Abbebech Maatewoos
Buushulo amuwu, marquwunna qaaaqquullu fayyimma addi xagiso mereershi Hawaasa Kaatooliikete amma`no mini hundaanni afamanno 13 fayyimmate mereershubba giddonni mittoho. 44 dirrara albaanni Awuropu diru kiironni 1979 Komboonete mishinerootinni tirfete uurrinsoonnikki fayyimmate uurrinsha ikkanna; owaantesino baxxinohunni qooxeessaho heedhanno hooffaydi heeshshote deerri giddo noo Tullote, Fiincaawunna Allamuri olluubbara, Hawaasi quchumi gashshooti teessaanonna ledotennino babbaxxino Sidaamu qoqqowi qooxeessubbanni dagganno teessaanora owaante aanno. Kuni fayyimmate uurrinshi xintami woyte hedeweelchote darre gowate owaante noosihonna 40 ale daallassa noosinkanni.
Awuropu diru kiironni 1987 Hawaasi Viikaariyaate Firaanchesikora Maariyaami misonaawiyaanera Buushulo fayyimmate mereersha gashshatenna massagate yawo uyni. Hattenne yannara Hawaasi quchumira wole fayyimmate owaante uytanno uurrinshuwa heera hoogansanni umi deerri fayyimmate owaante 50 daallassanni 25 lowiddahonna 25 qaaqquulleho qooxeessunniha fayyimmate hasatto illacha assine uynanninkanni. A.K 2007 (Safe Matherhood) gumaamimma aana xintamatenni uurrinshunniha sasu diri piroojekite woyyeessinoonni opireetiing tiyaatirenninna xaphooma hedeweelcho ilate owaantera baxxino illacha aatenni ilate albaanni, ilate yannanna ilate gedensi amadooshshenna marquwu qaaqquulli xagiso qooxeessu teessaanora hananfi. Aleenni kulloonni qarrubba tirate Hawaasi quchumi gashshooti, qoqqowu fayyimmate biiro, fayyimmate sayinse, USAID, ‘Save the Children’ na wolootta uurrinshubba mittimmatenni qinaawatenni babbaxxino deerrinni qajeelsha uynoonni.
Konni kaiminninna amuwunna marquwu qaaqquulli reyo ajishate noo hasattonni mereershu Itophiyaho Sidaamu qoqqowira amuwu, marquwu qaaqquulli fayyimma ispeeshaaliti mereersha ikkate soorrote harinsho aana bobbahi. Dagoomu hasatto kaima assatenninna mootimmate fayyimmate amanyooti aana noo foonqubba wonshatenni sufannoha, taalo ikkinonna isilanchimma noosi amuwunna marquwu qaaqquulli fayyimma owaante (BMNCHSC)ni woyyaawe xintami. Tini soorro A.K Aarfaasa 2015 hanafe Ella 2021 geeshsha Qoqqowu Fayyimmate Biironna Womaashshunna Miinju Latishshi Biiro ledo malaatissino sumimme agarinoho. Uurrinshu haaro piroojekite qooxeessu sufora illachishino haaro loosu hayyo hanafinoha ikkanna; xaphooma illachisi sufinonna, isilanchimma noosi amuwunna marquwu qaaqquulli fayyimma owaante qooxeessinsara afidhanno dagoommara tuqisate amuwunna marquwu qaaqquulli reyonna xisso ajishate kaa`lo assino.
Keeraano maate heeshsho wo`manna gargadha dandiinanni reyonninna xissonni meentunna qaaqquullu agarame hee`ranno gede dandiisiisa ispeeshaalitete mereershi ajuujaati.Kaatooliikete amma`no xinti noosihu MNCH addi mereershi keeraa`mitino heeshsho lossate, amuwunna haaro ilantanno marquwi reyonna gawajjo gargadhate, meentunna qaaqquullu ayirrinye haaroonsate aana murciraanchoho. Tini uurrinsha qoqqowoho amuwunna qaaqquullu reyonna xisso ajishshino. Babbaxxino korkaattanni luphiima gawajjo iillitinonsa meentinna qaaqquulli ayirrinye qolate widoonnino jawu qeechi noose.
Konni albaanni Buushulo fayyimmate mereershaatinkanni. Hakkonni gedensaanni kayinni halashshote ijaarsha loonseenna haaruudde yannaasincho uduunnubbanni amuwunna qaaqquullu fayyimma aana illachishe; hattono xaphooma owaante aanni loosannoha fayyimmate mereersha ikkasi baxxinoha assannosita Buushulo amuwunna marquwu qaaqquulli ispeeshaalite mereershi Meedikaal Dayreekiterchi Dr Bereket huwachishanno. Buushulo amuwunna marquwu qaaqquulli mereershi babbaxxitino yannaasincho tekinoloojubba horonsiratenninna umisinni okisijiine laashshatenni xagisi’raanote iillishshannol; jajjabba darre gombanni kifillano noose uurrinsha ikkitinota kulanni.
Mereershu hospitaalete deerrinni aanno owaante haammata amuwinna qaaqquulli afidhino. Tini fayyimmate uurrinsha seeda dirrara baasu amuwiranna qaaqquulleho hattono annuwaho uytanni keeshshitino owaante shotu garinni la`nannita dikkitino.Xaa yanna gede xagisote mereershubba hala`litinokki yannara dagoomaho taaltino owaante aate widoonni Buushulo albisaanchote yaa dandiinanni. Uurrinsha amuwahonna marquwu qaaqquullira gari illacha uyte loosasenni kainohunni amuwunna qaaqquullu reyo hattono xisso ajisha dandiitino.
Buushulo fayyimmate mereersha ikkite xintantu yannanni kayse umiha fayyimmate agarooshshi owaante uytanni keeshshitinoha ikkanna; tini uurrinsha Sidaamu qoqqowi dagaranna hattono qole babbaxxino qooxeessinni daggannorira owaante uytanni keeshshitino uurrinsha ikkitinota baasu manni farci’ranna macciishshinanni. Baxxinohunni, wolqa noonsakkirira, woxu hoonginni kainohunni baaxxite xagisira dandiitannokki dagoomu kifillara buushulo illacha uyte loossannotaati mashalaqqubba leellishshannohu.
Bakkalcho Badheessa 7, 2015 M.D
