Abbebech Maatewoos
Dhagge kullantannoha ammajje agana techo gundummo. Sa`u lamalahu ammajje 23 Itophiyunniha calla ikkikkinni kalqenniha koliddu daga dhagge ikkinoha Itophiyunniha qeellete barra Adiwa iibbadu garinni ayirrinsoommo. Adiwu baasa yinoonnisihanna bacu manni egenninoha ikkirono “Adiwu techooti Adiwu berooti” yinoonnihura dhagge wirro wirro hinge qaangeemmo.
Dheggete borreessaanchi Phawuloos Nyoonyo “Axe Miniliiki” maxaafichonni, Tekiletsaadiiq Mekuriya “Axe Miniliikinna Itophiyu mittimma” maxaafichonni, babbaxxino tuqu xaadi qoollanni afi`noommo mashalaqqubbanni Adiwa qaangeemmoha ikkanno.
Sharre hanaffannohu Adiwu olinni 12 dirrara albaanni waajjuullu diru kiironni 1884nniiti. Awuroppu gobbuwa Berliinira assitino songonni Afrika bebbeeqqate gumultanno woyte Xaaliyu qeechi Itophiya ikkitu. Ikkolla ikkinnina heddinohu gumaa`mara didandiino.
Itophiyu umi Adiwira horraanotenna impeeriyaaliistete wolquwa ledo olante qeelle assitino. Kuri giddonnino mittu Axe Yuhaannis shoolki mootimmate yannara 1879 M.D Dogaali aana Raas Aluula Abba Negga gaadisaanchimmanni Xaaliyu aana umi yannara afidhino qeelleetinka. Konninnino Xaaliyu olanto mitteno gatukkinni Aluula Abba Neggahunni Dogaali aana bushsha buluulo ikkitino.
Olunni seekkannosikkita hedinohu Xaaliyu wirro qole sheemaate sarraaqate hedi. Ikkinohurano Adiwu olira korkaata ikkinohu Wucaale sheemaati; qu“a 17 Xaalyu tironni Itophyu xaaliyunni galtanno. Gobbayidi xaadooshshiseno Xaalyu widoonni ikkanno yitanno hedo shetto qaltu. Konni qu“i korkaatinni olu gatannokkiha ikkasi buunxeenna daagmaawi Axe Miniliiki gobbasi daga olaho qodhite fultanno gede woshshi.
“Xaano gobba hunanno, amma`no soorranno diini maganu murinonke baara sa“e dayno. Maganu kaa`lonni gobba`ya sayse dieemmosi. Gobba`ya mancho, wolqa noohehu wolqakkinni kaa`lie. Wolqa noohekkihu beettikkira, galtekkira, amma`nokkira yite dadillunni irkisie;…….” yaannoha lallawa lallawi. Itophiyu dagano mimmitinsa kipho, giddoyidi qarrubbanna sumuu yitinokkiricho baala badhera agurte; aliyyenni wodiidi geeshsha, soojjaatinni galchimi geeshsha mimmitonsa woshshite afoo xaadisidhe, mitto wodana ikkite massagaanchinsa woshshatto harunsite olu xawira timbiliqqu.
Adiwu qeelle 100ki diri qaaqqote ayyaana ayirrinsi woyte; Addis Ababu yuniveristera attamantino xiinxallo aana borreessamino garinni; olu gaadisiisaano, Daagimaawi Axe Miniliikinna Iteege Xaayitu, mootichu Tekilehayimaanoot, Raas Mengesha Yuhaannis, Raas Aluula Abba Negga, Raas Mekkonnini, Raas Mikaeel, Raas Wele, Raas Sibihaat, Dejjazimaach Hagoos Teferi, Raas Abaate, Fiitawuraari Gebeyyehu, Dejjazimaach Baalcha Safo (Baalcha Abba Nefiso) nna Waag Shuum Guaanguliuuti.
Egennaminohu dhaggete borreessaanchi Tekile Tsaadiq Mekuriya kulannonke garinni; Itophiyu olamaasine Xaaliyu olanto doyissite qeenfattanni xiyyitunna bisetenni gantannasi Xaaliyu oli shoole saate qasamihu gedensaanni badhera xooqa hanaffu. Tenne yanna Itophiyu daga hordoffanni qassusita, olu gaadisiisaanchi Jeneraal Albeertooni gidde noo gaango ganante ubbu. Hakkawontenni ka“e ba“eemmo yee ka“ate wo`naalanna uwinowiinni ka“ikkinni qolchantanni doddannori Itophiyu daga iillite Jeneraalcho qafaddusi. Mittu oli hajajaanchi qafadameenna, olanto horontanni ba`uhu gedensaanni layinki kifileri olu olanto “Ra“ayyu” yinanni bayichira ikkite, shoole saatenni honsete geeshsha sayikki kifileha Jeneraal Elenaani ola lede sharranteenna goofimarchoho olu hajajaanchi jeneraal Arimondi hakkonni olu aana reye afami.
Konni gedensaannino; jeefote noohu Xaaliyu oli baxxinohunni Maariyaam Shewwito yianni bayichira xaadde albihunni roorino ola assitu. Roorenkanni goofimarchu qeelle gumulantannoha ikkasinni lamunkunniti olu olanto karsante angatenni qasantanno yannara, angatenni assinanni olira Xaaliyaanootunni roore Itophiyu daga bise tuqqate hayyonni busulootahonkanni.
Ikkolla ikkinnina Xaliyaanootu hexxo mudhitino wolqanni tonaalame saate geeshsha jawaantetenni qasantanna jeefote hajajaanchinsa Jeneraal Dabormiida xiyyitu gagaso ganeennasi rey. Phawuloos Nyoonyoti “Axe Miniliik” maxaaficho yannate noo furgeessa togoonni kultanno.
“Qansoonni dukkani la`nanni woyte batinyunni kainohunni Afriku Awuroppa gudate ka`inoha lawanno. Olu barra Itophiyu daga xawanno kuuli noosi kaabba uddidhe, qawwenna amaxxo amadde, bise halloho qodhite, Dagunchunna Doobbiichu goga uddidhe, hurgumaasine sirbitanna qeesootu, ooso, meentu gattukkinni arrishsho fultanno woyte ilaalu aana leelte Xaaliyu ola waajjishiishshu”.
Yannate 11-20 diru udume giddo noohu Fiitawuraari Tekilehawaariyaat Tekilemaariyaam Adiwu oli xawira diramatenni wodanchinoha “Awuto Bayogiraafi” yaamantino maxaafichonni togoonni borreessino. “Mannu batinyi lolahu gede ikki. Lekkaasineno gaango guluffinorino karsamme shaa`malleemmo. Faradaasineno qotenke sa`anni balaxxanno. Doddanno! Dandiinummo bibbinni qolchammeemmo.
Qawwe dhodhookkanna macciis hshinummo, olunnihu jajjabbu bagadi luula hanafi. Gannanniti qawwe lexxitanni shiqqunke, xiyyitubba fiiqqisa hanaffu. Ofolle nooha madi`no manna anfummo. Ayya Taaddegi anga ga`ne doogote qaccera haqqichote hundaanni ofollino. Xeertotenni la“e woshshirinke, madasi qawattosinni usurrummosi. Agurresi ha`neemmokki gede huuccirinke, Fayyisira Qawwe dinosi; madi`no manchiha qawwe bayi`re hakkonni gati. Ani sammi yee olu xawira sa“ummo. Egennoommo manchi mittuno dixaadinoe. Qawwe batidhinohura doda dandiinannikkita ikkitu. Mannu batinyino lekka amadanno.
Dejjazimaach Maannayenna beettu Asfawu lamunku madidhe kincho irkidhe haawiitinore xaadummonsa. Beettu Asfawu (gedensaanni fiitawuraari Asfawu) buuxieti qiphi assie. Sammi yee lainokki manchi gede olu xawira dodummo. Olinke karsamino. Mannunna mannu diegennamino. Meentu gambayibbatenni waa bayidhanni, ganguwansa aana afoltinonte gede, madiraanote waa shiqishshanno. Hasaabbanna macciishshummonsa. “Ere Bexaayitu Mooti” yitanno. Iteege sokkinore ikkitanno yaanni hedummo.
Qeellete huurono kawi ka`iinni macciishshantanno. Qafadantino Xaaliyaanoota la“ummo. Hakkawontenni qafadamaano haammattu, mite mite olanto roorenkanni Xaaliyaanoota hoodisse daggu. Gedensaanni qafadamaanote batinyi illete hifachishannoha ikki; qeelle assinoommota buuxummo. Xaaliyaanootu olamansa agurte qafaddenke yitanni huuccidhanno. Togootenni Adiwu oli barra mitto xiyyita nafa ganummokkinni olu goofi”.
Kaaramaarru Qeelle
Layinkiti qeelle qole ammajje 26/1970 M.D gumulloonniti Kaaramaarru qeelleeti. Kunino Itophiyu bareedda horraanotewiinni umonsa gargartinonna wolaphonsa agarsiissino qeellete ayyaanaati. Yannate Ziyaad Baarenninni massagantannoti hala`laano Somaaliyu mootimma “Bayiriidita Somaaliya uurrinseemmo” yitanno haaqenni Itophiyu baatto horrate hedde iseno awuroppu mootoolli gede shollite higgino.
Koloneel Mengistu Haylemaariyaam “Tiglaachin Qits 1” maxaafichonna Kaaramaarru qeelle ayirrinsoonni dirrara loosantino oduubbanna babbaxxitino tuqu xaadi qoollanni mashalaqqubba gamba assine diru dirunni ammajje 26nni ayirrinsanniha Kaaramaarru qeelle qaangeemmo.
Horrate timbliqqe daggino Ziyaad Baare olinni maaja 1969 M.D – ammajje 1970 M.D geeshsha soojjaatu Itophiyu kifilera Ogaadeenete ola harinsi. Somaaliyoota 21 dirrara massaginohu Jeneraal Ziyaad Baare Ogaadeeni horre amadatenni bayiriidi Somaaliya safate keeshshitino ajuuja noosinka. Saate la“e yanna wodanche Itophiyu horraanote sharronni laaffinoha lawisita mixosi gumulate yanna xaati yii.
Ziyaad Baare hedinore qacce iillishate Itophiyu diinna horonsi`ri. Injannoe yiinota sharrete doogga baala harunsi. Somaaliyu 1969 M.D Itophiyu aana horro gumulasera albaanni tantanantino gaamonni baasa gawajjo iillishatenni Itophiyunnita gargartote wolqa laafisa sharrete bisootinka. Olu lallawa assinihu gedensaanni maaju aganira 1969 M.D hanafe noo aantino lamallara Somaaliyu oli hendoonnikki garinni Jigjiga, Harerenna Dirredaawu geeshsha xiiwe e“i.
Umihunni sooviyetete mittimmanni sufeno Ameeriku irkonni keeshshinohu pirezidaant Ziyaad Baari oli qeellete shinqoha lawi. Gedensaanni kayinni gobbayidi irko hanqattanni dagginosihu Somaaliyu oli Itophiyunniti giddoyiditi baxxite fultino wolquwati irko baxxitinosikkihura ola xiiwatenni badhe dihiginoka.
Adiwuntenni gede tenne yannarano Itophiyu massagaanchi bareedda dagasira qodhite fultanno gede woshshatto shiqishi. Dotteessa 4/1969 M.D beeraawe televizhiinera shiqe Koloneel Mengistu Haylemaariyaam aantannota qodhote woshshatto shiqishi.
“… ayirrite heedhinoti Itophiyu kisantino. Batinye kume dirrara ayirrisiissenke heedhinoti naaxxissanno dhaggenke tenne ilamanni ba“a dinose. Gobba baxxinanni Itophiyu daganna Itophiyunniri! Ayirrinyikkiranna wolaphokki kisate gobbakki horrate hananfoonnita anga woratenna horrate assoote badooshshu uddanno udidhinori ledo dirante dunneessate qixxaawattoti yanna xaati. Ka“i! qodhi! Qeelleemmo!”
Assinoonnise woshshattonni Itophiyu dagano gobbaseha danna ayirrisiisate koshu kisaminose diidda gede hanqunni fultu. Koloneel Mengistu Haylemaariyaami oli qaraartino sharronna qasansho giddora e“asi leellishshanno qaafubba leella hanaffu. Ogaadeenete iibbitanno bayichubbanni mittowa “Kaaramaarra” yinanni ilaalira uullaannino gordunnino giira tuffannori Itophiyu olanto baattote aana kaadete gede dirritu.
Bayiriidi Somaaliya safate haaqe adhe kainohunni Ziyaad Baare oli buluulo ikki. Itophiyu dhaggetenni rossinonte gede xaano qeelle assitu.
Maaja 26/1970 M.D Itophiyu oli, ama gobba gatisate gaaddinorinna 16 kume iillitannoti pirezidaant Fidel Kaastro Kuuba gobba olanto konne dhaggete ola karsante Ziyaad Baarehu ola ganteenna Itophiyu qeelle lallambi.
Koloneel Mengistu Haylemaariyaam maxaafichosi aana borreessino mitto tunceessinni baxxino. Kuubanna wolootta jaalla gobbuwa widoonni Koloneel Mengistunna Ziyaad Baare hasaawaho woshshante Yemenete xaaddanno. Ziyaad Baare kakkacha ikkinohura Koloneel Mengistu kakkachimmate tumo qolannokki gede jaallasinni seejjamino.
Waajjinoonniri digatino hasaawu aana Ziyaad Baare Koloneel Mengistu “Olammanni gara hiikko affootto! Olu hiittoonniitiro leellisheemmohe” yee qeenfati. Ikkollana Koloneel Mengistuno kakkachahona (cinca didandoommo yaanno isi) seejjo sa“e “ola ay dandaannoro la`neemmo! Hakkonni xaando!” yee qeenfati. Hasaawano sumuu yitukkinni jeefissu. Ola ay dandaannoro buunxi! Itophiyu daga aye woyteno qeelaanote!
Bakkalcho Ammajje 30, 2015 M.D Hamuse
