Abrahaam Saamueel
Gafa Lame
Sa`u lamalara Wolaytu dagaha adhatenna adhamooshshu amuraatenna me’’u dani adhanna adhamate amuraati nooro umi gafa shiqinshoommoti qaangannite. Gatinohano layinkiha adhamooshshu dana tenne lamalara shiqinsheemmo yine dinye amaxxinoommo garinni techo haa`ne shiqinshoommo`ne. Dancha niwaawe ikko`ne.
Annunna amate sumimmenni adhanna adhamooshshu amuraate harinsi gedenaanni sayikki barra iddunna idayicho beettote anni qaera sasunni onte ikkitanno jaallansa ledo ikkite hadhanno. Beettote ayiddi mine qixxeessinoonni jila ittanni agganni hosse hakko noo ayiddi ledo eggennantanno. Konne barra beettote ayiddi beettonsara ikkannoha baraarsha aanno. Dhukinsa bikki garinni saada, uddanna, mini uduuneno uynanni. Konne amuraate harinsanni yannara, beettu ise maate ledo karsamasi xawinsanni. Reyoote geshsha balluwasi ayirrisanni hee`ranno. Su`mansa digananno.
Konni gedensaanni beettu anni beetto wirro (males) woshshanno. Beettu anni maassi`re fajji gedennsaanniiti beetto beettu anna woy balluwase la’’a dandiitannohu. Hedeweelcho nafa xaadduro xooqqe maaxantanno ikkinninna balluwase dila’’anno. Konnira beettu anni wirro 9malse woshshe jile beettunna beettote jaallano woshshe beettu anni iddahonna idaayichote lekkansara iibbado ado dunnanni ille, ilamme, ciirre yaanni maassi`ranno. Beettu anninna ama lamenka woshshite ama, “konni ka`a ama ani amakiiti, annuno ani annakiiti” yee xooqqooti shiqqi yii yiinke yaanni faajjetenni maatete ledo karsantanno gede assanno. Beettu galteno isi gede balluwase ayirrissanno; su`mano digantanno.
2. Lamunku mereero calla noo Sumimmenni gumullanni amuraate
Kuni Wolaytu daga giddo layinki adhanna adhamooshshu dana ikkanna, lamunku adhantannori beettunna beetto mereero calla noo sumimmenni fajjinnanni adhanna adhamooshshu amuraateeti. Konni amuraati dani lamunku beettunna beetto mitte ikkitino woy tunconni xaadde egennante baxantu gedenaanni adhamate gumu`litanno amuraateeti.
Ayii woyteno Manchu beettira tunceennyu diba’’anno. Mitu danchate, wolu kayinni bushatenno hosiisanno. Togoo tunceenyi lamenka xaadiisse heeshshote geeshsha mittimmate heedhanno gede usu`ranno. Xaadde ka`uro lamunku sheemaate e`anno. Beettunna beetto egennantu gedenaanni barra assi`rate albaanni jaallansara woy gamba yitanno fiixinsara marte amaa`litanno. Lamunku amaa`litu gedensaanni adhanna adhamate barra murtanno. Beettono barru daara balaxxe beettu abba hasiissannosi miini mageeshshaatiro kultannosi. Beettono balaxxe sumuu yitino miine abbinanni gede kultu gedensaanni xa`mitino garinni beettu soyaanno. Wolaytu daga budi garinni, albi yannara miine xagara (ጠገራ) kiirreeti uyinannihu. Xaa yannara kayinni woxe kiirreeti uynannihu. Qoleno, culqa, saate, wo`ma uddanno, caamma, hi`re soyaanno.
Beetto adhatenna adhamate barri iillase geeshsha maaxante umose qixxeessitanno. Ragu injisero seemma, gaawe, naxalanna wole hasiissanno coyee mannu afikkinni loosiissanno. Coyi inja hoogisero maaxante mannu afikkinni mininni maaxxe jaalase ledo amaalante adhite fultanno.
3. Diiro (gadachine adha)
Kuni amuraati labbaa beetti hasi`rinota seemo beetto woy annisenna amase sumuu yitukkinni gadachine diirunni assinanni adhatenna adhamooshshu danaati. Diire woy gadache adhate kaimi, beetto iso baxxe heedheennanni beettote ayiddi baxa woy sumimme giwiro; beettote ayiddi sargete barra keeshshiishuro, beetto wolu beettira hadharaati yine yaandironna beettote ayiddi beettu dhuki aleenni ikkino miine xa`mirooti.
Diiru woy gadachine adhate barri duucha yannara dikkote barra ikkanna, wolu tunceenyinni injanno barra la`ne disa`nanni. Diiru yanna mixi`ne wodhinoonni barra beetto dagganno yannanna saate agarre manna worre mashalaqqe adhine dubboho maaxamme agarranni. Beetto mulinsara iillitanno yannara beettu massaganna wolqatenna dullunni jaallasi beetto dukke adhite hadhanno. Beettu jaalla beetto adhite keerunni minira iillituro, beetto rahotenni beettu rahe iillannose gede dukko giddora eessitanno. Beettu rahe macca qasa hoogiro, “Beetto maaxante fulte ba`anno” yine hendanni daafiraati.
Dii`ne adhini gedenaanni sase barra ikkanno yannara, beettote ayiddi qaera geerra sonkanni. Geerru beettote ayiddi qae iillitu gedenaanni, “Heeshshi yaatenni hunnoommo, soro loonsoommo, beetto`ne eweli beetti adhino” yitanno. Mereeronsa gibbote gedeeeri ba’’a hoogirono, boode yanna adhi gedensaanni araarunni coyi goofanno.
4. Aduulsha (beetto sumuu assatenni gumullanni amuraate)
Konni dani adhanna adhamate amuraati gumulamannohu seeru doogonni, gobbate geerrinni xa`mite, xa`minanni miine wonshite adhate dhuku noonsakki dagaate kifileeti. Labbaa beetti wodanisi baxinota seemo beetto doodhi gedenaanni qooxeessaho noo meyaa woy labbaahu ledo egenname beetto adhate hasi`rinota eweli beetto maaxxine aduulle’’e yaanno. Konne looso loosatenni afantino meyaa beetto woy labbaaha ollaaho adhamooshshu nooha nooseta bettote ledo egennantinota woy egenaminoha xa`mi`ranno. Olluu beetto woy beetti beettu xa`mie yiinota marte woy mare dikkote barra mereerinni fushshe hasaawisanno.
“Beettu hasi`rinohe adhahera; betto lawinohe xumaho, hojjaameessaho, ayidisino togooho, dureeyyete, konnira maayye yiisi” yaatenni nookkire worrenna kulle aduullanni. Aduulshu adhanna adhamooshshi amuraatira beettunniha noosikkire lende kulle aduula nooreeti. Beetto beettu dana la’’ate nafa hasidhuro, isi busha woy bushsha kolishsho ikkirono, iso maanxe wole xuma la`ne leellinshe aduullanni.
Beetto, “Maayye” yitu gedensaanni hasiissannosere tittirshunni aduultusetera woy aduulisehura konni garinni miine miino yite kultanno. Beettu uyno miiine aaddeho haadhu gedensaanni, umose qixxeessite beettu adhannose barra murtanno. Hakku barri iillate beettu minesi bikkunni jila qixxeessiranno. Barru iillanno yannara beetto uduunnese ayiddise afikkinni maaxxe fushshite “jaala`yawa hareemma” yite aduultuse beettowa martanno. Aduultu beetto woy manchi beetto haare beettu anni qaera massitanno, woy massanno. Hakkuy gedenaanni, beettu ayiddi maate beettote ayiddi qaera geerra sokke araarantanno. Iddunna idaycho sumuu yituro adhanna adhama dihoollanni.
5. Raggete adhanna adhamooshshi amuraate.
Raggete adhanna adhamooshshi alba kalanqoonni adhanna dhamate amuraate ikkanna, fiixoomu ba’’annokki gede assate harinsanniho. Raggete adhanna adhamooshshi amuraati, baayru rodii reyro maa`neho uynanni. Maa`nuno baaru galte raggetenni adhanno gede assinanni amuraateeti. Konni dani amuraati baaru woy maa`nu ilino qaaqquulle lossannoha hooggannokki gede assateeti.
Konne ikkeenna, adhatenna dhamooshshu amuraati albi yannanni kaayise, techo geeshsha daganna dagoomu mereero nooha ikkanna, baychu baychunni baxxanno; baxxinohunni, yanna yannate harinshonni kalaqantanno dagoomu, miinjunna polotiku soorronni adhanna adhamoosheno ikko wolu coyi aana xiiwo kalaqanni dayinoti ayirano xawoho.
Kayinnilla Wolaytu daga mereero noohu adhatenna dhamate amuraati aleenni kiirri dani baalunku konni garinni tenne yannara gumulamanni noo yaate didandiinanni. Jawa soorro no. Ikkirono albi dagaha amuraate dagganno ilama afa noonsa daafira maarekkine amande ilamate tareessanna saaysa hasiissanno. Keerunni!!
Bakkalcho Badheessa 14, 2015 M.D
