Abbebech Maatewoos
Gobbanke Itophiyu may giddoonni sa`e techora iillitinoro huwata, budese egenna, ayirrisanna woloottaho egensiisa gobbasi baxanno qansichiwiinni agaramanno coyeeti. Techo borronkenni Itophiyu kalqete deerrinni leeltanno gedenna ayirrisantanno gede assinoseha hattono Afrikahono naaxxa ikkinoha Adiwu qeelle la`neemmo. 1882 M.D birru aganira Itophiyu mooticha ikke mootoo`minohu balaxaanchu Atse Miniliiki Adiwu olinni Itophiyu su`ma kalqete gotti asse woshshiishi. Miniliiki billoonyesi amadihu gedensaanni umihu gobbayidi hajo sheemaati Xaaliyu ledo assinoonniho.
Kunino sumuummete sheemaati Wucaale sumuumme yaamamatenni egennamonohunna Adiwu olira kaimu korkaatta ikkitino qu“a amadino sheemaateeti. Wucaale sumuumme qu“a 17 Xaaliyunna Amaaru afiihu babbaxxitino tiro noosinkanni; Xaaliyu Afiinni “Itophiyu Awuroppu mootoolli ledo assa hasidhanno xaadooshshe Xaaliyu mootimma widoonni assa noose” yaannoha ikkanna; Amaaru afiihu qole “Itophiyu Awuroppu mootoolli ledo assa hasidhanno xaadooshshe Xaaliyu mootimma widoonni assa dandiitanno” yaanno.
Wucaale sumuumme Amaaru afiinni borreessinoonni tiro Itophiyu bayirroonye ayirrisiisannoha ikkanna; Wole widoonni Xaaliyu afiinni tirroonnihu qole Itophiyu bayirroonye kisa calla ikkikkinni dagoomitte ayirrinyesenna horose kisanno. Daagimaawi Miniliiki xeertise hedatenni Itophiyu Ixaaliyu mootimma hundaanni galtannokki gede sharro assatenni wolaphonsa agare wolootta gobbuwa ledo xaadooshshenna amaale adha hanafi. Konninni kainohunnino Xaaliyuno Itophiya amadate Ertiru widoonni Tigraye horra hanafi. Miniliikino daga olaho qodhitine fulle yii.
Atse Miniliik yannate kulsiisino lallawi ma yaannoha lawi`ne; “Maganu shooshanqesinni xaa geeshsha diina irraawise gobba halashshe worie; anino xaa geeshsha maganu shooshanqenni gashshummo. Xaate reyummorono reyo baalunkutena ane reyo daafira diyaadeemmo. Qoleno maganu shollishe diegenninoe; albillichono shollishannoe yee dihuluullameemmo. Xaano gobba hunannohu, amma`no soorrannohu, alba maganu gumulinonkeha baara sa“e dayno. Anino gobba`yata saadate goonfe, mannu daafuro la“e xaa geeshsha sammi yuummota qole sa“anni futakku gede baatto uma hanafi. Xa kayinni Maganu kaa`lonni gobba`ya borojjimmate sayse dieemmosi. Gobba`ya manni konni albaanni barshe assoommo`neha dilawannoe. Ki`neno xaa geeshsha dishollishshinoonnie. Wolqa noohehu wolqakkinni kaa`lie. Wolqa noohekkihu oosokkira, galtekkira, amma`nokkira yite dadillikkinni kaa`lie. Busha gede ikkite gatittohu kayinni gedensaanni giwamattoe. Gatona diyeemmohe. Gaadi`ya birrunniitinna Shewwa manchi birru agani boci geeshsha Wereyillu e`enna xaando”. Yaanno lallawaatinka. Konni lallawi garinni bareeddanna murcidhinori albi annuwinke duuchanka coye agurte balaxo gobba`yara yite gaadoho fultu.
Xaaliyu jeneraal Baaraatiyerinni massagantannota 2o kume olanto amadde 1888 M.D ammajje 23nni Adiwa qassu. 80 kuminni 120 kumi geeshsha hendanniti Itophiyu olantono garunni olantanna gobbate kalqamu ofollonna gobba`ya yee murciraancho macciishshammenni koshu kisaminose diidda gede millissino wolqa diinnate ola masisse e`anno fultanno furcho ho`latenni barra wo`ma olu harissuhu gedensaanni maala`lisanno garinni qeelle Itophiyunnita ikkitu. 127 dirira albaanni. 29 kume Faradaasine lede 100 – 120 kume ikkitannoti Itophiyunniti baatto loosidhe galtino olanto 1ooo kiilomeetire mullicho lekkanni hodhatenni olantote akkaadaamera qajeeltinota Awuroppunnita horraano wolqa ammajje 23nni soodo guto tonaalame saatenni hanaffe olante shoole saatera qeeltinota buunxoonni. Kadote gashshaano lubbonsa adhite fultuta wolapho Itophiyu baatto aana luphi yitu. Adiwu Itophiyu addaxxitannohanna ayirrissannoha ikki. Itophiyu oosose mundeenninna miqichinni bayirroonyese buuxxu. Kadote gashshootinni amadantino wolootta Afriku gobbuwarano lawishsha ikkite hexxote caabbicho caabbishshinonsa.
Iteege Xaayitu Bixuul Adiwu olira kaimu korkaata ikkinoha Wucaale sheemaata qu“a 17 Xaaliyu tirosi sorisiise Itophiya angansara eessate maltino sharre balaxxe xawo fushshitino gede kullanni; babbaxxitino dhaggete maxaaffa aanano borreessame afamanno. Iteege Xaayitu “ani meyaate ola dibaxeemma. Ikkolla ikkinnina Itophiya Xaaliyu gashshootu hundaanni assitanno sumuumme adhantenni ola doodheemma” yitinota dhagge qaagiissitannonke. Iteege Xaayitu galtese Atse Miniliiki, Itophiyu olu gaadisiisanonna olantote ledo ikkatenni sharronniwa Adiwu ola harinsanni basera afamatenni ola jawaachishatennino aleenni Meqelete qiisho waayinni hiiqqitino bareedaati. Meqelennihu Xaaliyu oli qiisho kaajjilli Xaayitu rakkino hayyo kalaqqanno gede assinose. Dukkissanno olantosera kakkalooshshu jila shiqishshu. Hatte olanto Meqelete Xaaliyu oliha anganni waay buicho amaddu. Xaaliyu godowu coy qeeleennasi Meqelete qiisho maala`lisanno garinni amadantu. Xaayitu hayyo horraano qeeltu.
Itophiyu bayira ayirrinye afidhinnonna wolaphose dikisiiseemma yitinonna diru dirunni ammajje 23nni ayirrinsannihu Adiwu qeelle dhagge tenne labbanno. Olu dancha ikka hoogirono annuwinke gobbanke diinnatenni agarate heeshshote baatooshshe baatte konnira iillishshino. Ninkeno qole mittimmanke kaajjinshe gobbanke agara noonke. Adiwu Itophiyu dagara rigame ba“annokki sumuda, geedhannokki biinfille, xeertote leellanno malaate, kalqe macciishshitino huuro, halantino cigilensanni gotti yiino ayirrinyensaati.
Bakkalcho Ammajje 23, 2015 M.D
