandaannoha aanno gede assinanni; baankootu loosu ha’lamaano ikkitanno gede assatenni dirunni boode woxe uytanno; lawishshaho Awaashi baanke 24 saate loossanno 400 kume birre fushshitanno jenereetere hiratenni irko assitino. Itiyo teele koome, Orbiis internaashinaalinna woloottano dirunni boode irko assitanno.
Darre gombanni uurrinshubbara borreessante agadhitanni noori haammata illete bassi noosi manni no; ninke qole tenne bissara tuqisate illete diikkicho gamba assate uytannore afira noonke; insa afirate qole dagoomaho illete diikkichi darre gowate daafira ikkado egenno hasiissannonsa. Ikkinohurano mannu konne huwatatenni illesi diikkicho aate qaale e”a noosi. Ikkinohurano baalunku hajo la’annonsa bissa tenne hajora illacha aa hasiissannonsa siister Liya xawishshinni.
“…ay mamoote ballannoro dianfoonni ikkinohurano daganke qarri ninkenkolla; eessannonke la”annonke; yine ka”a noonke illete baankeno kaa’la hasiissannonke; huwanyootu noonke mannino shooshaqa ikkatenni mannu reyannonke woyte bilbille illete diikkicho adhe yaa rosiisiranna dagankera caabbicho ikka hasiissanno” siistet Liya xawishshi garinni.
Hiikku manchino daga’yara ille’ya caabbicho reyote gedensaanni eemmo yee uurrinshanke daanni qajeelino manchi gede qaale e”a noosi. “Ani daga’yara caabbicho oommo” yaa umise danchummate laooshsheeti. Konne qaale e’nummo yaa qole reyneemmo yaa dikkino. Manchu lubbotenni hee’re wolootu hurre daafira mundee aanno; reyihu gedensaanni qole illesi diikkicho uyro dagasira jawa looso loose sa”a ikkinota wodancha hasiissanno.
Bakkalcho Badheessa 14, 2015 M.D
