Abbebech Maatewoos
“Meentu sidaamu woga giddo” yitanno hedo meentu dagoomu giddo hee`ra noonsa heeshshonna labballu ledo hee`rannonsa xaadooshshe woy dagoomu koo-tee ragaanni la`nannite. Tenne hedo tittirre buunxanni woyte qara assine kayinsanniri dagoomu giddo meentu loosi qooda, miinju injonna amaxxo, hattono budu amadooshsheeti.
Mitte mittente maate giddo, beettono ikkito amase soodimarunni kayisse hashshu taali geeshsha loossanno loosi batinyi mageeshshihoro Sidaamu woga giddo lophinohura maaxaminore dikkino. Mittu barri giddo mereerima meyati mineno ikko gobba loossanno loossa la`nanni woyite wole yannara sa`e sa`e lamalate, aganunni woy mitte wogga giddo iimaho rahite loossannoreno hawa dihasiissanno. Konni daafira, meyaate looso umo yannate ragaanni la`ne, qolleno mitte yanna giddo me“eegge loossannoro la“a loosu batinyenna gara kulate kaa`litanno.
Yannatenna mitte yanna giddo loonsanni loosi geeshshi ragaanni la`niro, mite mite loossa mittu barri giddo duuchaange loonsannite. Mite mite loossa barru giddo adhitanno yannanna batinyensa la`nanni woyte, lukkichu gananni hee`reennanni ka`ne goxicho cincine loonsannite. Lawishshaho, ado shafanna adote uduunne qidiixxa adha dandiinanni.
Meyaatenniha qara qara ikkino loosi qooda xaphoomunni weese hoga, sagale qisha, gide daaha woy daamunniwa masse dahisiisa, saada xuuranna fushshe allaala, ado shafanna udiinne qadiida, qaenna gate/ jajja towata, uddanna hayishsha, qaaquulle hanqafanna towata, waa dirra, haqqe hiiqqa, gate ha`rishsha, dikko ha`ratenni sagalete ikkannore hidha woy mitore masse hira, w.k.l yine tittira dandiinanni. Konni baalu loosinni, lekka ayirrite woy adhite hadhanni nafa difooliishidhanno.
Mittu mittunku loosi duhanonna batinye huwatate, hanni “Sagale qisha” yaannoha tittire la`no. Sagale qisha yinanni woyte shooma, barri sagalenna hashshi hurbaate la`anno. Qinshannihu waasa ikkiro, umo abbe badiroho wore cuukke, rumudda woy wolere giddonni xinqe hoole haanxiichunni xaaxe toshsha, abbe badiroho qole cuukka, xaano haanxiichunni amade mooshsha, qoleno badiroho diriirsa, firfirsa, meemiissa, araddisa, mixashshote raisa tattayisa, w.k.l. konne baalanka meyaa beetto assitannohu mittu wotira callaati. Togo yinanni woyte, laficha mine ikkiro ikkinninna maate fakkantino mine, sase shoole gulucho waasa higge higge qishshannota huwata hasiissanno.
Sidaamu budira meyaati udiinni maati? xaphoomunni la`niro, meyaate udiinni barketenna worimete. Gibbo kalaqanteenna galtese fushshe hunannose woyte woy umise fulte ba`anno woyite, imaanise ledo adhite hadhannoti barkoseetinna worimeseeti. Barkose horontanni gattannokkite. Worimete gobbaanni mixashsho, midaano, badiru, meetu, gambayichu, w.k.l meyaate loosi ledo amadamino udiineeti.
Miinju widiidi injo la`niro, meyaa beetto buna, gide, waasa lawinore shiimmaadda mini hajora yite fushshite hira dandiitannoha ikkirono, wole jajjabbaanna hajora kayinni fushshite hira horontanni didandiitanno. Wole agurranna, kallite nafa angase noo waasa, gide woy weese tayisse hira dandiitannori lowo geeshsha dino. Aye mitiimmano heedhusero ku`la noosehu galteseraati. Iso ikkiro kayinni saada, baatto woy wole naggi yiino jajja ise fajjishshiishi`rikkinni hire umisira woy ise hajora hosiisa dandaanno.
Baattonna baattote aana noo jajja dare woy saada bade, “Konni kawa iti, tenne qaami,” yee labbaahu galtesira iqqa dandaanno. Kuni yaa kayinni, ise hattenne baattonna saada woy hakkonne jajja baxxu gede hirtanni woxe amaxxitanno yaa dikkino. Wole ragaanni, jajja ragi`rate (isi reyiro) adhinoonni galte ooso ilte amadde ofolla noose. Hattono ikkeenna, ooso shiimmaadda ikkituro isi ayiddi maleenna isi rodii woy wolu gamba yaanno fiixi ragiranno. “Kuni raggetenni afi`roommaho,” yite noowa heedhe hakkonne jajja horonsi`ra didandiitanno.
Illoonni meyaa beetto la“annohunni, bueho raggete gade hattoonni dino. Mine assidhe ka`e, anni`ya jajji anerano taaloho yite beeqqate qoosso kayisa didandiitanno. Sidaamu tennera isinni togo yaanni maammaahanno: “Ba`ino qae ballu ragiranno”. Kunino, illoonniti heedheenna ise adhinohu su`minni maammaaha mageeshsha coy maaeelsa ikkitinoro qummi assanno. “Ba`ino qae” yaano, labbaa beetto illikki reyinoonni qaeeti yaa ikkinohura muli fiixi ho`la hoogiro ilamino seenni jajja beeqqe galtensa ledo ofolla dandaannota qummi assanno maammaashshaati.
Wole widoonni la`niro, Sidaamu budira meya beetto shaqqadote yine hendanni. Konnirano labbaahu kaa`lonna towanyo baxxitasera dihasiissannose yinanni. Konninni ka`nohunni meyaa beetto akati hiittooha ikkanna ikka hooga noosiro budunni woramino. Lawishshaho lopho seekkino beetto manna dhaabbe dila`anno; cancite dicoyidhanno, shurri ikkinninna shammi assite dikaddanno yinanni.
Mini gobbaanni baxxino haja ikkiteennano songote woy xa`manshshote dargi dinose. Songo ma xa`manturo nafa afate dandiitannohu duduwunniitilla. Wi`lanniwa ikkiro kayinni, wi`lanna wi`lisa dandiitanno. Labbaahura qansoonni haqqa doyissite wi`lishsha haa`ranna meyaatera qansoonni midaanora haarookkise kiiranna wi`lisa meyaate budeeti. Qolteno, xissiisi`rase leellishate, reyino fiixira baqqaalla huduuxxa, ayiddaannisera danancho cidha, gagaso ga`na, uwa, xidda, wkl meyaate balchoomaati.
Bue: (1992 M.D Dessaaleny G. “Sidaanchote Balchooma” yaanno uminni shiqishinoha haransine qineessinoonniho)
Bakkalcho Ammajje 30, 2015 M.D Hamuse
