Ninke Itophiyu daga sanna sannantenni luphi yiino kakkalooshshe xa`mitano sharro assatenni wolaphonke ayidde ikkatenni kalqete deerrinni jawa dhagge noose daga ikka dandiinoommo. Tini sharronniti dhaggenke ninkennino sa`e Afrikahonna Arabete afantannori koliddu roduuwinke kadote gashshootinni fultawo gede dhuku bue ikkinonsa; techoo wolaphonsarano doogo fantinoti Itophiyu daga ikkase buuxantinote.
Adiwu qeelle wolaphote, sharrote dhaggenke giddo qarunni kullannite. Kolidda daga dhagge giddono mitto ille caakkeessinanni tunceessi gede; dandaa hoogannita jawa qambara koliddu aaninni hoola dandiisanno kakkaooshshe kalaqinoha; tenne dagara haaro wolapho sharrote dhagge gafa fa`ninanni woowancho assine adhinanniho. Itophiyu daga gobbansara noonsa baxillinni kainohunni sirchunna amma`no baddunsakkinni koshu kisamino Diidi gede mittimmatenni millisatenni gobbansa daafira luphiima baatooshshe baatatenni albi annuwi baasu kakkalooshshinni keeshshiishshinota ayirrado gobba wole sharrote dhagge ledo dagganno ilamara tareessa dandiitinoho. Konninni Mittimma Qeelle ikkasera Adiwu Naqaashete. Adiwu qeelle mittimmate gumaati.
Gobbate baxilli macciishshammenna konninni burqanno gobbate kakkalo ikke sa“ate kakkaooshshi leellinohu Adiwu oli; akatubba horraano wolqa heddinno garinni ikkikkinni daninsa soorrameenna kalqoomu ajanda ikkitanno gede assinonna kalqe kolidda daga daafira noonsata sodhino laooshshe wirro buuxidhanno gede gadachanno akata kalqa dandiisinoho. Duuchunku aleenni Itophiyu daga babbaxxitino akatta giddo heedhurono hiitti horraano mageeshshano jawoo`mitinoha ikkiro; wolaphonsara noonsa hasatto kaiminni; wolaphonsa angansanni fushshe adha shota gede hendanniha ikkinokkita luphiima sharrote baatooshshinni leellishinoha; konnira ikkannoha haaro dhaggete gafa kalqinoho.
Itophiyu daga gobbate hajo lainohunni shiqqanno dagoomittete woshshattora jajja`ya mine`ya yitannokkita; hiikko garinnino gobbate daafira lubbama Itophiyu dagara jawa ayirrinye ikkinota hattee yannara noo ilama loosunni leellisha dandiitanno gede assino; tenne hajonnino kalqete dagoomi dhaggentenni roore dagate mittimmanna uulla noo halaale illensanni la“a dandiitino kaayyo kalaqinoho. Duuchanti gobbate daga wolaphonsa hasiransanni kainohunni harisamino olira qoteho; olu massagamino hayyonna istiraateeje addintanni Itophiyu daga ola massagatenna qeellete jeefisate dhuki ayidde ikkansa xawoho farcira dandiisinoho. Gobba wolqatenni guluphisiisate assinanni wo`naalshubba waaga baatisiissanno gedeno loosunni leellisha dandiisino tunceessaati.
Tini daganketi co`itte mittimma leeltinohu; mittimma qeellete safo ikkitinota wolootta gobbuwara garunni lawishsha ikkinohu adiwu olinna olunni afi`noonniti qeelle; techono buxima qeelle jiroo`mitino gobba safate assineemmo qaraartino sharrora jawa rosicho ikkannohura tenne qeellenni techo baasa ronsammora dandiineemmota ammannanni. Annuwinke baca kakkalooshshinni tareessitinonketi wolaphonke tenne yannara hee`ranno wo`minokki tiro kaiminni; tenne wolapho wo`ma assatenna buxima qeelle fulate hananfoommo sharro adiwaho annuwinke assitino garinni jajja`ya mine`ya yinummokkinni adhine dagganno ilamara wo`mitino wolapho tareessate yawo fullammora hasiisanno.
Techo gobbate wolapho wo`ma assatenni kalqoomu barera goowanke shootti assine; danchummatenni millisate; mootimma buxima qeelate shiqishshinota gobboomitte woshshatto adha; konnira ikkanno kakkaooshshenna murciraanchimma kalaqa agarantannonke. Xaphooma dagatenna dagoomu mittimmanke kaajjishatenni adiwu qeellenni suffinota miinju qeelle ha`lamatenni adda assate albi yanna gede wolootta roduuwinkera dandiissanno doogo leellisha xaa ilamawiinni agarantanno gobboomitte yawooti.
Bakkalcho Ammajje 23, 2015 M.D
