Qiddist Gezaheny
Adiwu gaadinni 20-30 kumi geeshsha ikkanno meenti gaadinotaati mashalaqqe kultannohu. Gobbankera ‘’Olu Xawo’’ yinanni woyte labballu hoshsho calla assine adhinannita akkala hedo badhera agurre mitte mittente qeellera badheenni meentu hee’ransa leellishshino jawa qeelleeti; Adiwu qeelle. Kowiicho ‘’Badhe’’ yinanni woyte yaattote gede adhinara ikkinnina hasaambanni hee’noommohu meentu labballunni taalo diramansa ikkinota wodancha hasiissanno. Mitte yannara Bewqetu Siyyumihu Addis Admaas yinanni gaazeexi aana worino hedo la’neemmo woyte meentu ilshiishate aana noonsa qeechinni ajinokki garinni olu xawirano qeechansa fulanna la’neemmo. ‘’meentu olu yannara olu uduunne,sagale,hedo shiqishannonkanni; kakkaooshshe ikkannonkanni; hagiirre shiqishannonkanni’’ yaano.
Meyaati hayyittete yinirono;hayyootunnino hayyitte,bilchaatootunnino bilchaatte hatte yannanni balaxxinota mootitte Xayitu ikkanno qarooyye hee’rasi daafira kayinni xa’ma hasiissanno. Mootitte Adiwu qeellera luphiima qeecha fultino. Iteege Xayitu Adiwa gaaddinohu 5 kume lekkaasine hodhaanonna 6 kume Faradaasine qodhaanose adhiteeti. Iteege Xaayituti Adiwu qeelle hanaffannohu Adiwu qeellera kaima ikkitino Wucaale sumimmenniiti. Coyi togooti; Kont Antoneli Wucaale sumimme isi hasi’rino gede ikkitannokkitanna 17ki quwa hunnannita macciishshi yannara Iteege Xaayitunna Axe Miniliki foolooshshidhino mine e’’e ’Quwunnita 17ki hedo hoolloonni yine mayra borreessini?’ Yaatenni Axe Miniliki xa’manno. Axe Minilikino ‘’Lamunku atinna ani hasaambe, ati fajjiteenna borreessinoonnite. Wolere dilendoonni; tirannohehu widoonni coyi’roottote’’ yaannosi. Hakkiinnino Kont Antoneli hasi’rinori ikkinokkita afe wodhote woraqata daddare olu gatannokkita coyi’re fulanni hee’reenna Iteege Xayitu qecci yite oso’lite; ‘‘dagganno lamalara hanafi; konninni masannohu dinona ha’ri; ninkeno daannore sharrammeemmo.
Lekkasi caretenna gagasosi olaho sayse ee gobbasi gatisa dandaannohu kowiicho nookkiha lawoonkehe. Mundee dunne gobbate reyaa seesaho ikkinnina reyo di ikkitino. Ha’ri hashshoonkehena. Qeenfatoottore hasi’ritto yannara assi. Ninkeno konne agarreemmohe. Ate hasatto Itophiyu wole mootimma albaanni Xaaliyu irkiraancho ikkase egensiisateeti. Ikkollana tini halchokki dihendannite; ani meyaate; Ola dihasi’reemma. Kayinnilla tenne wodhote yine adhantenni ola doodheemma’’ Yaatenni co’ontanni Itophiyu ayirrinyi aana yekkeerantannokkita coyi’rase Phawuloos Nyoonyohu ‘Axe Minilik’ yaanno maxaafisi aana borreessinonkanni.
Mittu mittunku Iteege qaalira badheenni murci’raanchimma leeltanno, Worbimma leeltanno. “Gobbate aleenni woluri dino” yitanno sokka xabbe leeltanno. Konne worbimmatenna murci’raanchimmate kakkaooshshe, massagaanchimmatenna olu egenno ikkadimmanna wolurino anewanna techoo yanna meyaatewa sa’’oomme’ero yee halchannokkihu dihee’ranno. Holgi mootitte, holgise egennaame anguwasenni loosamino uduunninni wo’minoti, xawoho Mootoollete aleenni Mootimmate jawaantenna kaajjilli leellannoti; meentu lawishsha Iteege Xaayitu ikkitanno meyaati techo ilantoommero yee halchannokkihu dihee’ranno.
Boosaallinni xawu geeshsha leeltino Iteege Xaayitu, meento mittoonsatenni jawa looso loossino. Iteege Xaayitu Adiwu gaadi yannara umise ola massagganni gaaddino. Olante olansiissino. Olaho balaxxe gobbanke 1880 – 1884 m.d geeshsha noo Onte dirra giddo saadate dhibbi e’’eenna saada goofansanni loosidhe galtinori loosse laashsha dandaa hoogansanni gobbanke luphiima hudete qarri giddo ikkase Xaaliyu Itophiyu olanto hudetenni diigantanno yite hexxo assidhinota Phaawuloosi Ynoonyohu aleenni xawinsi maxaafisi aana nabbawaanote shiqishino.
Egennaame Xaayitu balaxxe dhaddote minnara, buddeenu minnara, farshu minnara umi sinqe iillishate loosi garunni gumulamanno gede raga raganko meento qixxeessite olanto hudetenni diigantannokki gede assa dandiitinoti qara worbimmate loosisenni mitto ikkite borreessantino. Ola babbaxxino ragaanni harinsanni daafira mitto ragaanni gaaddino gaadaano qeelte qafadde higatenni qeenfatanna ‘’ nugusu higikkinni qeenfata mayinnite?’’ yaatenni hanqitanni, jawaachishshanninna wolootta gaadaanono kaa’litanno gede assitinonkanni.
Baalunkuri aleenni xaggeeffachishannohu xaaliyu Meqele godira maaxami yannara tenne ikkito baxxino illacha tugge harunsitannoti Iteege Xaayitu Xaaliyunnita wayi bue umisewa qolte amadatenni hattono bue huxxatenni waa goodhe qeelantanno gede assitinno. Ola hananfikkinni wayi gooronni calla sanonsa geeshsha qodhitino olanto qodho tirsiisate geeshshi egenno mamiinni afi’nanni? Tini Meqele afantanno bue techo geeshsha wayi xo’annokkita ikkasenni mootittete qaaggora ikkitanno gede qooxeessu daga ‘’May Inshiti’’ yaatenni su’missino; tiroseno ‘’Meyaate Waa’’ yaate.
Iteege Xaayitu Adiwu qeelle aana luphiima qeecha fultinoha ikkirono olu yannara hundaseenni qineessannori 3 kume ikkanno meentino olu aanano ikko olu yannara barru barrunkunni Lamalanna Sette mixashsho woranni buddeena gananno; farshonna xaddo woranno; woxe loosanno; madi’riha xagisanno; waa hayikkisanno; qeenfatotenna ilelleettetenni olanto jawaachishannonkanni. Adiwu olinni Itophiyu meenti olansiisatenni beeqqino. Sagale qishatenni sa’’e giirate huuro macciishshinanni oli mereeroonni lulluuqanni xiyyita sayisino. Madi’rinoha xagisino. Ola massage ….; barra olunni , hashsha sinqe qixxeessatenni cee’mikkinni seeda olu aganna olantotewiinni baxxikkinni qotinsanni xeerti’rikkinni sayisino.
Dhagge kultanno garinni Adiwu oli koo-tee dibadanno. Adiwu olinni gashshootunni gamba yino meenti albisaanotenni eeli geeshsha noore xaaliyu olanto ea fula ho’lite olantino. Olu albaannino ikkiro meentu mootittete ledo gaadoho hodhinsanniha bushshu uduunne, Mixadda, dissitta, Basso, Qomodo, oola sagalla batise qixxeessatenni, olu xawira galtino dukkannara meentu barru barrunku sagalete qixxaawora qoteho sinqeho sonkanni sagale qixxeessatenni jawaantetenni qeechansa fulino.
Hashsha buddeena gananni gale ganino buddeena hogowanno. Massagaanote ledo olantoteno ikko gaadaanote sinqe loose giwire qixxeessanno. Farshu minnano gambayichoho farsonsanna xaddonsa shiqishshanno. Iteegenna Zawdituno madhi’rinohuranna goorinohura farshonsanna xaddonsa hayikkisanni (Iteegenni massagantannoti 5 kume ikkitanno olanto) olantono jawaachishannonkanni. Adiwu qeellenni meentu ‘’meyaatano ikkinummoro dukkanu giddo ofolline dihonseemmo’’ yee olu mereero olanto jawaachishinonkanni. Adiwu oli aana meentu qeechi egennotennino luphiimaho. Seesimurgote handaarinnino lowohunni beeqqinoha ikkanna Adiwu qeelle aana qaaqqu, meentu, labballunna wo’mante Itophiyu daga qeelleeti.
Yannasi ikkeenna Adiwu daafira, meentu qeechanna afi’noonni qeelle hasaambo ikkinnina techono Itophiyu Adiwu yanna gede ejjeetto meento hasidhanno yanna aana afantanno. Haammatu Xaayitu’uu batisse hasidhanno. Itophiyu Adiwunniri gedee murci’raano techo ilama gobbate ayirrinyi aana haariimannokki meento, olu xawi qarooyye…. Itophiyu keerira hale ikkannore lowo geeshsha hasidhanno. Ninkeno kuni ikkanno gede ejjeetto noowiinni fultanno gede, wolootuno kalaqantanno gede halchinummo. Boosaallinni xawu geeshsha uurra hooggannokki worba keeru ola massagge wirro Adiwu qeelle loosatenni gobbate mittimmara sharrantannota, uurrinshu naqaashe ikka hasiissannose yinanni borronke konne jeefinseemmo.
Hegere heeshsho Adiwu ejjeettora!!!
Bakkalcho Ammajje 23, 2015 M.D
